Hei,
valitettavasti dvd Parhaat vuodet 1 on kadonnut Kokkolan kirjastosta. Voit halutessasi tilata sen kaukolainaksi muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa sinulle 7 euroa.
Mene omaan lähikirjastoosi ja pyydä heitä tilaamaan dvd tai täytä verkossa lomake https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=40.
Murron kirja on tilattu Lastu-kirjastoihin, mutta se ei ole vielä tullut. Tietoa saapumisajankohdasta ei ole. Kirjasta on jo useita varauksia. Kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5. asti, jota ennen varausjono ei liiku, vaikka kirja tulisikin kirjastoon.
Lastu-verkkokirjastosta voi aina tarkistaa kirjan tilanteen https://lastu.finna.fi/ esimerkiksi kirjoittamalla hakuriville kirjan tekijän nimen. Jos tuloksia on paljon, kannattaa lisätä kirjan nimi tai osa siitä.
Tästä linkistä pääset suoraan tekemään kirjasta varauksen käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia: https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sinikka+murto+mist%C3%A4+tulen&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Runo Mummo ja aapinen on alun perin ilmestynyt kokoelmassa Tikan kannel (1958). Kirjan voi varata Keski-kirjastojen internet-sivujen kautta www.keskikirjastot.fi.
Runo sisältyy myös ainakin kokoelmiin Runot : valikoima kuudestatoista kokoelmasta sekä Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta. Myös nämä kirjat ovat saatavilla Keskikirjastoissa.
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hei ja kiitos viestistä!
Sinun kannattaa olla yhteydessä Joutsan pääkirjastoon: https://www.joutsa.fi/vapaa-aika/kirjasto/#Yhteystiedot
Laita viestiin kirjastokorttisi numero, niin nähdään heti mistä kyse.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta Vanhan Härmän voi löytää Leinosen Koottujen teosten 10. osasta (WSOY, 1956). Omana niteenään näytelmä ilmestyi Edistysseurojen kustannuksen kautta vuonna 1920, mutta tätä alkuperäislaitosta ei PIKI-alueen kirjastoissa ole.
Hei,
Kyseessä voisi olla Sosiologia / Kimmo Saaristo & Kimmo Jokinen (WSOY, 1.p. 2004)
Vihreä, pienehkö, toinen tekijä alkaa S-kirjaimella, Marx löytyy. Varmaan soveltuva tenttikirjaksi.
Hei!
Kirjastokortit vanhentuvat, jos niitä ei pariin vuoteen käytä. Pitää mennä lähikirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Käytännön kirjastoasioissa kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Äänikirjojen lukijoiden rekrytoinnista vastaavat yleensä äänikirjatuotantoyhtiöt, joten kannattaa olla heihin suoraan yhteydessä ja tutustua heidän rekrytointivaatimuksiinsa. Joillakin yhtiöillä on vaatimuksena näyttelijäkoulutus ja ne vaativat yleensä myös muutaman minuutin pituisen ääninäytteen hakemuksen yhteydessä.
Äänikirjoja tuottavia tuotantoyhtiöitä ovat esimerkiksi
Dramafoni: https://www.dramafoni.fi/
Silencio: http://www.silencio.fi/index.php
Book Brothers: https://www.bookbrothers.fi/
Hakusanalla äänikirjatuotantoyhtiö löytyy useita pienempiä ja suurempia äänikirjapalveluita tuottavia studioita. Kaikilla niillä ei ole selkeitä rekrytointisivuja, mutta niihin voi tietenkin olla suoraan yhteydessä ja kysyä mitä...
Voisiko kyseessä olla kirja:
Yrjö Kujalan Kesä Luotsisaaressa?
Siinä on kaksi kouluikäistä jotka viettävät kesän isovanhempien luona saaristossa.
Lisätietoa Kirjasammon sivulla: Kesä Luotsasaaressa | Kirjasampo
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole luetteloita maalauksista.
Kirjastosta löytyy joitakin kirjoja meriaiheisista maalauksista, kuten
Aivazovskia tai esim. kirja nimeltään Taide ja meri, Itämeren merimaalareita. Kirjoissa maalauksista on yleensä seuraavat tiedot: taiteilija, maalauksen nimi,
vuosi, käytetty tekniikka, koko sekä omistaja, yksityisistä useimminen pelkkä maininta yksityiskokoelma.
Ehkä kannattaisi kääntyä taidemuseoiden puoleen.
Tilastokeskuksen muistio n:o 131 on saatavissa Tilastokirjastosta. Julkaisuja lainataan kuukausi kerrallaan kotilainoiksi. Myös Tilastokeskuksen ja Työministeriön työllisyyttä koskevat tilastojulkaisut ovat lainattavissa. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html . Tilastokeskuksen kirjaston yhteystiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta, http://www.tilastokeskus.fi .
Meillä kuten Saksassakin Milla on kehittynyt sekä Emiliasta että Ludmilasta, meillä lisäksi Camillasta. Nimipäiväänsä Milla viettää 19.5. ja almanakassa se on ollut vuodesta 1973. Lumia oli vuonna 2005 116 suomalaisen naisen ja yhden miehen nimi. Se oli suosittu jo 1920-30-luvuilla ja tunnetaan myös sukunimenä. Nimi lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa se liittyy luontevasti myös lumi-sanaan. Selasin kaikki kirjastossa paikalla olevat nimikirjat mutta en löytänyt yhdestäkään Neonella nimeä. Neonilla nimestä kyllä olisi löytynyt kirjoista tietoa. Googlesta löytyi Neonella nimellä haettaessa seuraava linkki
http://www.kabalarians.com/female/neonella.htm
josta voit halutessasi katsella "epävirallisempaa"...
Eniten tietoa löytyy kirjoista, mutta tässä muutama osoite:
www.lib.hel.fi -sivuilta:
1)sanojen aika -tietokannasta
http://forfattarna.biblioteken.fi/fi-FI/kirjailija.aspx?PersonId=40
2)viikon 14 kirjailija
Carpelanin kirjojen kustantajan sivulta:
suomeksi:
http://http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/carpelan_bo/fi_FI/car…
ruotsiksi:
www.schildts.fi/foerfattare/a-f/carpelan-bo
Omatoimikäyttöoikeuden saat käymällä paikan päällä siinä kirjastossa, jota haluat omatoimisesti käyttää. Siellä tehdään käytöstä erillinen sopimus. Jos asiakas on alle 18-vuotias, huoltaja pitää olla mukana.
Kysyin asiaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastattiin, että uskonnollisia yhteisöjä ei Työnvälitystilaston tiedoista pysty tarkasti erottelemaan. Liitän vastaukseeni ministeriöstä saamani tilastot pdf-muodossa. Asiaa voi tarkemmin kysellä ministeriöstä tai TE-toimistoista.
Kirja on ikävä kyllä loppuunmyyty. Lainakappaleita siitä löytyy Eepos-kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kirjastot perivät kaukolainoista hinnastonsa mukaisen maksun. Vaasan kaupunginkirjasto perii kaukolainoista 2 euron palvelumaksun ja lisäksi lähettävä Eepos-kirjasto perii 15 euroa/laina.
