"Oh Beautiful for Spacious Skies" -sanoilla alkava laulu, "America the beautiful", on todennäköisesti suomennettu. Meidän tietokannoilla löytyy Yleisradion äänilevystöstä merkintä äänitteestä, jossa laulun olisi kääntänyt A.Hall. Äänitteen nimi on "Amerikan Laulajat Suomessa". Äänitettä ei näyttäisi löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta Amerikan Laulajilla on oma Internetsivunsa, joten heiltä voinee tarkistaa sanoituksen kielen.
Äänitteen tiedot ja American Laulajien kotisivun tiedot löytyvät näistä Internetosoitteista:
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/haku.php
http://www.amerikanlaulajat.com
Tällä hetkellä ei ole Kirjavälityksen ennakkotiedoissa eikä kustantaja WSOY:n internetsivuilla tietoa, jatkuuko Geoffrey Huntingtonin Korppikartano -sarja.
Kustantajan kotisivulla http://www.wsoy.fi on Info /Palaute -osio, josta voit asiaa vielä tiedustella.
Alkukielisessä Redwall-sarjassa näyttää tähän mennessä ilmestyneen jo kahdeksantoista osaa. Näiden lisäksi on julkaistu kaksi samaan aihepiiriin liittyvää kuvakirjaa, jotka eivät kuitenkaan liity sarjaan kronologisesti. (Katso http://www.redwall.org/dave/library.html ) Suomeksi sarjan osia on tosiaankin ilmestynyt vasta kymmenen. Sarjan suomalainen kustantaja on Otava. Kustantamon kotisivuilta ei valitettavasti löydy tietoa seuraavien osien julkaisemisesta ja mahdollisesta aikataulusta, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan Otavasta. Palautelomake, jolla voi myös esittää kysymyksiä, löytyy osoitteesta http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmien aineistoa voi etsiä Helka-tietokannasta. Etsimäsi teos näyttää olevan sieltä kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
https://helka.finna.fi/
Frank-monihaulla, Finna-hakupalvelulla ja Melinda-haulla löydät myös mm. ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja erikoiskirjastojen aineistoa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Etsimääsi teosta näyttäisi olevan tällä hetkellä useita kappaleita Diakin kirjastossa kahden viikon lainana. Myös esimerkiksi Kuurojen liiton kirjastosta ko. teos on tällä hetkellä lainattavissa.
Kirkkolain 26.11.1993/1054 teksti löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=viranomaisen%20toiminnan%20julkisuus
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa ovat kirjat
Menestyvän projektin vuorovaikutus - Raija Heimonen (2017)
Kehitä kokeillen - Lotta Hassi (2015)
Tuottajan käsikirja – Saksala, Elina (2015).
Internetistä löytyy mm. Hanna-Riitta Kymäläinen, Minna Lakkala, Eric Carver, Kimmo Kamppar: Opas projektityöskentelyyn. 2016. Tieteestä toimintaa -verkosto, Helsingin yliopisto https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160099/Opas_projektity…
Maksullisena kaukolainana muista Suomen kirjastoista saa vaikkapa alla lueteltuja kirjoja, jotka löytyvät Internetistä näin: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ avainsana: projektityö
Voit pyytää ne kaukolainaksi Kuopion kaupunginkirjaston kautta mm. lomakkeella https://kuopio.finna.fi/...
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Valitettavasti kirjastosta ei pysty e-kirjoja lainaamaan ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Vapaata e-kirjamateriaalia löytyy kyllä myös jonkin verran, esimerkiksi tätä kautta löydät niitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=asc&f%5B0%5D=language%3Afi. Mutta kirjaston kirjojen lainaamiseen tarvitset kortin.
Hämeenlinnan pääkirjastosta kerrottiin, että heillä ei tiistaina 1.12. ollut tapahtumia. Otatko yhteyttä suoraan pääkirjastoon, niin asia selviää: kirjasto@hameenlinna.fi
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/%2Fh%C3%A4meenlinnan-p%C…
Varattu kirja saattaa hyvinkin olla matkalla-tilassa viikon. Kirjat kulkevat lähtökirjastostaan keskuslajittelijan kautta asiakkaan ilmoittamaan noutokirjastoon. Asiakkaalle lähtee ilmoitus varatun kirjan saapumisesta noutokirjastoon.
