Tutkin koko joukon Pyynikki-aiheisia kirjoja ja valokuvia enkä ainakaan niistä löytänyt selitystä kysymyksessä esitetylle muistikuvalle isosta kahvipannusta Pyynikin harjulla. Pysyviä rakennelmia 50-luvun Pyynikillä olivat kesäteatterin ohella Rosendahlin ravintola nykyisen hotellin paikalla, Suomen Trikoon tehdasalueen rakennukset ja Pyynikintien toisella puolella Pyynikin huvilat (joista viimeinen purettiin vuonna 1961), vesikioski (joka purettiin vuonna 1954) ja näkötorni. Uimarannalla kesäteatterin alueen vieressä on ollut tilapäisiä kesäkioskeja, mutta nämä eivät kuitenkaan teatterista katsottuna ole sijainneet harjun suunnassa. Kahvinpaahtimoita ei näillä tienoilla ollut, ja 50-luvulla Pauligin Tampereen konttori ja...
Lastenosaston keittokirjakokoelmaan kannattaa tutustua; kohdeyleisö huomioon ottaen on sekä tarvittavien ruoka-aineiden määrä että valmistamiseen käytettävä aika kohtuullinen.
Kirja Lapsiperheen vegaanikeittokirja lupaa sujuvoittaa arkea. Tarjolla on tiistain kohdalla nopeita pannureseptejä.
https://vegaaninruokavuosi.com/2020/09/17/lukunurkka-lapsiperheen-vegaa…
Kysyjä viitta ilmeisesti heroiinin, alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käyttöön yskänlääkkeissä. Yskänlääkkeitä on vuosisatojen ajan käytetty yskänärsytyksen helpottamiseen ja limanirrotukseen. Vaikuttavina aineina käytettiin erilaisia yrttejä. Esimerkiksi 1800-luvulla yleistyi edelleenkin käytössä olevan efedriinin käyttö yskänlääkkeissä. Heroiinin käyttö yskänlääkkeissä omaksuttiin Saksassa 1880-luvulla.Käytäntö levisi Suomeenkin vuosikymmenien aikana. Yskänlääkkeitä on siis käytetty eri puolilla maailmaa jo ennen kieltolakia. Koska lääkkeissä on vaikuttavina aineina käytetty erilaisia huumaavia aineita, lääkkeitä on käytetty myös muihin tarkoituksiin. Asiasta kannattaa lukea Mikko Ylikankaan kirja,...
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Pavarotti on varsin harvinainen sukunimi: se ei yllä Italiassa edes tuhannen yleisimmän listalle. Eräiden lähteiden mukaan Pavarotti-sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Italiassa, eniten Emilia-Romagnan maakunnassa. Kaikkiaan maassa lienee Pavarotti-nimisiä perheitä n. 150.
Lähteitä:
https://www.mappadeicognomi.it/classifica_cognomi.php
https://www.cognomix.it/mappe-dei-cognomi-italiani/PAVAROTTI
https://www.cognomix.it/origine-cognome/pavarotti.php
Yleisimmät sukunimet Italiassa
- järjestyksessä: https://cognome.eu/italia
- alueittain: https://viaggi.corriere.it/eventi/cards/cognomi-piu-diffusi-in-italia-e-meno-diffusi/
Kirja saattaa olla Ruta Sepetys: Harmaata valoa. Helmet Ainakin tarina on samantapainen.
Takakannen teksti kertoo:""Oletko koskaan miettinyt, minkä arvoista ihmiselämä on? Sinä aamuna ostin veljeni hengen taskukellolla."
On vuosi 1941, ja kesän tuomat huvitukset, ensitreffit ja taidekoulu täyttävät 15-vuotiaan Lina Vilkasin ajatukset. Eräänä yönä kaikki muuttuu. Neuvostoliiton salainen poliisi tunkeutuu väkivalloin hänen kotiinsa ja Lina, hänen äitinsä ja veljensä karkotetaan Siperiaan. Linan kuolemaan tuomittu isä viedään erikseen vankileirille.
Lina taistelee paitsi pysyäkseen hengissä myös järjissään työleirillä, jossa arjen epäinhimillisen raatamisen tarkoituksena on kuluttaa ihminen loppuun. Lina alkaa dokumentoida rankkaa...
