Ellibsissä on todella myös englannin, ranskan, ruotsin ja venäjänkielistä kirjallisuutta.
Helmet sivuilta löytyy joitakin ohjeita ja jopa ohjevideoita, mutta kovin selkokielisiä ne eivät tosiaan ole. Helmet.fi
Ellibs on suuri kirjakauppa, joten sinne kannattaa suunnata Helmet sivujen linkin kautta. Helmet ellibs
Sivulla kannattaa klikata oranssin palkin alta kieleksi suomi ja kohdeyleisöksi vaikkapa aikuiset. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?audience=adults&language=fi
Jos haluaa rajata haun vain heti saatavilla olevaan kaunokirjallisuuteen, se onnistuu kohdista saatavuus ja aihe. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?subject=fiction&availability=now&language=fi&audience=adults...
Walter Milleriltä ei ole ilmeisesti suomennettu yhtään novellikokoelmaa. En myöskään löytänyt tietoa siitä, että novellia Dark Benediction olisi koskaan suomennettu. Sen sijaan hänen tieteisromaaninsa A Canticle for Leibowitz (1959) on suomennettu nimellä Viimeinen kiitoshymni (1993). Lisäksi suomennos hänen novellistaan Crucifixus Etiam löytyy Robert Silverbergin toimittamasta tieteiskertomusten kokoelmasta Huomispäivän maailmat (1971).
Dark Benediction näyttäisi olevan sekä yksittäisen novellin nimi että nimi novellikokoelmalle, johon sisältyy samanniminen novelli yhdessä kolmentoista muun novellin kanssa. Dark Benediction on julkaistu ainakin englanninkielisessä...
Lainauskorvausta maksetaan lainauskertojen perusteella, myös uusintalainoista.
Lähde: https://www.sanasto.fi/miten-lainauskorvaukset-kertyvat/.
Sanaston sivuilta voit lukea lisää lainauskorvauksesta: https://www.sanasto.fi/tietopaketti-lainauskorvauksesta/
Hei!
Monet suomalaiset yritykset ovat tehneet lahjoituksia ukrainalaisten hyväksi. Kaupanalalta mm. S-ryhmä, monet yksittäiset K-kauppiaat, Partioaitta ja Finlayson. Tarkemmin asiasta Kaupan liiton sivulla https://kauppa.fi/uutishuone/2022/03/04/kaupan-alan-yritykset-mukana-uk…. Myös useat Suomen kaupungit ovat avustamassa ukrainalaisia.
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Tolkienin omilla kuvituksilla on suomeksi julkaistu ainakin Hobitti (useina eri painoksina) sekä lastenkirjat Kirjeitä Joulupukilta, Herra Bliss ja Roverandom.
Tolkienin kuvituksista löytyy suomeksi lisätietoa teoksista Hobitti Tolkienin silmin, Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin ja Tolkien : mies joka loi Keski-Maan.
Valitettavasti Helmet-sivuille on jäänyt vanhentunutta tietoa. Espoossa on järjestetty kursseja aikaisemmin. Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole studionkäytön, äänittämisen, konemusiikin tai masteroinnin kursseja. Kannataa kuitenkin seurata Helmet-musiikkisivuja ja Keskustakirjasto Oodin sivuja tulevaisuudessa. Kursseja saatetaan jossain vaiheessa tuoda takaisin palveluihin.
Musiikki | Helmet
Etusivu - Oodi (oodihelsinki.fi)
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)...
Finna-tietokannasta löytyi alla oleva osuma mutta sekin on vain näyttelyluettelo.
Kalevala-näyttely : [Strindbergin taidesalonki, Helsinki = Salon Strindberg, Helsingfors], 13.4.1933 -
Mitään muuta varmaa ja luotettavaa tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Suosittelen kääntymään taideyliopiston puoleen. Yhteystiedot ja aukiolojat tämän linkin kautta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan mukaan Tatu Vaaskiven teos Loistava Armfelt : elämäkertaromaani (Gummerus, 1938) on käännetty ruotsiksi ja norjaksi. Ruotsiksi teoksen käänsi vuonna 1939 Brita Hiort af Ornäs ja teoksen nimi on Kungagunstlingen : Gustaf Mauritz Armfelt. Kustantajiksi mainitaan Schildt ja Wahlström & Widstrand. Tryggve Width käänsi teoksen norjaksi. Norjannoksen Kongens yndling : eventyret om Gustav Mauritz Armfelt julkaisi Gyldendal-kustantamo vuonna1940.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Virolaisessa Loomingu ”raamatukogu” –julkaisusarjassa(1406-0515 ; 4-5 / 2013, Kultuurileht 2013) on Tatu Vaaskivi –numero...
Tove Janssonin Kesäkirjan vanhemmat painokset on myyty loppuun. Saatavilla on WSOY:n vuonna 2022 julkaisemaa 50-vuotisjuhlakirjaa, joka sisältää Kesäkirja-romaanin lisäksi myös Janssonin esseen Saari sekä Sophia Janssonin esipuheen.
Aikaisempia painoksia voi etsiä antikvariaateista.
Voisikohan etsimäsi teos olla mahdollisesti jokin näistä seuraavista?
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia (Otava, 1991)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Kivi keskellä toria: suuri runokilpailu 1999 (toimittanut Tomi Kontio, Suomen Kulttuurirahasto, 1999)
Sydämeni laulu, osat 1-4, (toimittanut Sinikka Salokorpi, Gummerus, 1993)
Valikoima Gummeruksen 120-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1992 järjestetyn avoimen kilpailun satoa.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
PIKI-verkkokirjasto | piki.fi (finna.fi)
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Jos tarkoitat digikirjastolla Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -verkkopalvelua, sieltä ei löydy näin "uutta" lehteä, sanomalehtiä on tällä hetkellä digitoitu 1930-luvun loppuun.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Salon Seudun Sanomat löytyy todennäköisesti mikrofilminä Salon pääkirjastosta, joten sinun kannattaa ottaa yhteys sinne ja varata itsellesi laite ja mikrofilmit. https://salo.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/kirjasto/kokoelma/lehdet/
Jos lehteä ei jostain syystä löytyisi Salon pääkirjastosta, se löytyy myös Turusta, josta sen voi tilata kaukolainana Saloon.
Oheinen artikkeli tarjoaa oivan johdatuksen autoluokkiin ja segmentteihin:
Tunnetko erilaiset autoluokat? Tässä pikaopas segmenttien syövereihin - Teknavi
On. Raamatunkäännöksistä löytyy tietoa Raamattu.fi:stä ja Biblegateway.com:sta. Malta Bible Society'n sivulta löytyy ainakin osa maltankielistä raamattua.
Raamattu löytyy kirjastoista myös monilla kielillä, niitä voi etsiä Finna.fi:ssä.
Avio-oikeus riippuu toisen aviopuolison sopimuksen sisällöstä. Avioehto ei ole automaattisesti molemminpuolinen vaan avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Sopimuksessa on myös määritetty, onko kummallakaan tai toisella teistä avio-oikeutta toisen omaisuuteen tai sen osaan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Emme ole alan asiantuntijoita, joten suosittelemme kääntymään avioehtosopimuksen tulkitsemisessa asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan juristin puoleen.
Lähteet:
DVV: Avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset
