Kirjastot tilaavat ison osan suurien kustantajien uusista kirjoista jo hyvissä ajoin ennen niiden ilmestymistä kustantajien antamien ennakkotietojen pohjalta.
Kirjasta voi tehdä varauksen, kun kirjan tiedot näkyvät verkkokirjastossamme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna. Asiakas saa noutoilmoituksen aikanaan, kun kirja on ilmestynyt, saapunut kirjastoon ja saatu lainauskuntoon.
Jos kirja on jo ilmestynyt, eikä sitä näy verkkokirjastossa, voi kirjaa kysyä kirjastosta tai tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Tiedot hankintaehdotuksesta ja linkki lomakkeeseen Asiakkaan opas | Keski-Finna
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodia.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että järjestelmä on uusi meillekin, joten aina emme tiedä vastausta jokaiseen ongelmaan. Autamme kuitenkin...
Gianni Ferrion säveltämästä kappaleesta "Paroles paroles" on olemassa erilaisia kirjoitusasuja.
Kyseinen kappale löytyy esimerkiksi nuottijulkaisusta nimeltä 100% hits. Volume 5. Tässä julkaisussa kappale kulkee nimellä "Paroles... Paroles...".
Nuottijulkaisussa on huomioitu sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitaran sointuotteet.
Päivi Räsäsen sanomisia on paljon kommentoitu ja ne ovat herättäneet paljon huomiota. Kysyjä todennäköisesti viittaa keskusteluun, joka heräsi kesällä 2013. Silloin Päivi Räsänen piti Kansanlähetyksen kesätapahtumassa puheen, jossa hän totesi, että kristitty joutuu joskusmiettimään toimimista yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Asia herätti huomiota, koska hän oli siihen aikaan ministeri. Tässäkin tapauksessa kohu alkoi elää omaa elämäänsä ja Päivi Räsäsen suuhun laitettiin myös asioita, joita hän ei ollut sanonut.
Puheen huomiota herättänyt kohta on tarkasti luettavissa tämän artikkelin alussa:
https://www.kotimaa.fi/blogit/mistae-kesaen-raesaes-kohussa-...
Drenko-etunimeä on käytetty Kroatian ja Serbian sekä Tsekin ja Slovakian alueilla. Nimi on kuitenkin nykyisin varsin harvinainen. Drenko-nimiset miehet lasketaan muutamissa kymmenissä.
https://actacroatica.com/en/name/Drenko/
https://mondonomo.ai/forename/Drenko
https://www.prijmeni.cz/Drenko
Hei,
kirja lienee Päivi Alasalmen Unten puutarha ja muista satuja (85.12).
Tässä linkki kirjan teostietosivulle Keskin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.2830298?sid=2962533720
Musiikin käytöstä opetustoimessa säädetään Tekijänoikeuslaissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P14. Pykälissä 14,14a ja 21 käsitellään musiikin käyttöä opetustoimessa. Pykälässä 21 lukee: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Musiikin soittaminen opetustoimessa on siis nähdäkseni sallittua. Tekijänoikeutta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia asiantuntijoilta Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
Suuri osa Vaski-verkkokirjastossa näkyvistä kuvausteksteistä on peräisin kirjoja meille välittävän Kirjastopalvelun tietokannasta. Usein nämä tekstit ovat alun perin kustantajan tekemiä. Tässäkin tapauksessa tuo sama teksti on myös kirjan kustantajan sivuilla. Verkkokirjastoomme kuvaus tulee automaattisesti ISBN-numeron perusteella. Vaski-verkkokirjastoon tulee kuvaustekstejä myös muilta tahoilta ja osa teksteistä on kirjastossa tehtyjä. Kaikista verkkokirjastossa olevista virheistä voi lähettää palautetta sivuston yläreunan palaute-kohtaa klikkaamalla.
Palaute
Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoissa. Katseluhetkellä kirjaa ei ollut Lumon kirjaston hyllyssä. Voit kuitenkin varata sen noudettavaksi Lumoon, jolloin se lähetetään sinulle toisesta kirjastosta.
Esimerkiksi tätä painosta näyttäisi olevan saatavilla useammasta kirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577071
Nimen kirjoitusasu on "Feliks onnellinen", ehkä tästä syystä sitä ei löytynyt etsinnästä huolimatta. "Feliks onnellinen" -hakusanalla Helmet-hausta pitäisi kuitenkin löytyä kaikki kirjan saatavilla olevat painokset.
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?"
Ilmeisesti metsästät useampaa kirjaa. Osassa vinkeistä saattaa toteutua kyllä montakin noista näkökulmista.
Kirjan yleissävy jännitys ja mukana väkivallan ja kuoleman uhkaa. Tämä toi mieleeni kauhukirjallisuuden ja siitä etenkin psykologisen jännityksen. Hakusana "psykologinen jännityskirjallisuus" ja genrerajaus kauhukirjallisuuteen saa esille mm. teokset King, Stephen: Myöhemmin, Ohlsson, Kristina: Sairaat sielut ja Hautala, Marko: Leväluhta. Linkki Helmet hakutulokseen
Päähenkilö on nainen tai keskeinen henkilö on nainen. Tällaisia kirjoja on paljon, mutta oletan että etsit etenkin jännityskirjallisuutta tai eroottista kirjallisuutta. Tarkennettu haku aiheilla jännityskirjallisuus ja naiset löytää dekkareista...
Kasvien levinneisyyskarttoja löytyy ainakin kaksi alla olevaa (Kasviatlas ja Laji.fi):
Kasviatlas:https://kasviatlas.fi/
Kasviatlaksen aiemmat versiot: https://koivu.luomus.fi/kasviatlas/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/
Lajitietokeskuksen sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa eri lajeista.
Voisikohan kyseessä olla Elizabeth Walkerin Afrikkalainen unelma (Gummerus, 1986)? Miespäähenkilö ei tosin ole koneen lentäjä vaan toinen matkustaja, mutta muuten juonikuvaus osuu melko hyvin.
Lisätietoja ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_372
Eduskunnan nykykäytäntöä äänestyslippujen tarkastajien valinnassa ohjaa eduskunnan vaalisääntö (250/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000250
Sen 6 §:n 2. momentissa todetaan: "Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa." Sen tarkemmin asiasta ei säädetä.
Käytännössä puhemies toteaa suurimpien eduskuntaryhmien ilmoittamat henkilöt. Puhemies ei siis heitä valitse.
Historiassa käytäntö on voinut olla eri. Esimerkiksi P. E. Svinhuvud tapasi kutsua ääntenlaskijoiksi edustajia, joiden nimi viittasi kalaan (Kala, Kuha, Lohi, Gädda).
Somalaisen kirjastolaitoksen yleistä historiaa löydät esim. Kirjastokaistalta Kirjaston tarina artikkelista. Sieltä löytyy myös runsaasti vinkkejä lähdeaineistosta. Linkki Kirjastokaista.fi
Eri paikkakuntien kirjastohistoriaa löytyy usein paikallishistoriikeista. Espoon kirjastohistoriaa on koonnut kirjaksi Tuovi Määttänen teokseen Kun pienestä tuli suuri. Linkki helmet hakuun
Hei,
Teema ja ajankohta täsmää parhaiten Harri Istvan Mäen kirjaan Leevi ja yhdeksäs jääkausi (Lasten keskus, 2009)
Tässä kirjan tiedot Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
