Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Tällaista puutelistaa on tehty Pasilan kirjaston varastossa.
Lähetän tässä sinulle otoksen niistä kirjoista, joita meillä on kappaleita vähän ja varauksia paljon.
-Levi, Carlo : Jumalan selän takana 39 varausta
-Zweig, Stefan : Eilispäivän maailma 53 varausta
-Leguin, Ursula : Osattomien planeetta 32 varausta
-Harris, Robert : Kolmannen valtakunnan salaisuus 33 varausta
Baldwin, James : Huone Pariisissa 33 varausta
Mustonen, Enni :
-Vihreän kullan maa 12 varausta
-Yhteistä tietä
-Uuteen elämään
-Tunteiden lukukausi
-Saako olla muuta
-Maitotyttö
-Elämän tilaisuus
Näitä kirjoja otamme mielellämme lahjoituksina, siistina kappaleina. Kirjat voi osoittaa Pasilan kirjastoon, nimellä Laakso.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa massatapahtumien järjestämisestä:
https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
Suurin Suomessa järjestetty maksullinen tapahtuma toistaiseksi lienee Madonnan konsertti vuonna 2009, johon myytiin yli 80 000 lippua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/14/mika-on-suurin-suomessa-jarjes…
Kokonaisia kirjoja La Scalasta on harvassa. WorldCat haku löysi kolme, mm. englanninkielisen Mario Pasin:La Scala Milan's opera house. WorldCat
Suomalainen Finna haku löysi saman teoksen. Sitä on saatavana Varastokirjastosta. Finna
Helmet haku löytää vielä teoksen Bagnoli, Giorgio: The La Scala encyclopedia of the opera. Helmet
Lyhyempiä artikkeleita La Scalasta löytyy eri teoksista. Esim. Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities / Edited by Anthony Gishford ; Introduced by Benjamin Britten. Helmet ja
Gishford, Anthony: Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities Finna
Raisa Lardotin kirjassa "Ripaskalinnut" ( Wsoy 5. laajennettu painos 1989) on kuvaus mitä ja miten
monilapsinen Vepsästä Suomeen evakuoitu äiti lapsineen sai paketin Sveitsistä Suomen Huollon välityksellä.
Paketti sisälsi muhvin korkokengät, operettivaatteita ja balettipuvun. Amerikasta tullut paketti sisälsi hammaspulveria, joka oli käyttökelvotonta, koska koko perheellä kellään ei ollut hammasharjaa. Lisäksi paketti sisälsi lasikuulia.
Kotilieden kummikerhosta kertovassa kirjassa kerrotaan miten amerikansuomalaiset lähettivät Suomeen kahvia, jota myytiin suurella voitolla. Rahoilla kummikerho hankki vaatteita ja kenkiä ja joulumuistamisia rajaseudun lapsille. Lisäksi amerikansuomalaiset lähettivät korkealaatuisia kankaita ja...
Hei, valitettavasti ei ole löytynyt sellaista lähdettä tai teosta, jossa olisi selkeä käännös. Ainoa mikä löytyi on Emil Ludwigin kirjoitama teos Lincoln https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.992351504006250 vuodelta 1930, mutta siinäkin on luonnosmainen versio, joka ei mielestäni ole lopullinen.
Om det är frågan om namnet Carjalain så tycks det vara en version av namnet Karjalainen https://www.myheritage.fi/names/niilonpoika_carjalain.
Till exempel i boken "Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet" kan man hitta mera information om namnet Karjalainen.
Om det är frågan om varifrån släkten har kommit till Vörå så på nätet hittar man människor som hette Carjalain och bodde i Vörå Miemoisby https://www.enges.org/gene/bok.php?fil=cb_1750-56#id1181
Man kunde försöka få mera information från Vörå släkt- och hembygdsforskare http://www.voraslaktforskare.fi/.
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Yritä laittaa lainaushistoria päälle Helmet-sivulla (verkkosovelluksessa, ei Taskukirjastossa) omissa tiedoissasi. Mene omiin Helmet-sivulla omiin tietoihisi ja valitse Tallenna lainaushistoria. Voit sitten katsella lainaushistoriaasi sekä Taskukirjastossa että Helmet-sivulla. Näet kuitenkin lainatietosi vain siitä hetkestä alkaen, kun olet olet valinnut Lainahistorian.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
Kysyjän esittämien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Michael Aptedin vuonna 1994 ohjaama elokuva "Nell", jonka pääosissa esiintyvät Liam Neeson ja Jodie Foster. Elokuva on tullut ensi-iltaan Suomessa marraskuussa 1995 ja se on esitetty televisiossakin muutamaan kertaan.
Elokuvasta lisää:
Elonet
IMDB
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
Aivan varmasti näin on historian saatossa käynyt. Ehkä tunnetuin ja tutkituin tapaus voisi olla Vietnamin sodan aikainen Project 100,000 -ohjelma, jossa Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen värvättiin normaalisti palvelukseen kelpaamattomia miehiä. Projektista löytyy lisätietoa ja lähteitä esim. Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Project_100,000
Suomessa aiheesta on Eljas Siron Helsingin apukoulun oppilaiden suoriutumista asepalveluksesta ja sodanaikaisesta palveluksesta koskeva tutkimus vuodelta 1958:
Siro, E. (1958). Kouluiässä ilmenevä lievä vajaamielisyys ja palveluskelpoisuus armeijassa: Tutkimus Helsingin kaupungin apukoulua käyneiden poikien palveluskelpoisuudesta. Jyväskylän yliopistoyhdistys ja Kasvatusopillinen...
Voisiko kyse olla Maija Niinimäen kirjoittama helppolukuinen nuortenkirja Nolommaksi menee. Kirja on jatkoa edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Nolointa ikinä. Kirjat kertovat 11-vuotiaasta Viljamista, joka ei voi asua kotonaan ja joka siksi sijoitetaan maalaistaloon.
Kustantajan esittely kirjasta
Suomennoksia tähän asti on tullut vain kuusi, joista viimeinen on vuonna 2016 ilmestynyt Valtioneuvos. Englanniksi näyttää löytyvän ainakin suurin osa Boris Akuninin kirjoittamista kirjoista. Esimerkiksi wikipedialta löytyy lista hänen kirjoistaan, ja niitten englanninkieliset tittelit. Finna.fi verkkosivulla näkyy mitkä näistä löytyvät eri kirjastoista, joista niitä pystyisi mahdollisesti kaukolainaamaan loimaan kirjastoon.
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.
Seure.fi
Jos tarkoitat digikirjastolla Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelua, sieltä ei löydy näin "uutta" lehteä, sanomalehtiä on tällä hetkellä digitoitu 1930-luvun loppuun.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Salon Seudun Sanomat löytyy todennäköisesti mikrofilminä Salon pääkirjastosta, joten sinun kannattaa ottaa yhteys sinne ja varata itsellesi laite ja mikrofilmit. https://salo.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/kirjasto/kokoelma/lehdet/
Jos lehteä ei jostain syystä löytyisi Salon pääkirjastosta, se löytyy myös Turusta, josta sen voi tilata kaukolainana Saloon.
