Kallio, Maaret: Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu. Väestöliitto 2014.
Pyyry, Noora & Sharratt, Aimée: Vauvapullaa. Books on Demand 2010.
Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. WSOY 2007.
Huikko, Eeva: Vauva tulee valtakuntaan. Psykologien kustannus oy 2006.
Abedi, Isabel: Enni Possunen sanoo EN! Lasten Keskus 2005.
Janouch; Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty? Tammi 2004.
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit. Perhemediat 2004.
Cole, Babette: Äiti ja elämän salaisuudet. Kustannus-Mäkelä 2003.
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva! Tammi 2001.
Braun, Gisela: Suuri EI ja pieni EI. Mll 2001.
Langreuter, Jutta: Napajuttu. Lasten Keskus 2000.
Evilampi, Mia: Lähde lentoon, Iiris – Kertomus HIV:stä lapsille. Suomen AIDS-tukikeskus...
Kolme suomalaista naista on voittanut olympiakultaa kesäkisoissa.
Aale Tynni Lontoossa, 1948 (Taidelajit, lyriikkakirjallisuus).
Sylvi Saimo Helsingissä, 1952 (Melonta).
Heli Rantanen Atlantassa, 1996 (Keihäänheitto).
Lisää olympialaisten historiasta ja tuloksista voi lukea http://www.noc.fi/sivut/linkit.html
Suomenkielistä kirjallisuutta Espanjan perinnemusiikista on hyvin vähän. Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 2, s. 192) sisältää artikkelin hakusanalla ”Espanja”. Artikkelin alussa on osio ”Kansanmusiikki”. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Englanninkielinen aineisto on lähinnä espanjalaisen perinnemusiikin analyysiin painottunutta.
Espanjan perinnemusiikkia sisältävien CD-levyjen tekstiliitteistä voi myös löytää tietoa, mutta ei juurikaan suomeksi.
Netissä voi tehdä hakuja ”Aalto-kirjastojen aineistonhaku” –sivulla. Vasemman sarakkeen pudotusvalikosta valitaan hakuehto (asiasana, luokka jne.) ja oikeanpuoleiseen kirjoitetaan haluttu hakusana. Aiheestanne voisi hakea seuraavasti:
Hakuehdolla ”asiasana” voi...
Tuija Lehtisellä on hyvin laaja tuotanto eikä siitä ole helppoa poimia mitään ns. pääteoksia. Keskeisten teemojen löytäminenkin lienee tarkoitus olla esitelmän tekijän oma tehtävä, mutta lyhyesti sanottuna Lehtinen kirjoittaa realistisesti nuorten elämästä ja ihmissuhteista. Teokset sijoittuvat yleensä nykyhetkeen ja niinpä ne peilaavat nuorten elämää tämän päivän Suomessa.
Tuija Lehtisen merkitys yhtenä maamme tuotteliaimmista nuortenkirjailijoista on huomattava; aikuisten kirjailijana hän edustaa kevyehköä, naisille suunnattua viihdekirjallisuutta.
www.nuorisokirjailijat.fi -sivustolla Lehtinen kertoo tuotannostaan. Lähdekirjallisuutena voi käyttää mm. seuraavia:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ 2001).
- Heitä luetaan...
Eri tavoilla kirjoitettuina sanat voivat saada erilaisia merkityksiä. ”Lastenkirjallisuus” ja ”nuortenkirjallisuus” ovat termejä, jotka viittaavat tietynlaisten teosten joukkoon. ”Lastenkirja” ja ”nuortenkirja” viittaavat vastaavasti yhden tuohon joukkoon lukeutuvaan teokseen. Jonkin verran käytetään myös termiä ”nuorisokirjallisuus”, joka tarkoittaa samaa kuin ”nuortenkirjallisuus”. ”Nuorisokirjallisuus” ei liene kuitenkaan yhtä yleinen kuin ”nuortenkirjallisuus”.
