Romaaneja kannattaa etsiä Kirjasammosta paikannimellä hakemalla, tällöin saa esiin sellaiset romaanit, joiden kuvailutiedoissa paikkakunta mainitaan. Lisäksi voi kokeilla hakea paikannimellä Vaski-verkkokirjastossa, ja siellä sitten rajata hakutuloksia kaunokirjallisuuteen ja paikkaan. Paimio vilahtaa ainakin seuraavissa teoksissa:Juha Hurme: Volvo AmazonPaula Havaste: Tuulen vihatPirkko Arhippa: Kuolleet eivät äänestäSauvo liittyy seuraaviin teoksiin:Inga Koskinen: Tatuoitu hammas, SiimarusettiKosti Hongisto: Sinitakin syntiKaarina:Iida Rauma: HävitysRaisio:Elli Kaarlehto: Naantalin kuninkaan valtakuntaAarne Mustasalo: Jokikylän pojat
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Kansalliskirjasto on digitoinut "Historiallisen aikakauskirjan" vanhimmat numerot vuodesta 1903 lähtien vuoteen 1999:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=historiallinen%20aikakauskirjaVuosien 1903-1939 numerot ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuVuosien 1940-1999 numerot eivät ole vapaasti luettavissa verkossa, vaan vapaakappalekirjastoissa ja kirjastoissa, joissa on vapaakappaletyöasemia:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto
Kontulan kirjasto avasi ovensa keskiviikkona 17.9.1975 klo 9.30. Kirjasto perustettiin silloin, kirjasto ei ole toiminut muissa tiloissa. Tämä tieto on varmistettu Kontulan kirjastosta. Halutessasi voit kysyä sieltä lisää. Kontulan kirjasto
Puolison sisaruksen miestä kutsutaan tyypillisesti langoksi. Ehkä voit itse päättää tarvitseeko lankouteen myös avioliittostatuksen, vai olisiko vaimon siskon avomies vaikkapa "lankoehdokas"? Lähde: lanko - Kielitoimiston sanakirja
Tuomolan dekkaritrilogian päätösosan perään on kyselty palvelussa jo vuonna 2021, ja silloin todettiin, ettei kirjan ilmestymisestä ole vielä ennakkotietoa.(Lähde: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-johanna-tuomolan-trilogian-valheiden? )Sarjan kolmas osa ei ole ilmestynyt, sen sijaan nykyisin Etelä-Afrikassa asuvalta kirjailijalta on tullut muutama sarjaan liittymätön dekkari.
Kirjastoaineisto luokitellaan sisällön perusteella, ei fyysisen julkaisutyypin tai aineistolajin perusteella. Yleisissä kirjastoissa käytetään Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Fiktiiviset elokuvat, joissa on suomenkielinen tekstitys, sijoitetaan esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa luokkaan 84.2. Fiktiiviselle aineistolle on mahdollista antaa sanallinen lisäluokka, esimerkiksi Jännitys, Scifi, Fantasia.YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:https://finto.fi/ykl/fi
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
"Radical acceptance" on käännetty suomeksi "ehdoton hyväksyminen". Se tarkoittaa itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin itse on [1].Aiheesta löytyy suomeksi ainakin kaksi eri kirjaa[2].https://www.kirjatkertovat.fi/2024/09/tara-brach-ehdoton-hyvaksyminen-elaman.htmlhttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=radical+acceptance&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Hei,
ePress-palvelussa olevat sanomalehdet, mm. Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa kirjaston asiakaskoneilla. Palvelua ei ole mahdollista käyttää kotona.
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
Tätä ei ole tehty kaikkien hedelmäyksilöiden kohdalla, sillä lisääntyminen tapahtuu siemenestä.
Oheinen Kuluttaja-lehden artikkeli osaa vieläpä kertoa, että "Jos siemeniä ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän, hedelmä on jalostettu ja luultavasti myös sen maku ja aromit kärsineet."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvien_lis%C3%A4%C3%A4ntyminen
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/kuluttaja-yllattava-totuus-i… sitrushedelmista-siemenia-ei-todellakaan-kannata-valtella/5708868#gs.ep6a36
Pelien historiasta löytyy tietoa sekä netistä että kirjoista. Myös esim. Tieteen kuvalehti historia on käsitellyt aihetta.
Jalkapallosta löytyy tietoa vaikkapa infoa englannista sivustolta tai kirjoista Santeri Kärki:Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi : politiikkaa, globalisaatiota ja pelin murroksia historiasta nykypäivään tai Jari Ekberg:Kuin taivasta koskettaisi : jalkapallon MM-kisojen historia / Jari Ekberg Helmet hakutulos tai Finna hakutulos
Myös lajiliittojen sivustoja kannattaa tutkailla esim. katsaus Sählyn eli Salibandyn historia löytyy NSB:n sivuilta tai Finnan ja Helmetin tarkennetuilla hauilla (hakusanat urheilulajin nimi ja historia)
Suomeksikin tietoa on runsaasti tarjolla, mutta lisää...
Court Circular tiedottaa kuninkaallisen perheen menneistä tehtävistä ja vierailuista vuodesta 1997 lähtien, https://www.royal.uk/court-circular.
Sieltä löytyy esimerkiksi prinssi Williamin virallisia vierailuja Pariisin, mutta tietoa Eiffel-tornissa käynnistä ei ole.
Yksityishenkilön Pinterest-tilin kuvasta löytyy maininta prinsessa Dianan matkasta poikineen Pariisiin vuonna 1994. Kuvan tekstiin on kirjoitettu perheen käyneen tavallisissa turistikohteissa, kuten Eiffel-tornissa, https://www.pinterest.jp/pin/290693350940273289/. Asiaa voisi yrittää tarkistaa esimerkiksi tuon ajan lehdistä. Monet suuremmat kirjastot varastoivat vanhoja aikakauslehtiä ja sanomalehtiä.
Vuodelta 2017 löytyy lehtijuttuja, jossa...