Kirjasi eräpäivä on kuitenkin siirretty tammikuulle, koska asiakkaiden ei haluta tulevan kirjastoihin turhaan näin koronarajoitusten aikana. Voit tarkistaa eräpäivän Helmet.fi -osoitteessa "omissa tiedoissa"
Suomen kaupunkilaitoksen historiaa käsittelevän kirjasarjan kolmannessa osassa käsitellään vuoden 1959 lakimuutosten vaikutuksia lyhyesti. Nämä ns. uudet kaupungit jäivät valtion ylläpitämän kihlakunnanoikeuden tuomiopiiriin, ellei kaupunginvaltuusto nimenomaan pyytänyt raastuvanoikeutta. Maistraattia ei ollut pakko perustaa, vaan sen korvasi järjestysoikeus. Poliisilaitoksen, vankilan ja ulosottotoimen maksoi valtio siirtymäajan aikana. Valtion osuus kansakoulumenoista määrättiin pysyvästi samaksi kuin kauppaloissa. Kaupunkien ja kauppaloiden käsittämä maa-ala kasvoi monikymmenkertaisesti, koska kaupungin- ja tai kauppalanperustamisessa usein koko maalaiskunta muuttui kaupungiksi tai kauppalaksi.
Tämä reformi ei miellyttänyt "...
Kustantaja (Gummerus) ei ole julkaisemassa kolmannen osan suomennosta ainakaan vielä tänä keväänä. Ensi syksynä/talvena ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tietoa.
Kustantajat julkaisevat tiedot teoksista n. puoli vuotta ennen ilmestymisajankohtaa. Kirjastoihin uutuudet tilataan heti, kun se on mahdollista.
Hei, ikävä kyllä varauksen lukitseminen ei tällä hetkellä ole todellakaan mahdollista. Asia on kyllä järjestelmätoimittajamme kehityslistalla, mutta toteutuksen aikataulusta ei vielä ole tietoa.
Jos haluaa lykätä aiemmin tehdyn varauksen saapumista, ettei se tule esim. lomamatkan aikana, voi laittaa viestiä kirjastolle Keski-kirjastojen chatin tai sähköpostin kirjasto.asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi kautta.
Suomen kielellä aiheesta löytyy lähinnä artikkeleita: Maiju Lehmijoen "Hagiografia keskiajan tutkimuksen lähteenä" teoksessa Työkalut riviin. Näkökulmia yleisen historian tutkimusmenetelmiin (Turun yliopisto, 1997) sekä Tuomas Heikkilän "Pyhimyselämäkerrat hengenmiesten aseina" teoksessa Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa (Gaudeamus, 2000) ja "Hagiografiset lähteet" teoksessa Keskiajan avain (SKS, 2009). Lisäksi Heikkilän teoksessa Pyhän Henrikin legenda (SKS, 2005) käsitellään hagiografian lajia myös yleisellä tasolla. Edellä mainitut lähteet käsittelevät lähinnä keskiaikaisia pyhimyselämäkertoja. Luterilaisesta hagiografiasta löytyy vuodelta 1988 Simo Heinisen tutkimus...
Topeliuksen sadussa Adalmiinan helmi on kohtaus, jossa Adalmiina kumartuu juomaan lammesta ja ihastuu omaan kuvajaiseensa. Maija Karman kuvittamassa kuvakirjaversiossa (ISBN 951-30-9262-3) on kuva tästä kohtauksesta, ja sama kuva on myös kirjan kannessa. (ks.liite)
Kirja löytyy sekä helmetin että Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Hieman vastaavanlainen kysymys on esitetty vuonna 2012 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa.
Vastauksen mukaan herrassönskä tarkoittaa tuomarin rouvaa:
http://www.kysy.fi/kysymys/hella-wuolijoen-niskavuoren-nuori-emanta-nay…
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
