Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä merikarttaa. Se voidaan kuitenkin halutessasi kaukolainata, esim. Tampereen kaupunginkirjastosta se löytyy. Voit tulla kirjastoon tekemään kaukopalvelupyynnön ja tämän jälkeen voimme tilata merikartan käyttöösi.
Tarkoitatko kirjaston järjestämää opastusta vai ehkä jotain muuta? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämässä Verkkostartti-koulutuksessa on yksi ilta varattu tiedonhaulle internetistä ja verkkokirjastosta ja kirjaston muista digitaalisista aineistoista. 10.4. oleva oppitunti on kuitenkin jo täynnä. Suunnitelmissa on, että vastaava järjestettäisiin myös syksyllä, ehkä jopa loppukeväälläkin, koska kysyntä on ollut niin kovaa. Mutta se ei ole vielä varmaa. Kursseista tiedotetaan sekä lehdissä, kirjaston verkkosivuilla että kirjastossa.
Hakemanne teos on varmaankin Claes Bergelin "Freddy", jonka suomenkielinen versio ilmestyi WSOY:n kustantamana 1962. Voitte kaukolainata kirjan lähikirjastonne kautta, sillä teoksesta on tietokantojemme mukaan niteitä ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Kaukopalvelun säännöt ovat sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Kansalliskirjaston kokoelmista kirja löytyy myöskin, mutta sieltä kirjaa ei saa lainata kotiinsa.
Kysyimme asiaa arkistolaitoksesta ja saimme oheisen vastauksen:
"Matkapasseista on käyty keskustelua Suomen Sukututkimusseuran
Sukuforumilla, ja siellä on mm kuva Kungliga biblioteketin kokoelmissa olevasta
passista. Täällä Kansallisarkistossa en ole moiseen törmannyt mutta voin
kuvitella, että esim. Uudenmaan ja Hämeen läänin arkistossa passeja voisi olla.
Arkistoa säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Ehkäpä asiakaan
kannattaisi ottaa yhteys sinne. Yhteystiedot ovat sivullamme arkisto.fi."
Kirjastokortin saamisvuodesta ei voi automaattisesti päätellä, onko se edelleen voimassa. Todennäköisesti 2005 tehty kortti toimii edelleen, joten ota se mukaan. Jos kortti ei toimi, sinulle tehdään uusi kortti. Sitä varten täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukana.
Heikki Poroila
Kansallisbiografia (Kansallinen elämäkerrasto), joka on käytössä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla, kertoo:
Jouko Turkka opiskeli Teatterikoulussa Helsingissä 1964-67. Hänen ensimmäinen teatterinsa oli Joensuun kaupunginteatteri, josta hän palasi Kotkan kautta Helsingin kaupunginteatteriin 1975. Siellä hänen kautensa jatkui vuoteen 1981. Tuolloin hän aloitti näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulussa. Siellä hän toimi rehtorina 1983 - 1985 ja ohjaajantyön professorina 1985 - 1988.
Euroopan nuorisotyöttömyyden tilastoja on Eurostatin työllisyystilastossa (kohdassa 1.1.1 Työllisyysaste sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan):
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Employment_statistics/fi#undefined
Alla olevalla sivulla on taulukko "Seasonally adjusted youth (under 25s) unemployment", jossa on lukuja nuorisotyöttömyydestä Euroopan maissa (2016 ja 2017).
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8094245/3-03072017-AP-EN.pdf/aced038e-2af1-4a7a-a726-7e8d20d840c0
Maksuhäiriömerkinnöistä löytyy tilasto ikäryhmittäin (ei kuitenkaan yksittäisen syntymävuoden mukaan) Asiakastiedon verkkosivulta (MAKSUHÄIRIÖTILASTOT Q1-2018):
https://www.asiakastieto.fi/...
Kempeleen kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa kaikkiin OUTI-kirjastoihin, myös Oulussa pääkirjastoon.
OUTI-kirjastot aukioloaikoineen löytyvät OUTI-Finnasta: https://outi.finna.fi/
Eduskunta vieraili puhemies Pystysen johdolla P-Koreassa vuonna 1984, mutta aiheesta ei löydy mitään kirjaa/julkaisua esimerkiksi Fennica-tietokannasta. Helsingin sanomissa maininta vierailusta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005377826.html (tilaajille).
Artikkelia on etsitty Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta, josta voi etsiä Hesarin artikkeleita vuoteen 1997 asti. Sieltä sitä ei kuitenkaan löytynyt. Demarin ja Vantaan Sanomien arkistoihin meillä ei ole pääsyä. Muistakaan lähteistä etsiminen ei valitettavasti tuonut tulosta.
Kollega ehdotti Michael Cunninghamin Tunnit-romaanista tehtyä elokuvaa. Esimerkiksi Kavin sivuilla on tietoa elokuvasta:
https://kavi.fi/fi/elokuva/1105338-tunnit
(Elokuvan nimi ei ole valitettavasti selvinnyt, mutta kysyn sitä vielä kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Vai tunnistaisiko joku lukijoista elokuvan?)
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Sitä ei taida löytyä vielä mistään. Verkkokaupat Amazon ja Book Depository ilmoittavat, että englanninkielinen kirja julkaistaan vasta toukokuussa 2020.
Emme löytäneet yhtään kirjastoa, joka olisi määritellyt tulostamisen määrästä vuositasolla.
Espoon kaupunginkirjaston itsepalvelutulostamisesta on vastattu tässä palvelussa ihan hyvin jo aiemmin, linkki vastaukseen jäljempänä.
Vastauksessa on mainittu myös Yhteispalvelupisteiden, nykyään Asiointipisteiden, tulostushinnat. Asiointipisteiden nykyisistä itsepalvelukopioinnin ja-tulostamisen hinnoista ei löytynyt tietoa, tieto selviää kysymällä sieltä. Asiointipisteiden yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio_ja_yhteystiedot/Yhteystiedot/Espoon_asiointipisteet/Leppavaaran_asiointipiste
Itsepalvelutulostaminen Espoon kaupunginkirjastossa https://www.kirjastot.fi/kysy/maksaako-...
Rajamerkkejä on sekä kiinteistöjen, kylien, kuntien, maakuntien, läänien että valtakuntien rajoilla. Tunnetuimpia rajapyykkejä ovat Ruotsin ja Venäjän välisten rajojen merkit.
Sinivalkoisten rajapylväiden mittoja ja valmistuslupia on syytä kysyä Maanmittauslaitokselta, sillä Suomen rikoslain mukaan maastomerkin väärentäminen on rangaistava teko.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajamerkki
https://www.maanmittauslaitos.fi/
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon sekä Arkkitehtuurimuseoon, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten Helsingin Sanomien Aikakoneessa olevista artikkeleista, ei löytynyt vahvistusta sille, että katto olisi varta vasten suunniteltu ilmalaivalle.
Talon piirustukset teki Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Kirjasta Herrasväen ja työläisten kaupunki käy ilmi, että Arenan kaltaisen, korttelinkokoisen asuin- ja liiketalon rakentaminen oli aikanaan suurisuuntainen hanke. Ehkä tieto siitä, että näin valtavan rakennuksen katolle mahtuisi myös ilmalaiva, on saanut ihmiset ajattelemaan, että tämä on ollut tarkoitus alunperinkin.
Yle...
