Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Näyttää siltä, ettei M/S Estoniasta kertovia sarjakuvia ole ilmestynyt myöskään Virossa ja Ruotsissa. Hain tietoja Viron Ester-tietokannasta ja Ruotsin Kungliga biblioteketin kokoelmista.https://www.ester.ee/https://www.kb.se
Uuden-Seelannin maoreista kertova Witi Ihimaeran Valasratsastaja voisi olla sopiva kirja piiriinne.Listana lisäksi muita ehdotuksia:Lizzie Pook: Helmenkalastajan tytärNam Le: Merimatka (novellikokoelma, kysymykseesi sopii niminovelli)Tamara McKinley: Merten taaLiza Marklund: HelmifarmiNathaniel Philbrick: Kamppailu merta vastaanSujata Massey: Rei Shimura menetysten rannikollaMarianna Kurtto: TristaniaJojo Moyes: Morsianten laivaClive Cussler & Graham Brown: Merenpinta nouseeYann Martelin Piin elämä ei aivan vastaa kysymääsi, mutta laitan sen bonuksena tähän loppuun.
Hei,Tokrajärvestä ei näyttäisi löyvyän omaa paikallishistoriaa. Lähtisin liikkeelle näistä Ilomantsin alueen paikallishistorioista:Björn, Ismo, ja Anne Vikkula. Suur-Ilomantsin Historia: Enon, Ilomantsin Ja Tuupovaaran Historia Vuoteen 1860. Suur-Ilomantsin Esihistoria. Suur-Ilomantsin Talonhaltijaluettelo. Paikallishistoriatoimikunta, 1991.Björn, Ismo, ja Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta. Ilomantsin Historia. [Ilomantsin ja Tuupovaaran historiatoimikunta], 2006.Härkönen, Armas, et al. Koitere Ja Kylät: Elämää Satasaarisen Järven Rannalla. Koitereen kylät / Seppo Lehtinen, 2020.
Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva.
Kyllä tämän sarjanumeron Y 6976832 omaava Singer on vuodelta 1929.Lähde:Singerin sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Varsinaista vastaavaa nimitystä en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt. Aiheesta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskukselta: https://www.kotus.fi/.Yleisemmällä tasolla mies- ja naisurheilijoiden kuvailusta ja käsittelyssä mediassa on tehty tutkimuksia. Verkossa on luettavissa mm. Riitta Pirisen väitöskirja Urheileva Nainen lehtiteksteissä (Tampereen yliopisto, 2006): https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67579. Annu Mäkelän pro gradu -tutkielmassa Kauneuden korustusta vai urheilun arvostusta? (Jyväskylän yliopisto, 2006) vertaillaan Helsingin Sanomien uutisointia naisyleisurheilusta vuosien 1983 ja 2005 MM-kisojen yhteydessä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9596.
En löytänyt enää Finnasta kovinkaan monia koirista ja tunteista kertovia kuvakirjoja. Muutamia ehdokkaita kuitenkin paikansin. Esim. Aura Koiviston Kurttunaaman kaverit (ilmestynyt tosin jo 1975), Maikki Harjanteen Alma ja Ruttu (1986), Kaija Luotosen Jek-ku ja Pe-ni (1996) sekä Ritva Toivosen Kukkanen, kumma koira (1996). Nämä eivät kuitenkaan taida olla tarkoittamasi kirja.Vanhimmasta päästä tunnekirjoja on Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013) Se tuli mieleeni kysymyksestäsi ensiksi, vaikka Molli ei taida olla koira.Löysin myös muutamia sivustoja, joilla on listattu tunnetaito kirjoja. Linkki Kasvuntaika.fi, Linkki Lastenkirjainstituutti.fi sekä Linkki Lue lapselle....
Valitettavasti kirjan kappaleet ovat kadonneet tai jouduttu poistamaan. Kirjasta ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä rekisterissä. Laitan kirjan nimekkeenkin piiloon, jotta se ei johtaisi harhaan.
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Juha Silvo on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliot runosta Little Gidding näin:"-- me emme luovu tutkimusmatkoistamme,ja kaiken tutkimisemme päämääräon saapua sinne mistä lähdimmekinja tuntea paikka ensi kertaa." T. S. Eliot: Neljä kvartettoa (suom. Juha Silvo, 2007, s. 83 - 85)
Suomen kustannusyhdistys kerää tietoja eri kirjallisuuden lajien ja formaattien myynnistä. Linkki tilastoon.Kirjakauppaliiton tilastoista taas löytyvät osiot siitä mitä Suomi lukee ja mistä kirjoja hankitaan. Linkki sivustoon.Google Scholar -haulla ja hakusanoilla kirjat, julkaisutoiminta löytyy osa opinnäytteistä. Linkki hakuun.Finnasta löytyy hakusanoilla Kirjallisuus ja julkaisutoiminta muutamia satoja opinnäytetöitä. Linkki Finna.fi hakuun. Finnasta eivät kuitenkaan löydy kaikki opinnäytetyöt.Tampereen yliopisto on laatinut hyvän ohjeiston ja linkkilistan opinnäytteiden hakemiseen verkossa. Linkki sivulle.
Hallitusta muodostettaessa ministerivalintoihin vaikuttavat pätevyys ja sen lisäksi alueellisuus. Ministereiden olisi hyvä edustaa Suomea maantieteellisesti mahdollisimman hyvin eri puolilta. Lisäksi ministerivalinnoissa on kyse myös palkitsemisesta esimerkiksi hyvästä työstä puolueensa kansanedustajana.Sopivia ministerikandidaatteja saattaa olla useita, enemmän kuin hallituksen kokoonpanoon kuuluvalla puolueella on ministeripaikkoja. Tämä on yksi syy, miksi ministereitä vaihdetaan esimerkiksi juuri hallituskauden puolivälissä. Molemmat saavat näin ministerisalkun. Ministereiden vaihto kesken hallituskauden on jo pitkään käytössä ollut toimintatapa.Tietoa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta...
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman)....
Taas kerran täytyy kääntyä valppaan lukijakuntamme puoleen vastauksen toivossa. Minulla on tarjota vain Juha Mannerkorpea, jonka Memento-runo sisältää hieman samansuuntaisen ajatuksen "lähimmäisesi ymmärtäjäksi älä rupea".
Tässä tarkoitettaneen vuonna 2001 julkaistua Valamonks-ryhmän samannimistä pitkäsoittoa, joka sisältää "suomalaisista pop- ja viihdemusiikkikappaleista tehtyjä 'munkkikuorosovituksia'", mukana mm. Leevi and the Leavingsin Mitä kuuluu, Marja-Leena.Valamonks | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Selityksin varustettu suomennos Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksesta sekä historiatietoa löytyy Ari Helon teoksesta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen (2014).Finna.fi: https://finna.fi/Record/3amk.86098?sid=5010715370
Siteerata saa ilman tekijän lupaa tietyin ehdoin: julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Lähteitä:Tekijänoikeus:https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeusTekijänoikeudellisia näkökulmia musiikin käyttöön kirjoissa:https://kustantajat.fi/hyvat-kaytannot/digitaaliset-formaatit/musiikin-kaytto-kirjoissaSitaattioikeus eli miten siteerata tekstiä:https://www.sanasto.fi/sitaatti
Auringonkukkaöljyä valmistetaan auringonkukan siemenistä puristamalla tai uuttamalla.Lähde:Auringonkukkaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringonkukka%C3%B6ljy
Aaro Hellaakosken runo Ilon pyyntö kokoelmasta Jääpeili (1928) alkaa juuri noilla sanoilla.Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta Jääpeili-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925621?page=29
