Hei,Voisiko kyseessä olla "Literature Approaches to Fiction Poetry & Drama" (2.p. 2006)Yli 1600 sivuinen ja näyttäisi sisältävän noita listaamiasi tekstejä.
Minulle tuli mieleen kysymyksestäsi vain Neponen-jänis, joka on seikkaillut Pikku Kakkosessa yli 20 vuoden ajan, vuodesta 2004 alkaen. Kysyin asiasta myös kollegoilta, mutta kukaan ei tiennyt toista pupua, jota olisi kovin väsyttänyt. YouTubesta löytyy joitain Neposen seikkailuja, jos haluat tarkistaa onko tämä se kyseinen jänis. Onko lukijoilla vinkkejä, mikä toinen jänis voisi olla kyseessä?Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt12735876/ https://youtu.be/wNJF37t0DCs?feature=shared&t=1185
Multio eli multipenkki tai multiainen, multimus, multapenkki, sammakkopenkki on asuinrakennuksen seinää vasten joko sisä- tai ulkopuolelle luotu multavalli, joka estää kylmän tunkeutumisen hirsiseinän alitse."Kulmakiviperustaisen rakennuksen lämpöeristystä parannettiin luomalla sisäpuolelle, joskus ulkopuolellekin, multipenkki eli multio. Sisäpuolinen multipenkki tehtiin ennen lattiaa siten, että seinänalusta tukittiin kivillä ja seinien sisäpuolelta luotiin maata seinävierille lattian korkeudelle asti. Multipenkin tukena multaa pitämässä käytettiin usein suurehkoja puita, hirsiä, ja näiden takana taas oli ehkä kiviä. Maa multipenkkiin saatiin usein kaivamalla sisäpuolelle kuoppa, jossa säilytettiin perunoita ym. Multio ei siis välttämättä...
Tässä olisi muutamia mietelausekokoelmia, joista voisi löytyä sopiva teksti lohduksi vanhemmille.Liitän kirjat tähän linkkinä: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1716427?sid=5185744928https://lastu.finna.fi/Record/lastu.238801?sid=5185745711https://lastu.finna.fi/Record/lastu.305091?sid=5185746767https://lastu.finna.fi/Record/lastu.43571?sid=5185747799
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vuonna 1975 ilmestynyt kaksiosainen lyhennetty versio teoksesta Kurjat. Kirjassa ei ole merkintää suomentajasta, mutta sen esipuheen on kirjoittanut V.A. Koskenniemi. Ikävä kyllä en onnistunut muualtakaan saamaan selville suomentajaa. Sinun kannattanee ottaa yhteyttä kustantajaan, joka on WSOY.
Uutuuskirjojen saapuminen HelMet-kirjastoon (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) asiakkaiden saataville tai varattaviksi vaihtelee ilmestymispäivän jälkeen muutamasta päivästä viikkoon silloin, kun on kysymyksessä suurten kustantajien valikoimiin kuuluvista teoksista. Tilaukset tehdään ennakkoon, esim. juuri Marklundin Elinkautinen ja Lindellin Orkesterimonttu on tilattu Vantaan kirjastoon kesäkuun alkupuolella, kirjakauppoihin k.o. teokset tulevat lokakuun puolessa välissä, ja samoihin aikoihin ne ovat myös rekisterissä asiakkaiden saatavilla. Pieniltä kustantajilta tulevat uutuudet ja täydennyskappaleet vaativat pitemmän toimitusajan. Muissa HelMet-kirjaston kaupunginkirjastoissa toimitusaika on samalla tavalla vaihteleva, mutta...
Ruotsinkieliset nuortenkirjat saa helposti näkyville
Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjasto Intron avulla
(www.ouka.fi/kirjasto/intro). Tee hakuun rajaukset: aineistolaji: kirjat, kieli: ruotsi, lasten ja nuorten aineisto. Jos haluat suosituskirjalistaa, ota yhteyttä
kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastoon:
lastenosasto.kirjasto@ouka.fi
Kysymiäsi Leena Lehtolaisen teoksia on lainattu Vaasan kaupunginkirjastossa seuraavasti:
Ennen lähtöä (kirjastossa on vuosien 2007, 2002 ja 2000 painoksia tätä kirjaa)
Lainat vuonna 2008: 40
Kaikki lainat: 894
Ja äkkiä onkin toukokuu (kirjastossa on vain 1 kpl kirjaa vuodelta 1976)
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 14
Kuolemanspiraali (kirjastossa on v. 2002 ja 1997 painoksia)
Lainat v. 2008: 24
Kaikki lainat: 778
Äänikirjana lainattu 22 kertaa (ei kertaakaan v. 2008)
Kitara on rakkauteni
Lainat v. 2008: 0
Kaikki lainat: 85
Veren vimma (kirjastossa on v. 2004 ja 2003 painoksia)
Lainat v. 2008: 38
Kaikki lainat: 649
Äänikirjaa lainattu v. 2008 1 kerta, kaikkiaan lainattu 32 kertaa
Luminainen (kirjastossa on v. 2003 ja 1996 painoksia)
Lainat...
