Selailin kuvia Manneken Pis'istä Zwarte Piet -asussa, mutta juuri tuollaista ei löytynyt, https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=manneken+pis+als+z….
En tiedä, löytyykö näistä asuista eri vuosina minkäänlaista tallennettua tietoa Brysselissäkään, mutta voisihan kaupungista sitä yrittää tiedustella, ehkä esimerkiksi kulttuurista huolehtiva yksikkö voisi tietää, https://www.brussels.be/department-culture-youth-leisure-and-sports
Tilastokeskuksen kuntien avainluvut -palvelussa voi vertailla kuntia keskenään tai suhteessa koko Suomen lukuihin. Palvelu esittää keskeiset avainluvut kaikista Suomen kunnista taulukkomuodossa ja kuvioina.
Muuramen taajama-aste on 87.1. (2020)
Lähde: Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi)
Country-vihjeen perusteella ehdotan, että jäljitetty kappale on John Denverin Take me home, country roads: " -- hän ei osaisi kuvitella Morania huristamassa pyörällä autiota beijingiläistä katua ilman käsiä tai polkemassa Boyangin rinnalla ja viheltämässä duettona John Denverin kappaletta: Country roads, take me home, to the place I belong – " (s. 300-301, suomentanut Helene Bützow)
Hei,
Termi "one eyed jack" viittaa korttipelin hertta- ja patasotilaaseen, joilla normikorttipakassa on esillä sivuprofiili eli yksi silmä (toisin kuin edestä kuvatuilla ruutu- ja ristisotilailla). Elokuvassa on Rion hänet pettäneelle sheriffi Dad Longworthille esittämä repliikki: “You may be a one-eyed jack around here, but I’ve seen the other side of your face.” Tämä viittaa sheriffin julkisivun toiseen, piilossa olevaan puoleen.
Välitän hankintatoiveesi aineiston hankinnasta vastaavalle osastolle.
Hankintatoiveen voi tehdä myös itse alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ovatkohan varaukset olleet peruttaessa jo matkalla noutopaikkaan tai jo noudettavissa?
Silloin niiden peruminen itse ei onnistu, vaan on otettava yhteyttä noutokirjastoon. Henkilökunta voi perua myös matkalla ja odottaa noutoa -tilaiset varaukset.
Varaukset voi myös lukita loma-ajaksi.https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_varauksesi_lomalla(97058)
Ikävää, että sakkoja kertyi paljon.
Kansantalouden tasolla tällaista tietoa ei ole laskettu. Suhteuttamalla kunkin ryhmän työtunnit koko talouden tasoon voitaisiin tästä saada ainakin jonkinlainen karkea arvio. Työtuntien määrän laskelmaa ei löytynyt, mutta Seura-lehti on julkaissut palkattoman työn tekijöiden määrää käsittelevän artikkelin: Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä (19.7.2028).
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joihin on koottu englanniksi käännettyä suomenruotsalaista runoutta. Linkeistä voit lukea lisää tietoa teoksista.
New Finland-Swedish writing (Swedish book review, Supplement, 0265-8119 ; 1992)
https://finna.fi/Record/helka.998839083506253
Ice around our lips : Finland-Swedish poetry (1989)
https://finna.fi/Record/helka.992417393506253
Speak to me = Tala till mig : swedish-language woman poets = svenskspråkiga kvinnliga poeter (1989)
https://finna.fi/Record/helka.9928411743506253
Songs of the North : a collection of poems (1926)
https://finna.fi/Record/piki.32561
SKS:n ylläpitämästä tietokannasta voi etsiä...
Yleistietoa jääkausista löytyy muun muassa näistä teoksista, jotka ovat saatavilla Haminan kaupunginkirjastosta:
Koivisto, Marjatta, ja Harri Kutvonen. Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004.
Lunkka, J. P., ja Juha Pekka Lunkka. Maapallon Ilmastohistoria: Kasvihuoneista Jääkausiin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008.
Isomäki, Risto. Miten Salpausselät Syntyivät. Helsinki: Into, 2015.
Lisää teoksia löydät Kyyti-kirjastojen aineistohausta asiasanalla "jääkaudet".
https://kyyti.finna.fi/
Tilkkutöistä löytyy paljon kirjoja. Pelkästään tilkkupeitteistä löytyy muutama suomenkielinen kirja.
Tilkkuja: upeimmat tilkkupeitot (2007)
Tilkkupeitteitä perheen pienimmille (2006)
Tilkkutöistä yleensä löytyy Vaski-tietokannasta paljon teoksia, joista voi selaamalla löytää lisää tilkkupeitteitä
https://vaski.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&…
Julkaistusta Tappara-kirjallisuudesta en löytänyt tietoa seuran kotipelipaitojen väristä eri aikoina. Tapparan kannattajien verkkokeskusteluista tiedonjyväsiä jäljittäessäni törmäsin seuraavanlaiseen suurpiirteiseen yhteenvetoon (vuodelta 2012) vastauksena kysymykseen "Millainen on historian valossa jakauma valkoisten ja sinisten kotipaitojen välillä?":
"-- TBK:n 1930-luvulta asti noin vuoteen 1966 sininen. Sitten siinä 60-luvun lopussa oli pari kolme kautta valkoinen (logokin ilman sinistä kilpeä). 1970-luvun taitteessa palattiin muutamaksi vuodeksi siniseen, kunnes huippunousukausi noin vuodesta 1973 käynnistyi taas valkoisissa. Valkoisilla mentiin vuoteen 1999 saakka ja sitten siitä eteenpäin on ollut sininen jakso." – Seuraavalla...
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html.
Turkistarhauksessa käytetään voimakkaita kemikaaleja. Tässä englanninkielisessä lähteessä on listattu turkistarhauksen eri vaiheissa käytettyjä kemikaaleja.
Braid, PE., "Fur Industry", Encyclopaedia of Occupational Health and Safety, 2011.
https://www.iloencyclopaedia.org/part-xiv-42166/leather-fur-and-footwea…
Kyseessä on Erkki Vuorelan (1913 - 1977) runo Aamu, joka on julkaistu kokoelmassa Hiljainen runo (1938).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Jousimies-lehdestä vuodelta 1935 ja Koillis-Suomi-lehdestä 30/1939. Näiden runojen alut poikkeavat hiukan toisistaan.
https://finna.fi/Record/lumme.1481323?sid=2977441179#componentparts
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955319558
Valitettavasti en onnistunut jäljittämään etsimääsi kirjaa. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku siellä tunnistaa kirjan, saat vastauksen pikimmiten.
Jos joku lukijoistamme tunnistaa kirjan, vastauksen voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