En keksi ihan vastaavaa kotimaisen runoilijan satavuotisjuhlaa tälle vuodelle kuin luettelemasi juhlavuodet. Tänä vuonna voimme kuitenkin ainakin muista Edith Södergrania, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi satavuotta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4814
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta puolalaisen runoilijan ja kirjailijan Wisława Szymborskan syntymästä.
https://www.nobelprize.org/prizes/literature/1996/szymborska/facts/
Hevosaiheisia aikuisten romaaneja ovat ainakin:
Sinimaaria Kangas: Sielunhevonen
Essi Paju: Koskenniskan naapurissa ja Koskenniskan naisia
Nora Roberts: Nainen kuin tulta
Koska meillä ei ole käytössä tietokantaa, jossa olisi kaikkien suomenkielisten tietokirjojen teksti, emme pysty vastaamaan kysymykseen. Voimme sen sijaan etsiä Finna.fi:stä sanalla uskonnottomuus tuloksia. Sieltä voi hakea asiasanalla uskonnottomuus kuvaillut kirjat ja valita kieleksi suomi, tulos on silloin 99 osumaa. Hakutulosta kannattaa selata ja katsoa, onko samoja teoksia useampaan kertaan. Finnassa on myös vaikea etsiä kirjaston luokituksen mukaan muualla kuin yleisten kirjastojen tietokannoissa. Jos samoilla rajauksilla hakee sanahaulla uskonnottomuus, tuloksia on 107.
Helmet.fi on vielä tällä hetkellä erillisenä tietokantana. Sieltä etsimällä saa tulokseksi sanahaulla ja rajauksella tietokirjat, kieli suomi 37 osumaa,...
Videolla näkyy aika monta kalpeaa kalaa...
Ensimmäisenä on Giant Gourami suomeksi Gurami. Wikipedia kertoo:"Gurami eli jättiläisgurami (Osphronemus goramy) on rihmakalojen heimoon kuuluva laji. Se elää Malesian, Indonesian ja Intian järvissä ja suoalueilla. Gurami voi selviytyä vähähappisessa vedessä labyrinttielimen ansiosta, jonka avulla se voi ottaa happea myös veden pinnalta. Nuorena guramin kuono on ylöspäin suuntautunut rihmakalojen tapaan. Aikuistuessa sen kuonon muoto muuttuu kääntyen alaspäin ja sille kasvaa kyhmy otsaan. Gurami kasvaa 50–70 senttimetrin mittaiseksi. Sitä käytetään kotiseudullaan ruokakalana." Linkki
Seuraava isompi kalpea (tosin kellertävä) on...
Varauksen noutoaikaa ei voi pidentää. Voit pyytää jotakuta toista hakemaan varauksen, tällöin hakijalla tulee olla oma kirjastokortti sekä saapumisilmoitus. Jos varatusta aineistosta ei ole muita varauksia, voit Helmetin tai Taskukirjaston kautta peruuttaa varauksen ennen sen vanhenemista ja tehdä varauksen uudestaan. Tällöin henkilökunta palauttaa varatun aineiston ja se tulee heti uudelleen noudettavaksi uuden noutoajan kera.
Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy vain Veikko Lehtovaara. Hänen CV:nsä löytyy matrikkelista. Kuvaston taiteilijaluettelosta löytyy Ansku Lehtovaara. Suomalaisen kuvataiteen bibliografiassa ei mainita muita kuin Veikko Lehtovaara.
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Ainakin Satu Hovin teoksessa Omavaraista (Kirjapaja, 2023) käsitellään myös tuontimausteiden korvaamista lähiluonnon raaka-aineilla. Kannattaa siis tutustua tähän kirjaan, teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28Omavaraista%20%3A%2…
Tästä linkistä löytyy myös tietoa mausteiden käytöstä ennen tuontimausteita: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viljely.html
Hei,
Voisin suositella William Gibsonin Sprawl-trilogiaa: Neurovelho, Kreivi Nolla ja Mona Lisa. Teoksissa käsitellään viime aikoina ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuuksia, ja lukisin ne klassikoiksi. Suomenkielisten painosten saatavuus Helmet-kirjastoissa on tosin valitettavan huono. Ilmeisesti kustantaja ei ole vähään aikaan ottanut uusia painoksia, ja kirjastoista löytyy vain muutama nide kutakin. Teoksissa on jonkin verran slangia, joka kuitenkin on niiden maailman sisäisiin asioihin, kuten juuri virtuaalitodellisuuteen, liittyvää, ja siten myös äidinkieliselle lukijalle uutta.
Toinen hyvä sarja on Philip Reeven Kävelevät koneet. Se on suunnattu nuorille lukijoille, mutta toimii kyllä keski-ikäiselle...
Network Readiness Indexistä (NRI) on käytetty suomennosta tietoyhteiskuntaindeksi eli verkkovalmiusindeksi (Liikenne- ja viestintämininisteriö, 2003), mutta ilmeisesti se ei ole sen suuremmin kielenkäyttöön juurtunut, vaan uutisoinneissa käytetään yleensä alkuperäistä englanninkielistä termiä.
Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