Kannattaa tällaisissa asioissa aina ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon. Haminan kaupunginkirjaston verkkosivuilla https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto ei ole erikseen mainittu, että siellä olisi kopiokone, mutta toisaalta ne ovat perinteisesti kuuluneet kirjastojen palveluvalikoimaan. Kirjaston puhelinnumero on 040 199 1310 ja sähköposti kirjasto@hamina.fi.
Jatkosodan aikaisia paikannimiä voi hakea esimerkiksi seuraavista teoksista ja verkkosivulta:
Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. Porvoo, Werner Söderström 1994.
Karjalan kartat -palvelu
Kielletyt kartat: Karjala 1928-1944. Helsinki, AtlasArt 2006.
Kielletyt kartat: 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. Helsinki, AtlasArt 2007.
Kielletyt kartat: 3, Itä-Karjala 1941-1944. Helsinki, AtlasArt 2009.
Näistä ja eksoottisemmista paikannimihakemistoista ei Sitsaari-nimistä paikkaa valitettavasti löytynyt. Muutamia Sittasaari -paikannimiä löytyy, mutta näillä ei ollut taistelutoimintaa 1942.
Suomesta siirrettiin Ruotsiin noin sata juutalaislasta vuonna 1944. Toiminnasta vastasivat Helsingin ja Tukholman juutalaiset seurakunnat.
Siirrosta ei siis vastannut sosiaaliministeriön alainen Lastensiirtokomitea.
Kannattaa kysyä asiasta Helsingin juutalaisesta seurakunnasta sekä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään Helsingin juutalaisen seurakunnan arkistoa.
Arkistotietoja on myös Ruotsin arkistoissa.
Judiska krigsbarn från Finland – Sotalapset
http://www.sotalapset.fi/assets/mn_1-2014.pdf
Helsingin juutalainen seurakunta
https://www.jchelsinki.fi/fi/ota_yhteytta
Kansallisarkisto
https://www.arkisto.fi/fi/info?page=fi/info
Kansallisarkisto: Suomen juutalaisten arkisto
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=...
Hei!
Kyseessä voisi olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Hei!
Se maksaa 25 €, voitte myös tuoda saman kirjan tilalle, jos löydätte halvemmalla. Tällaiset käytännön kirjastoasiat kannattaa hoitaa puhelimitse tai käymällä lähikirjastossa.
Yleisten kirjastojen avoimiin paikkoihin on ainakin pääkaupunkiseudulla yleensä useita kymmeniä hakijoita. Näin on varmaan myös muualla maassa suurissa kaupungeissa. Monet pitkäaikaiset sijaiset odottavat vakituista paikkaa monesti useitakin vuosia. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla aivan toinen. Tieteellisten kirjastojen avoimia työpaikkoja tulee harvemmin hakuun, joten siellä tilanne näyttäisi hakijan näkökulmasta olevan vieläkin haasteellisempi.
Kysymiäsi tietoja löytyy Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsensivuilta. Siellä on digitoituna kirkonarkistoja myös 1900-luvun alkuvuosilta.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Kirjassa Oppikoulujen opettajat 1967 (Otava, 1968) on seuraavat tiedot Helvi Katajavuoresta:
opettaja, Valtion iltaoppikoulu (Hki). – synt. 7.7.1902, - FK 32, ausk. 32-33. – Valtion iltaoppik. suom. tuntiopett., vararehtori.
Suomen kirjailijat –matrikkelista, jossa on tietoja myös kääntäjistä, ei löytynyt mainintaa Helvi Katajavuoresta. Myöskään teoksessa Kirjailijat, kääntäjät, arvostelijat : järjestöjen jäsenluettelot 1969 ei häntä mainittu.
Verkkosivulla http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/karjaan.htm kerrotaan Helvi Katajavuoren tomineen vuosina 1946-1951 Karjaan yhteiskoulun rehtorina.
Helvi Katajavuoren kuolinvuodesta ei löytynyt tietoa.
Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy seuraavat Helvi...
