Jyväskylän kaupunki julkaisi vuonna 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman. Sen mukaan putouskorkeus on noin 16 metriä. Tieto löytyy suunnitelman sivulta 23. Suunnitelma on luettavissa verkossa osoitteessa https://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/kehittamissuunnitelma.pdf
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen...
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin...
Voisiko kyse kuitenkin olla Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä, joka on valmistunut vuonna 2002. Elokuvaa on kuvattu Kalasataman alueen konttikylässä. Elokuva on vapaasti katsottavissa Areenassa.https://areena.yle.fi/1-1349131
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
Paatinen-adjektiivi tulee sanasta paasi, joka on kookas, tavallisesti sileä, laakeahko kivenjärkäle. Paatinen tarkoittaa siis yhtä raskasta kuin kivinen paasi. Nykysuomen sanakirja antaa myös toisen esimerkin Leinolta: "Nyt vain olen uupunut / vanha mies, / jota paatinen painaa / jumalten ies." (Neien surma, runotarina Bellerophonista, 1919).https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf"Liikaako pantu lie paatinen taakka" on Einon Leinon runosta Elegia (1908), joka alkaa näin: "Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta..."https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/elegia/
Yritin tutkia omenahyve-sanan etymologiaa, mutta tulokset olivat laihoja.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistossa ensimmäinen maininta omenahyveestä oli vuonna 1909 julkaistussa lehdessä. Erään verkkoartikkelin mukaan jälkiruoan historia juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle.Kielitoimiston sanakirja määrittelee, että omenahyve on marengilla kuorrutettu omenasosetäytteinen murotaikinapaistos. Suomen etymologinen sanakirja määrittelee hyveen näin: eettisesti arvokas inhimillinen ominaisuus tai luonteenpiirre, avu, ansio.Voisi olettaa, että omenahyveen nimeämisessä on hyve-nimityksellä ollut tarkoitus viitata juuri ko. jälkiruoan hyvyyteen eli hyvään makuun.Omenahyveen lisäksi on olemassa samalla kaavalla nimettyjä jälkiruokia, kuten...
Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen...
Uutisessa viitataan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen muodostamaan kantaan ja suositukseen, jotka julkaistiin 24.6.2010. Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi siihen oman vastauksensa seuraavan vuoden tammikuussa. Asiakirjat löytyvät EN:n verkkosivuilta:
https://pace.coe.int/en/files/17888
Sivulta löytyy neuvoston oma selvitys (Report, dok. nro, 12283, yleiskokouksen kanta ja suositus (nro 1749 ja 1929, sekä ministerikomitean vastaus, dok. nro. 12484).
Ministerikomitean vastauksessa viitataan Maailman terveysjärjestön WHO:n tuolloin tekeillä olevaan selvitykseen, jonka se teetti ulkopuolisilla toimijoilla. Arvio julkaistiin 5.5.2011 ja se löytyy WHO:n verkkosivuilta:
Implementation of the...
Kyseessä voisi olla Terrence Malickin ohjaus Julma maa (alk. Badlands). Se on vuodelta 1973, mutta esitetty televisiossa useampaankin otteeseen 90-luvulla.
Lisätietoa elokuvasta esim. IMDB:ssa: https://www.imdb.com/title/tt0069762/.
Kyseessä on graafikko Klaus Suhosen luoma hahmo. Nimi on väännös saksasta sehr gemütlich = Erittäin mukava.
Tällaisen vastauksen saimme Egotripin Knipiltä.
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Kaikki kolme laulua löytyvät nuottijulkaisusta Veikko Lavin lauluja (Coda 1988). Julkaisua löytyy monista kirjastoista, myös Äänekosken pääkirjastosta.
https://keski.finna.fi/Record/keski.160563
https://www.finna.fi/Record/3amk.154124#versions
Löysin opinnäytetyön, jossa käsitellään biokaasun tuotantokustannuksia Loukkojärvi Pasi, Biokaasun käytön optimointi Ruskon jätekeskuksessa, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/498595/Loukkojarvi_Pasi.p…;
Teollisuusalkoholista löytyy verkosta tietoa lähinnä käystöstä, käyttöön liittyvistä luvista ja ohjeita, esim. Alkon julkaisema Teollisuusalkoholi ja sen käyttö : ohjekokoelma, https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.25024 ja Valviran Teollisuusalkoholi ja sen käyttö, https://www.valvira.fi/documents/14444/189201/teollisuusalkon_kaytto.pd…. Näissä ei kuitenkaan keskitytä tuotannon kustannuksiin eikä tuotantokustannuksien vertailuja löytynyt verkosta eikä yleisen kirjaston kokoelmasta.
Asian...
Hei,
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi hakea lastenkirjoja ja satuja esim. asiasanalla kotka. Sitä kautta voisi mahdollisesti päästä oikean kirjan tai tarinan jäljille.
Onnet-tietokanta: https://lki.verkkokirjasto.fi/
Esimerkiksi kuvakirjassa Hiawatha ja suuri kotka on hieman tuon kaltainen tarina. Tämä kuvakirja on kuitenkin uudempaa tuotantoa (2007).
TEKIJÄ Moberg, Vilhelm, kirjoittaja
TEOS Maastamuuttajat. 7 : Viimeinen kirje Ruotsiin / Vilhelm Moberg ; suom. Sinikka Kallio
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1975
ULKOASU 316 sivua
Maastamuuttajien-sarjan viimeisessä, seitsemännessä, osassa kuvataan 17.8.1862 Minnesotassa puhjennutta intiaanisotaa. Sodassa kuoli toista tuhatta valkoista uudisasukasta. Sodassa kuolleitten intiaanien määrää ei tiedätä, mutta 38 intiaania hirtettiin Mankatossa 26. joulukuuta 1862
