Kyse saattaisi olla peilistä, joka on pinnoitettu lasipinnoitteella. Tällaista pinnoitetta käytetään esimerkiksi auton sivupeileissä estämässä vesipisaroiden jäämistä peilin pinnalle. Edellä mainitussa tapauksessa kyseessä on normaali peli, jonka pinnalle on laitettu erillinen pinnoite. Näitä pinnoitteita voi ostaa liikkeistä tai verkkokaupoista.
Näin minulle kerrottiin muun muassa peilejä valmistavan Finnmirrorin taholta, jolta tiedustelin asiaa.
Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
Kyseessä on Reinikainen-sarjan mainio jakso nimeltä Tähdet kertovat. Reinikainen kertoo painijuttua kollegoille poliisiaseman saunan pukuhuoneessa. Pian tämän jälkeen tulee sähkökatko, ja Reinikainen jää Ritva Valkaman kanssa jumiin hissiin, jonne saunasta pimeässä lähteneet kollegatkin lopulta päätyvät.
Tämän jakson numero on esityspaikasta ja tallennemuodosta riippuen 7 tai 8, sillä sarjan ensimmäistä jaksoa on esitetty sekä yhtenä pidempänä jaksona että kahtena erillisenä lyhyempänä jaksona. Jakson nimi on kuitenkin tuo Tähdet kertovat.
Linkki jaksoon Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4409411
Mars on muodoltaan ellipsoidi, jonka halkaisija on 6 794 kilometriä päiväntasaajalla, 6 752 kilometriä napojen välillä. Se on siis pallo, joka on litistynyt hieman navoiltaan.
Lähteet:
"Planeetta Mars - aurinkokunta"
"How big is Mars?"
On aina syytä olla varovainen, kun klikkaa tuntemattomia linkkejä verkossa liikkuessa. Jos epäilee linkin turvallisuutta, on parempi olla avaamatta sitä. Ennen kuin napsauttaa linkkiä, kannattaa tarkistaa sen URL-osoite tai etsiä lisätietoja verkosta ennen kuin päättää klikata. Jos se on epäilyttävä, ei kannata jatkaa.
Lähde: Tarkista, onko verkkosivusto turvallinen | Kotimikro.fi
Aale Tynni on suomentanut nämä rivit William Shakespearen sonetin 85 lopusta seuraavasti:
"Sanoja henkäilevät toisten huulet, / minua, mykkää, teoissani kuulet."
Suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965.
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2018, s. 195)
https://www.gutenberg.org/files/1041/1041-h/1041-h.htm
Hei,
Kappaleeseen Hopearuusu ei löydy nuottia Keski-kirjastoista ja näyttäisi siltä, että sellaista ei ole julkaistu, koska siitä ei ole tietoa myöskään Kansalliskirjaston tietokannassa. Chordifystä löytyy kuitenkin soinnut tuohon kappaleeseen, jospa niistä olisi hyötyä: Eero Aven - Hopearuusu.
Kyseessä voisi olla sama runo, josta on kysytty palvelussa aiemminkin. Runo alkaa "Sun on helmet, sun on villas."
Linkki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiempaan vastaukseen Olen joskus jossain nähnyt runon, joka alkaa "Sun on helmet, sun on villa... ja on siis runo sekä suomeksi että englanniksi. Muistan, että se oli jonkin verran… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitussa Pekka Lounelan kirjassa on myös runon kirjoittajan tekemä suomennos runosta. Linkki kirjan tietoihin Keski-kirjastossa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Turun siltoja käsitellään esim. teoksessa Lahtinen, Rauno: Aurajoen sillat ja förit (2019)
Valokuvia löytyy finna.fi -palvelusta hakusanalla "rautatiesilta turku". Haulla löytyy esimerkiksi tämä kuva rautatiesillasta 1900-luvun alusta.
Vanhoissa sanomalehdissä on paljonkin juttua rautatiesillasta, ks. esim. tämä hakutulos.
Siltaa voi tiirailla myös esimerkiksi vanhoista ilmakuvista, ks. opaskartta.turku.fi -> valitse kartalla näkyvät tiedot -> ilmakuvat ja muut kartat. Silta näkyy lisäksi monissa vanhoissa kartoissa, ks. esim. vanhatkartat.fi.
Babette Colella on kuvakirja nimeltään Kakarankasvattajan käsikirja. Voisikohan olla kyse siitä? Kirjassa on mm. aukeama jossa tyttö syö kunnon, ja poika kehnon kakaran muonaa.
Kakarankasvattajan käsikirja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Ystävällisin terveisin kirjastolta!
Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163
Kansalliskirjaston kuvailutietojen mukaan levy "Joulu on" (Triola TRLP113) on julkaistu vuonna 1968, mutta äänitykset ovat vanhempia, esimerkiksi Olavi Virran, Mariannen (1926-2003), Virve Nortian ja Károly Garamin esittämä "Näin lapsuusjouluina laulettiin" on äänitetty vuonna 1952. Marianne on oikealta nimeltään Tamara Hramova, vuodesta 1952 Tamara Dernjatin. Hän oli yksi Metro-tyttöjen jäsenistä.Kansalliskirjasto ylläpitää Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901.Tietoa Viola-tietokannasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdiskografiaLähteitä:Joulu on -levyn kuvailutiedot...
Genre on itselleni hieman vieraampi, mutta mieleen tulivat sellaiset kirjailijat kuin Elizabeth Adler ja Sandra Brown, jotka ovat olleet omana aktiiviaikanaan hyvin suosittuja kirjailijoita.
Etsin ohjelmaa Finna.fi tarkennetulla haulla. Hakusanat käsiohjelma ja Tamara Lund.Löysin muutamia tuloksia. Joukossa Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin kuuluva esite vuoden 1998 konsertista.Linkki hakutulokseen
Hei, tarkoitat varmaan Pyhä saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka muodollisesti säilytti asemansa aina vuoteen 1806 saakka. Sen sanotaan kukoistaneen aina keskiajalta Napoleonin sotiin asti. Vanhojen karttojen kokoelmia löytyy netistä mm. edmaps.com:sta. Tässä suora linkki Historical Maps of the Holy Roman Empire-hakutuloksiin:Historical Maps of the Holy Roman Empire (edmaps.com)Voit valita sieltä erilaisia karttoja eri arkistoista, esimerkiksi "Historical maps of Germany before 1825" eli "Historiallisia karttoja Saksasta ennen vuotta 1825". Lähteet:Holy Roman Empire - WikipediaWorld Historical Maps (edmaps.com)
Mielenkiintoinen havainto. Jos elokuvan juoni sijoittuu menneisyyteen, vanhan elokuvan tai ohjelman näyttäminen on tietysti luontevaa. Jos tarina sen sijaan ei motivoi vanhan ohjelman näyttämistä, todennäköisin selitys on tekijänoikeudet, amerikkalaisittain copyright. Myös kohtauksessa taustalla auki olevan television näyttämä ohjelma kuuluu tekijänoikeuden piiriin, eli joku omistaa sen esitysoikeudet. Tuottajan tulee pyytää sen käyttämiseen lupa oikeuksien haltijalta. Yleensä tällaisista oikeuksista joutuu maksamaan. Vanhan ohjelman tekijänoikeudet ovat saattaneet raueta, jolloin lupaa ei tarvita, tai sitten luvat on saanut halvemmalla.
(Vastausta päivitetty 28.10.)Lähetin kysymyksesi Ylen arkistoon, mutta Ylen arkistotoimittajakaan ei löytänyt kyseistä Päivän mietelausetta pitkällisestä ja perusteellisesta etsinnästä huolimatta. Yle Radio 1:n kuuluttajistakaan ei ollut apua tässä asiassa. Sillä välin sain käsiini Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa -novellin ja tarkistuksen jälkeen näyttää siltä, että kysymääsi ajatusta ei mainita novellissa. Muistan itsekin lukeneeni tästä pysäyttävästä ajatuksesta, mutta sen alkuperää en valitettavasti nyt onnistunut löytämään muistakaan lähteistä.Sinänsä elämän rajallisuudesta puhutaan jo raamatussa Jobin kirjassa: "Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota...
Juoni kuulostaa elokuvalta Z for Zachariah: https://www.imdb.com/title/tt1598642/plotsummary/?ref_=tt_stry_plElokuva perustuu Robert C. O'Brienin kirjaan Tohtori L - vieras kuolleesta maailmasta.
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Haapavesi-lehteä ei tilata paperimuotoisena mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sen sijaan voit lukea sitä sähköisenä kaikissa kaupunginkirjaston kirjastoissa. Siis keskustan kirjastoista vaikka Oodissa, Töölössä ja Rikhardinkadun kirjastossa. Lehti kuuluu ePress-tietopalveluun, jota voi kirjastoissa käyttää asiakaskoneilla tai erillisillä lehtitableteilla. Lehteä voi lukea kirjastossa myös omalta laitteeltaan, jos kirjautuu kirjaston langattomaan verkkoon, Stadinettiin.Helmet : E-kirjasto : lehdet
