Anne Saarikalle, Johanna Suomlainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007): "Nimen alkuperä ei ole selvillä. Meiju voi olla muunnos nimestä Maiju, mutta se saattaa olla muidenkin m-kirjaimella alkavien naisennimien hellittelymuoto.
Ensimmäinen Meiju nimettiin 1940-luvulla, mutta nimi oli todella harvinainen 1980-luvulle saakka. Tämän jälkeen sitä on annettu melko säännöllisesti, ja vuoteen 2006 mennessä Meijuja oli kertynyt yhteensä noin 450. Muotoa Meija on kantanut vain muutama kymmenen suomalaista."
Laissa on säännökset lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lain mukaan tutkijan on ennen tutkimusluvan pyytämistä saatava tutkimussuunnitelmastaan myönteinen lausunto asianomaiselta eettiseltä toimikunnalta.
Muussa tutkimuksessa tutkimuslupamenettelyt vaihtelevat aloittain ja kunnittain. Opinnäytetöiden tekijät eivät voi yksinään hakea tutkimuslupaa, vaan siihen tarvitaan myös työn ohjaajan tai laitoksen johtajan hyväksyntä. (Tutkimus ja sen raportointi, 1992, s. 32) Kouluissa tutkimuslupaan tarvitaan koulutuslautakunnan suostumus, ja se edellyttää tutkimussuunnitelman esittämistä(Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita, 2000, s. 159). Tutkimusluvan myöntämisestä voi olla säännökset esim. kunnallisissa johtosäännöissä.
Tutkimusluvan pyytäminen...
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan Karoliina-nimestä näin:
Suomen almanakassa vuodesta 1739. Alunperin latinan kielestä tarkoittaen Carolukselle kuuluva. Karoliina tai Karolina on Caroluksen ja sisarnimen Carolan laajentuma. Nimen lyhentymä on mm Liina.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea).
Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista. Jeremiaan muuntumia ovat mm. Jarmo ja Jorma.
Joni-nimen alkumuoto on Jon. Se on Joonas-nimen lyhentymä. Joona (hepr. Jonah, kyyhkynen). Suomalinen kirjoitusasu Joonas tulee Joona -nimen kreikkalaisesta muodosta Jonas.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Suosittelen tutustumaan ns. "easyreader" -lukemistoihin, jotka on tarkoitettu nimenomaan luetun ymmärtämisen harjoittamiseen. Kirjat ovat englannin kielisiä lyhennelmiä tutuista kaunokirjallisista teoksista ja niiden mukana on myös sanasto. Kirjoja on eri tasoisille opiskelijoille: aloittelijoista pidemmälle edenneisiin.
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia "easyreder"-sarjoja:
Penguin readers, tasot 1-6.
Macmillan readers -sarjasta löytyvät seuraavat tasot: 2 beginner, 3 elementary, 4 pre-intermediate, 5 intermediate, 6 upper. Sopivan aloitustason löytämiseksi suosittelen kokeilemaan eri tasoja. Uskoisin, että voisit aloittaa tasojen keskivaiheilta, mutta itse kokeilemalla löydät parhaiten itsellesi sopivan...
Kajaanin kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolle tulee vain yksi englanninkielinen lehti Sugar, joka on ehkä enemmän suunnattu tytöille. Pääkirjaston lehtisalilta löytyy enemmän englanninkielisiä lehtiä, mutta voivat olla ehkä vielä liian vaikeita. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kirjaston kotisivulta.
Sekä nuortenosastolta että aikuistenosastolta löytyy englanninkielisiä kirjoja luokasta 84.5. Aluksi kannattaisi varmaankin tutustua nuortenosaston tarjontaan. Jos ei sieltä löydy sopivaa, niin aikuistenpuolella on suurempi valikoima, tosin tekstit ovat vaikeampia. Mitään yksittäistä kirjaa, joka olisi sinun tarkoituksiisi sopiva, on vaikea nimetä. Kannattaa tulla tutustumaan kirjaston valikoimaan.
Etsit lomaketta kyselyn teettämiseen yrityksen sisäisistä palveluista ja henkilöstötyytyväisyydestä. En tarjoa sinulle valmista lomaketta, mutta esimerkiksi kahta seuraavaa raporttia, jotka on tehty haastattelututkimusmenetelmällä kohdistamalla kysely henkilökunnalle, voinet käyttää pohjana omaa kyselylomakettasi laatiessasi. Raportit ovat: Terveysasemien asiakaspalvelu- ja neuvontatyö -- henkilökuntakyselyn tulokset -- ' Asiakas on ykkönen' / Terveysasemien kehittämisprojekti, 1999, Helsingin kaupungin terveysviraston raportteja, sekä Yrityksen menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi / toimittanut Kaija Tuomi,2000;Työterveyslaitoksen tutkimusraportti, joka koskee metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan alaa.
Tutkimushaastattelun tekemistä...
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
Kattavaa "sanakirjaa" ei liene Nivalan murteesta kirjoitettu, mutta tässä joitain teoksia, jossa käsitellään aihetta:
Sananparsia ja sutkauksia Nivalanseudulta. Toim. Robert Takalo, Toivo Junttila. Nivala-seura, 1979.
