Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimella laskettuna vuoden 1939 rahamäärää 1500 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2021 oli 560,56 euroa.
https://tilastokeskus.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kirjamieltymykset ovat henkilökohtaisia. Viestistäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomalaisten kirjalijoiden teoksia (esimerkkisi olivat suomalaisia) vai hyväksytkö myös käännöskirjallisuutta. Tässä joitakin kuitenkin joitakin ehdotuksia lukuvinkeiksi:
Juha Hurme : Hullu. 2012. Teatteriohjaajan omaelämäkerrallinen tilitys mielen särkymisestä, sairastumisesta ja suljetulla osastolla selviytymisestä. Kirja ei kaunistele mutta ei myöskään synkistele. Hurmeen kieli on runsasta. Kirjassa on hirtehistä huumoria. Kirja on elämänmakuinen selviytymistarina.
Reko ja Tiina Lundan : Viikkoja, kuukausia. 2017. Aviopari kertoo vuorotellen miehen syövän etenemisestä toteavaan sävyyn. Tarinaa ei kaunistella, tunteet ja oireet tuodaan esiin...
Esimerkiksi seuraavissa elämäkertateoksissa on käsitelty tieteentekijöitä ja tutkijoita. Toivottavasti näistä löytyy sinulle mielenkiintoista luettavaa. Lisää tutkijoista ja tutkimusmaailmasta löytyviä teoksia voit hakea käyttämällä hakusanoja tieteentekijät, tiedemiehet, tiedenaiset, tutkijat ja tutkimustyö. Elämäkerrat on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä luokiteltu luokkaan 99.1.
Monteil, Claudine (2022): Marie Curie ja tyttäret : nobelisteja, edelläkävijöitä, seikkailijoita
Salokoski, Juuso toim. (2020): Ilmari Susiluodon suuruuden laskuoppi
Uusitalo, Liisa (2019): Elämä sosioekonomistina : tutkijanainen muistelee
Koskimies, Aarne (2017): Alku uudelle elämälle : urani tiedemiehenä
Perko, Touko (2015): Mies, liekki ja unelma...
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Bergstrand, Mikael: Kolmella jaollinen mies
Honeyman, Gail: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Morrey, Beth: Missy Carmichaelin rakkaustarina
Saastamoinen, Anni: Sirkka
Schulman, Ninni: Tyttölapsi nro 291
Wells, Benedict: Yksinäisyyden jälkeen
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
On. Raamatunkäännöksistä löytyy tietoa Raamattu.fi:stä ja Biblegateway.com:sta. Malta Bible Society'n sivulta löytyy ainakin osa maltankielistä raamattua.
Raamattu löytyy kirjastoista myös monilla kielillä, niitä voi etsiä Finna.fi:ssä.
Kysyin asiaa WSOY kustantamolta, joka on julkaissut myös edelliset osat. He vastasivat, että kirja on "suunniteltu julkaistavaksi syksyllä 2024, joko syys- tai lokakuussa".
GPS-järjestelmä on Yhdysvaltain kehittämä, hallinnoima ja ylläpitämä, joten Yhdysvalloilla on kyky halutessaan sulkea järjestelmänsä tai rajoittaa sen käyttöä. Koska moni siviilitoiminto, esimerkiksi erilaiset navigointisovellukset ja maanmittaus, hyödyntää satelliittipaikannusta on GPS:lle kehitetty turvallisuussyistä vaihtoehtoisia satelliittipaikannusjärjestelmiä kuten BEIDOU (Kiina), GLONASS (Venäjä), GALILEO (EU), jotta ei oltaisi riippuvaisia vieraan vallan järjestelmistä.
Lähteet:
Satelliittipaikannus | Maanmittauslaitos
Kiinan satelliitit haastavat GPS:n – Yhdysvaltain yksinvalta murenee miljardimarkkinoilla, mutta se on myös turvallisuuskysymys (yle.fi)
Tähdet ja avaruus: Kiinan BeiDou-...
Kyseessä voisi olla Tontut niminen piirrossarja, jota Yle näytti 90-luvun lopussa. Sarjassa seikkaili lääkäritonttu Taavi, joka auttoi metsän eläimiä ja liikkui Viuhu-ketun selässä. Taavi-tontulla oli juurikin asunaan sininen takki ja punainen tonttulakki. Sarja oli espanjalais-kanadalainen ja perustui Wil Huygenin kirjoittamiin kirjoihin 'Suuri tonttukirja' ja 'Tonttujen kutsu'.
Voisikohan kyseessä olla Axel Fredenholmin Näin olen kuullut : matkalla intialaisen mestarin seurassa = Iti mayâ srutam? Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1974.
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,
Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi
Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavasti: "Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia."
Anita Loosin teoksessa Herrat pitävät vaaleaverisistä ... mutta naivat tummaverisiä (Gentlemen prefer blondes ; But gentlemen marry brunettes, suom. Valfrid Hedman, 1987, s. 84)
kyseinen sitaatti kuuluu suomeksi näin:
"Teidän pitäisi olla kuningatar saadaksenne käydä rauhassa tommoinen hattu päässänne."
Kristiina Kivivuori on kääntänyt Persuasion-romaanin kahdeksannen luvun kolmannesta kappaleesta löytyvän virkkeen seuraavasti: "Ja nyt he olivat kuin vieraita toisilleen – ei, vaan jotain vieläkin pahempaa, sillä he eivät voineet koskaan tutustuakaan."