Ilmausta ”lasten kirja” tai ”nuorten kirja” voidaan käyttää, kun puhutaan joistakuista tietyistä lapsista tai nuorista, jotka omistavat tai pitävät hallussaan kirjaa. Niinpä esimerkiksi lauseessa ”naapurin lasten kirjat olivat vanhoja ja tylsiä” kirjojen omistajia ovat naapurin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien...
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale on nuottikokoelmassa Uudet suosikkivalssit, josta löytyvät myös sanat. Nuotti on pääkaupunkiseudulla Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Jos asuttu muualla Suomessa, eikä sitä löydy oman kirjastonne kokoelmista, voitte saada sen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Kappaleesta on tehty myös youtube-video, jossa Pentti Kumpulainen laulaa. Videossa on myös sanat, jotka etenevät ruudulla hyvin hitaasti. Alla on linkki tähän videoon:
https://www.google.fi/search?q=pentti+kumpulainen+Rentukkaojan+Aatu.&rl…
Valtioiden liput ja vaakunat -kirjassa sanotaan, että "Luxemburgin trikolori on samanlainen kuin Alankomaiden lippu, paitsi siinä on eri mittasuhteet ja sininen on hiukan vaaleampi". Tarkemmat mitta- ja värimääritelmät löytyvät sivulta http://flagspot.net/flags/lu.html#alt
BTJ Kirjastopalvelu on määritellyt kaikkien Anna-Leena Härkösen romaanien lajiksi psykologiset romaanit. Kolmelle romaanille on annettu myös muita määritelmiä: Sotilaan tarinalle kehitysromaanit, Akvaariorakkaudelle kehitysromaanit ja rakkausromaanit ja Onnen tunnille perheromaanit. Lisäksi Häräntappoasetta voidaan pitää nuorisokuvauksena. Janna Kantolan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 8 sanotaan näin: "Monet Anna-Leena Härkösen romaanit ovat jonkinlaisia rakkausromaanin variaatioita ainakin siinä mielessä, että niiden naispäähenkilöillä on mielikuva täydellisestä rakkaussuhteesta, jota teoksissa pyritään toteuttamaan." (s. 49) Kysymykseen Anna-Leena Härkösen romaanien tyylilajista ei ole siis aivan yksiselitteistä vastausta.
Anna-Leena...
Hei!
Suomen kielen perussanakirja vuodelta 1992 ilmoittaa vain noidankattilan synonyymin, hornankattila. Ilmaus siis tarkoittanee jotain hyvin tukalaa paikkaa.
Pirkko Muikku-Wernerin teos Suurella sydämellä ihan sikana
tuntee vain termin hornan tuuttiin, joka tarkoittaa erittäin kauas, hukkaan, pois.
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla ei mainitse hornan- eikä noidankattilaa.
Muita suomen kielen ilmaussanakirjoja minulla ei ole nyt käytössä.
Piki verkkokirjastosta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=7E5569F1F6A5BE… niitä löytyy muutama lisää. Teosten saatavuuden voi tarkistaa sieltä asiasanoilla suomen kieli ja ilmaukset.
Nettiosoitteessa http://koti.welho.com/ikantone/others/saintfaq.html kerrotaan lyhyesti, että SA-INT tarkoittaa: Suomen Armeijan Intendentuuri.
INT-leima tarkoittaa inventenduuria, joka on elin, joka ottaa vastaan armeijan omaisuuden ja pitää siitä kirjaa.
SA-leima puolestaan kertoo vain että varuste on Suomen armeijan hyväksymää tyyppiä.
Muita ”Inttiin” liittyviä osoitteita:
• Puolustusvoimat http://www.mil.fi/
• Epävirallinen slangisanasto http://www.mil.fi/hamr/slangi.htm
Kysymys on melko laaja, ja seuraava poiminta perustuu näköhavaintoihin sekä Helmet-kirjastojen valikoimista löytyvään suomennettuun viihdekirjallisuuteen. Mainittujen kirjailijoiden lisäksi suosituimpia viihteentekijöitä ovat muun muassa seuraavat: Elizabeth Adler, Cecelia Ahern, Lucilla Andrews, Melissa Bank, Maeve Binchy, Barbara Taylor Bradford, Madeleine Brent, Jacqueline Briskin, Sandra Brown, Philippa Carr (on sama kuin Victoria Holt), Diane Chamberlain, Jackie Collins, Shirley Conran, Catherine Cookson, Janet Dailey, Dorothy Eden, Lucinda Edmonds, Julie Ellis, Helen Fielding, Joy Fielding, Diana Gabaldon, Catherine Gaskin, Jane Green, Georgette Heyer, Isabelle Holland, Linda Howard, Susan Isaacs, Elaine Kagan, Cathy Kelly, Marian...
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa Lahden pääkirjaston Ellilä-huoneessa (2. kerros) tiistaisin klo 17.00. Palveluun muodostuu yleensä hieman jonoa, joten käytössä on myös vuoronumerot.
Huom. tänä vuonna (2012) päivystystä ei ole viikoilla 1-3, 9, 15, 18, 24-34, 51-52.
Asianajaja antaa päivystykseen tulleille henkilöille neuvoja ilmaiseksi heidän oikeudellisissa asioissaan. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Päivystyksen puitteissa ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti....
Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
Lyhyesti aiheesta on Kaarina Kaurinkosken Pietari-kirjoissa, mm.Pietarin kaupunki (1989). Boris Ometevin St. Petersburg -teoksessa (1990)on aiheesta jonkin verran, ja valokuviakin. Lisäksi Helka-tietokannasta löytyvät seuraavat teokset:
Elisabeth Lucienne Löfving, Finländska elever i Smolna-intitutet i Petersburg under Finlands förening med Ryssland, opinnäyte (1982). - Helsingin yliopiston kirjasto, Topelia.
Lilli Baeckman, En finskas anteckningar om sin vistelse i det Kejserliga Smolna Institutet, en undervisningsanstalt i Petersburg för adliga fröknar (1946). - Museoviraston kirjasto.
Lilli Baeckman, Smolna, konekirjoitus (ei ilmestymisvuotta). - Museoviraston kirjasto.
Pelkästään Juha Tapion lauluista ei ole toistaiseksi ilmestynyt nuottikokoelmaa. Yksittäisiä lauluja on ilmestynyt esim. kokoelmissa :
Suomi pop 2007 / toimitus ja taitto Ari Leskelä. F-Kustannus, 2007.(Kelpaat kelle vaan).
Suuri pop-toivelaulukirja. 3 / Toimittaneet Virpi Kari, Ari Leskelä. F-kustannus, 2007. (Mitä silmät ei nää).
Suomi pop 2006 / toimitus: Ari Leskelä. F-Kustannus, 2006. (Pettävällä jäällä, Ohikiitävää).
Suomi iskelmä 2006 / Toimitus Ari Leskelä. F-kustannus, 2006.(Ohikiitävää).
Juutilainen, Esa- Markku : Lukion musa. 2 : Suomi : moniääninen Suomi / Esa-Markku Juutilainen, Tapio Kukkula. WSOY, 2006.( Luonasi vaan).
Nuoren seurakunnan veisukirja 2005 / toimittajat: Maria Laakso, Pekka Nyman. Nuorten keskus, 2005. (...
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
Omenan siemeniä ei kannata syödä suurta määrää, koska niissä on luonnostaan syanidin sokeriyhdistettä, amygdalaania, joka suurina annoksina aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Samaa ainetta on myös esim. luumun ja aprikoosin siemenissä. Pieninä määrinä syötyinä omenan siemenistä ei ole haittaa. (Lähde: Tiede 2000 -lehti, 1997, nro 8, s. 62)
Monissa siemenissä, esimerkiksi auringonkukan, saattaa olla ympäristöstä tulleita raskasmetalleja, vaikka ne eivät sinänsä olisi myrkyllisiä.