Wiik, Kalevi: Sano se murteella: minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan? Pilot-kustannus, 2006
Kettunen, Lauri: Suomen murteet 1: murrenäytteitä. SKS, 1930
Vilkuna, Kustaa: Nivalan murteen äänneoppia. SKS, 1928
Suomalainen murrelukemisto. Toim. Veikko Ruoppila, Pentti Soutkari. SKS, 1968
Suomen kansan murrekirja: Länsumurteet. WSOY, 1940
Nivala-lehdessä on julkaistu 23.1.2003 Aaro Vilkunan kirjoittama artikkeli "Nivalan murteen äänneoppia".
Myös mm. Heikki Niska on kirjoittanut useita runo- ja...
Mtv:ltä saamamme tiedon mukaan Hanski-sarjan tunnusmusiikki on "Piltdown riders again", kappale löytyy CD:ltä Hits of 1961 / CD-MFP 6019. Levy ei valitettavasti kuulu Lahden kaupunginkirjaston kokoelmiin,
emmekä löytäneet sitä pääkaupunkiseudultakaan (Suutarilassa on ollut Rock'n roll megamix -versio, mutta se on kadoksissa) emmekä Tampereen aineistotietokannasta.
Kirjoja syntymästä:
Robberecht, Thierry: Tyttö joka tahtoi takaisin äidin vatsaan
Janouch, Katerina: Mistä on pienet vauvat tehty?
dePetigny, Aline: Sauli saa pikkusiskon
Douglas, Ann: Ennen kuin synnyit: tarina sisäpuolelta
Höjer, Dan: Tervetuloa meille, vauva!
Shields, Gillian: Kaunis pikkuveli
Gliori, Debi: Mistä tuo vauva tulla tupsahti?
Möller, Liller: Näin tehdään lapsia
Svensson, Thomas: Vallaton vauva, Villit vauvat vatsassa, Vallaton vauva tulee kotiin
Andreae, Giles: Äidin vatsassa on talo
Moost, Nele: Vauveli kasvaa äidin vatsassa
Bourgeois, Paulette: Franklin saa pikkusiskon
Kirjoja kuolemasta:
Jeffs Stephanie: Reeta
Franzon, Päivi: Surusaappaat
Issakainen, Tytti: Atte ja Anna: toivo kantaa: kun meillä on suru
Nilsson, Ulf:...
On olemassa erilaisia sopimuksia tästä asiasta. Esimerkiksi KVTES:n eli Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuosiloma-aikaan sisältyvällä täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää. Joissakin muissa sopimuksissa kuitenkin lauantait ovat mukana laskettaessa vuosilomapäiviä.
KVTES löytyy alla olevasta linkistä. Vuosiloma-asiaa on luvussa IV:
http://www.kvtes.fi/kvtes.pdf
Kaikki työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
“Verbum gladio fortius est” on ilmeisesti latinankielinen käännös sanonnasta ”kynä on miekkaa mahtavampi”. Sama ajatus on muualla käännetty latinaksi ”Calamus gladio fortior”.
Tunnetuin esimerkki tästä sanonnasta tuntuu olevan sen englanninkielinen versio eli ”The pen is mightier than the sword”. Englanninkielinen sanonta on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873). Se tulee hänen kirjoittamastaan näytelmästä Richelieu: Or the Conspiracy (1839).
Toki samanlaisia ajatuksia on ilmaistu eri sanoin jo sitä ennen. Täältä löytyy lisätietoa sanonnan historiasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_pen_is_mightier_than_the_sword
lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Bulwer-Lytton
https://en...
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Kyseinen kappale on nimeltään Liisa ja alkaa sanoilla:
"Meillä on mielessä Liisan silmät.."
ja kertosäkeistössä lauletaan:
"Liisa - loistokaunokainen..."
Sanat löytyvät Toivelauluja 57 : iskelmien aarreaitta kirjasta. Kirja tai oikeastaan vihkonen löytyy esim. Tampereen pääkirjaston msuikkiosastolta. Kyseinen kirja ei ole lainattavissa. Sanat voi kopioida.
Netissä sivulla:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=63673
on osa kappaleen sanoista. Mutta ei kaikkia sanoja.
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
Etsin oppaita Manda- ja Linda-tietokannoista asiasanalla "käytösoppaat" ja rajaamalla aineiston kieleksi suomen. Molemmista tuli runsaasti viitteitä (Mandasta 212 ja Lindasta 135). Hain myös 1900-1910-luvulta aineistoa Fennica-tietokannasta, koska näin vanhaa en löytänyt Lindasta enkä Mandasta. Sieltä löysin vain yhden oppaan. Jos haluatte tarkemmin selata listoja, haut voi tehdä omassa kirjastossa tai pyytää virkailijaa ne tekemään.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja eri vuosikymmeniltä:
1900-luku: Savolainen: Hieno käytös: seurusteluohjeita (1909) HUOM! Vain filmikorttina Helsingin yliopiston kirjastossa kansalliskokoelmassa lukusalissa.
1910-luku: Seurustelusta ja sen tavoista (1919)
1920-luku: von Hertzen: Opi käyttäytymään (1923)...
Koirien nimiä ja nimipäiviä löytyy seuraavilta sivuilta: http://www.sandyman.fi/doghouse/nimipaivat/a.shtml
http://www.koirat.com/extra.phtml
Englanninkielisiä koiran nimiä voit hakea esimerkiksi näin: http://www.google.fi -> "dog names"
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… ....
