Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)...
Laadukkaat kuulokkeet, jotka lisäksi sulkevat ulkopuoliset äänet pois, auttavat kriittisissä tilanteissa pitämään sekä yhteydet hälytyskeskukseen että muun kommunikaation mahdollisimman selkeänä ja häiriöttömänä – oli kyse sitten operaation koordinoinnista, ohjeista, käskyistä tai pelkistä tilannetiedotteista.
Firefighter Headsets and Communication Systems - Firecom
Ylen lähetystietoja ja lähetyssuunnitelmia koskeviin kysymyksiin ei pystytä vastaamaan muualla kuin Ylessä. Ylen yhteystiedot, https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Sarjan sivulla Areenassa on tieto ainakin 70:n ensimmäisen jakson julkaisemisesta sinne, joten voisi olettaa, että loput 52:kin sinne ilmestyvät ja näytetään televisiossa, https://areena.yle.fi/1-65817351. Mutta niin kuin sanottu, tähän osaa vastata Yle.
Sopivia klassikoita voisivat olla esimerkiksi:
D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
Kate Chopin: Herääminen
Emily Brontë: Humiseva harju
Edith Wharton: Viattomuuden aika
Juhani Aho: Juha; Papin tytär ja Papin rouva
Tarkoitatko siis kirjailija Lars Sundia? Lars Sundista löydät tietoa esimerkiksi Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Sekä seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 3 / toimittanut: Kari-Otso Nevaluoma (BTJ, Kirjastopalvelu, 2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 / toimittanut Markku Turunen (WSOY, 2012)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lars Sundista on kysytty palvelussamme myös aikaisemmin, tästä vanhasta vastauksestakin voi ehkä olla sinulle jotakin hyötyä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-on-lars-sund?from=term/24165…
Dag Solstadin teosta Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske vekkelsen som har hjemsøkt vårt land (1982) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään englanniksi.
Teos on ruotsinkieliseltä nimeltään Gymnasielärare Pedersens redogörelse för den stora politiska väckelsen som har hemsökt vårt land (ruots. Hans O. Sjöström, 1985) ja se on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Audff76244-8d5c-43cd-93b9-28a…
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY,...
Kaikista pienvesivoimaloista ei löydy tietoa, mutta Wikipediasta löytyy luettelo Suomen vesivoimaloista, myös joistain pienistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vesivoimalaitoksista#Minivesivoimalat_(alle_1_MW)
Lisää tietoa pienistä ja/tai vanhoista vesivoimaloista:
Yksityishenkilön laatima kartta Suomen vesivoimaloista
Kalatalousvelvoitteista
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista voimaloista
Pienvesivoimaloista yleisesti
Elokuvan ja tv-ohjelman tekijällä on tekijänoikeuslain mukaan yksinoikeus teokseensa. Elokuvan tai tv-ohjelman julkiseen esittämiseen tarvitaan lähtökohtaisesti aina tekijän tai oikeudenhaltijan lupa. Tämä tarkoittaa, että elokuvan tai tv-ohjelman näyttämiseen kirjastossa tarvitaan lupa/lisenssi.
En osaa sanoa millaiset käytännöt Vantaan kaupungin kirjastolla on tekijänoikeuslupien/-lisenssien hankinnassa. Onko kirjastoihin hankittu jotain yleisempiä lisenssejä vai hankitaanko lisenssit tapauskohtaisesti tiettyä tilaisuutta varten? Suosittelen, että tiedustelet asiaa seuraavaksi omassa organisaatiossasi.
Kirjaa ei valitettavasti löydy Heili-Finnasta, mutta sen voi tilata kaukolainana muista suomen kirjastoista. Linkki Finna.fi hakuun Kannattaa kysyä lisää lähimmästä kirjastosta.
Et tarvitse uutta kirjastokorttia. Sundomissa oleva kirjasto on yksi Vaasan kaupunginkirjaston lähikirjastoista. Sundomin kirjastossa käy sama kirjastokortti kuin pääkirjastossa, lähikirjastoissa ja kirjastoautossa.
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R.,...
Tämäntapaisten nimien kohdalla kannattaa haku kohdistaa nimenomaan tekijöihin, jolloin haku ohittaa esimerkiksi country-musiikkiin liittyvät kirjaukset levyjen tiedoissa. Eli käytännössä Kyyti-Finnassa (muiden kimppojen Finnat ja koko Suomen yhteinen finna.fi toimivat samoin): Tietokoneella/suurella näytöllä hakulaatikon oikeassa reunassa lukee tavallisesti "Kaikki osumat". Sitä klikkaamalla voi valita vaihtoehdoista esimerkiksi Tekijä, jolloin hakulaatikkoon kirjoitettua tekstiä haetaan nimenomaan tekijöistä. Kaikenkokoisilla näytöillä hakusanalaatikon alla on linkki tarkennettuun hakuun. Hakusanat (eli Big Country) voi kirjoittaa heti ensimmäiseen laatikkoon ja sitten valita viereisestä pudotusvalikosta Tekijä/rooli. ...
Hei!Valitettavasti kirjaa ei näytä tällä hetkellä olevan saatavana toimittajiltamme, joten sen ostaminen ei ole mahdollista. Sitä ei myöskään löydy minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista eli kaukolainakaan ei onnistu. Mutta jos kirjasta on tulossa elokuva, on mahdollista että siitä saataisiin uusintapainos tai jopa suomennos. Seuraamme asiaa ja hankimme kirjan (Keuruulle) heti kun sitä meille tarjotaan.
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
Sodanajan autokomppanioista on kirjoitettu melko vähän, mutta Juha Ratinen avaa 1930-luvun liikekannellepanojärjestelmää väitöskirjassaan ”Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945” (Maanpuolustuskorkeakoulu 2018). Lähtökohtaisesti joukot perustettiin saman reserviläisalueen reserviläisistä: ”Perustettavan joukon aselajin mukaisesti koulutetut reserviläiset, yhdessä suojeluskuntien muodostamien kaaderirunkojen kanssa olivat merkittävä kehitysaskel koulutustason ja sotakelpoisuuden parantamisessa. Kun sijoitettu henkilöstö oli vielä kotoisin samalta paikkakunnalta ja miehet tunsivat toisensa, muodostui komppanioita ja pattereita, joiden yhtenäisyys oli...
Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,...
Lauri Tähkän Miehessä vikkaa-kappale on alunperin Sunrise Avenue-yhtyeen laulu I Help you hate me. Kappale esitettiin Vain Elämää-ohjelmassa Samu Haberin päivänä, joka toimi edellä mainitun yhtyeen laulajana.Kappaleessa vieraili Tuuletar-lauluyhtye, johon kuuluu Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski ja Piia Säilynoja.
