Jörgen Petersenin Vanha kirjeenkantaja on julkaistu nuottikokoelmassa Dallape : levysäveliä 67. Sitä on saatavissa muutamien kirjastojen kokoelmista (mm. Lahti, Turku). Viitetiedoista päätellen tässä painoksessa kuitenkin on vain melodianuotti ja soinnut, ei sanoja.
Kappaleen sanat voi kuunnella Youtubesta, josta löytyy vuonna 1972 levytetty humppaversio tästä kappaleesta. Jos sarjassa kuitenkin on käytetty muuta kuin alkuperäistä Lasse Liemolan tekstiä, on paras tiedustella sellaista Yleisradiosta: Ylen yhteydenottosivu.
Helmet-tietojen mukaan teos oli jo tilattu (5kpl) mutta sen ilmestymisaika oli lykkääntynyt. Ensimmäisen kerran vuonna 2020, eikä teos ilmeisesti ole vieläkään tarjolla sopimustoimittajamme valikoimissa. Tilaus on peruttu. Helmet hakutulos
Jos olet löytänyt sen kirjakaupoista, voit tehdä uuden hankintapyynnön. Hankintaehdotus
Eduskunnan kirjasto ei tulkitse lakeja ja siksi voin antaa vain asiaan liittyvän lakipykälän ja aiheeseen liittyvää muuta lainsäädäntöä linkkinä.
Tässä tapauksessa valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140713 antaa ohjeistuksen siitä, koska kunnan on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta ympäristölupa-asioissa pykälässä 12:
12 § (17.1.2019/50)
Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnot
”Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.”
Suomen kuntaliiton Ympäristönsuojelu-...
Helsingin metodistiseurakunnan sivuilla kerrotaan näin:"Kummeja ei tarvitse valita, mutta on hyvä, jos lapsen elämässä on muitakin vastuullisia kristittyjä, jotka lupaavat tukea lapsen kasvua kohti julkista sitoutumista Kristukseen ja kasvamaan sydämen pyhyydessä.
Vähintään yhden vanhemman, kasvattajan tai kummin tulee olla kristillisen kirkon jäsen. Jokaisen kummin tulisi olla uskossaan kasvaneita kristittyjä, jotka ovat kykeneviä auttamaan lasta kasvamaan uskossa ja rakkaudessa." https://www.helsinginmetodistiseurakunta.fi/?p=5060
Sienirihmasto ei ole aivan sama asia kuin kasvien juuret. Sienirihmasto on rihmastollisten sienten pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Rihmasto kasvattaa lisääntyäkseen itiöemiä eli maan päälle kohoavia sieniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienirihmasto
Esimerkiksi alla olevista teoksista voisi löytyä sopivia:
- Nota bene : sitaatteja antiikin Roomasta / Marja-Liisa Polkunen, Otava 2003
- Veni, vidi, vici / koonnut Lesley O'Mara ; latinaksi kääntänyt Rose Williams ; latinankielisen käännöksen tarkastanut ja suomentanut Pekka Tuomisto, Karisto 2001
- Carpe diem! : hauskaa ja hyödyllistä latinaa / Arto Kivimäki, Karisto 1997
Nämä teokset ovat lainattavissa ja varattavissa Helmet-kirjastoista.
En löytänyt aiheesta artikkeleita, joten kysymys on laaja ja vaatii lakikokoelmien tutkimista. Eurooppalaista lainsäädäntöä voi tutkia N-Lex : kansallisten säädöstietokantojen portaalissa, https://n-lex.europa.eu/n-lex/index?lang=fi. Maailman lakikokoelmia on koottu GlobaLex-sivulle, https://www.nyulawglobal.org/globalex/#.
Kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen on aika ajoin pohdittu. Vuonna 2017 puolustusministeri Jussi Niinistö asetti työryhmän pohtimaan kodinturvajoukkoja, mutta työryhmän selvitys päätyi siihen, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö säilyy Suomessa ennallaan. Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK) kouluttaa ihmisiä selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lähteet ja lisätietoja
Kodinturvajoukot eivät edenneet, vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin - MTVuutiset.fi
Ministeri Niinistö polkaisi pikavauhtia käyntiin selvityksen kodinturvajoukkojen perustamisesta – puolustusvoimilta nihkeä vastaanotto - Kotimaa | HS.fi
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenjärjestäminen selvitettiin...
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla...
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
Tutkin koko joukon Pyynikki-aiheisia kirjoja ja valokuvia enkä ainakaan niistä löytänyt selitystä kysymyksessä esitetylle muistikuvalle isosta kahvipannusta Pyynikin harjulla. Pysyviä rakennelmia 50-luvun Pyynikillä olivat kesäteatterin ohella Rosendahlin ravintola nykyisen hotellin paikalla, Suomen Trikoon tehdasalueen rakennukset ja Pyynikintien toisella puolella Pyynikin huvilat (joista viimeinen purettiin vuonna 1961), vesikioski (joka purettiin vuonna 1954) ja näkötorni. Uimarannalla kesäteatterin alueen vieressä on ollut tilapäisiä kesäkioskeja, mutta nämä eivät kuitenkaan teatterista katsottuna ole sijainneet harjun suunnassa. Kahvinpaahtimoita ei näillä tienoilla ollut, ja 50-luvulla Pauligin Tampereen konttori ja...
Lastenosaston keittokirjakokoelmaan kannattaa tutustua; kohdeyleisö huomioon ottaen on sekä tarvittavien ruoka-aineiden määrä että valmistamiseen käytettävä aika kohtuullinen.
Kirja Lapsiperheen vegaanikeittokirja lupaa sujuvoittaa arkea. Tarjolla on tiistain kohdalla nopeita pannureseptejä.
https://vegaaninruokavuosi.com/2020/09/17/lukunurkka-lapsiperheen-vegaa…
Valitettavasti en tunnistanut tekstiä. Osaisiko joku lukijoista auttaa? Etsimistä voisi auttaa se, että kysyjä kertoisi, mistä hän on kyseisen tekstin löytänyt.
Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta.
Pavarotti on varsin harvinainen sukunimi: se ei yllä Italiassa edes tuhannen yleisimmän listalle. Eräiden lähteiden mukaan Pavarotti-sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Italiassa, eniten Emilia-Romagnan maakunnassa. Kaikkiaan maassa lienee Pavarotti-nimisiä perheitä n. 150.
Lähteitä:
https://www.mappadeicognomi.it/classifica_cognomi.php
https://www.cognomix.it/mappe-dei-cognomi-italiani/PAVAROTTI
https://www.cognomix.it/origine-cognome/pavarotti.php
Yleisimmät sukunimet Italiassa
- järjestyksessä: https://cognome.eu/italia
- alueittain: https://viaggi.corriere.it/eventi/cards/cognomi-piu-diffusi-in-italia-e-meno-diffusi/
Kirja saattaa olla Ruta Sepetys: Harmaata valoa. Helmet Ainakin tarina on samantapainen.
Takakannen teksti kertoo:""Oletko koskaan miettinyt, minkä arvoista ihmiselämä on? Sinä aamuna ostin veljeni hengen taskukellolla."
On vuosi 1941, ja kesän tuomat huvitukset, ensitreffit ja taidekoulu täyttävät 15-vuotiaan Lina Vilkasin ajatukset. Eräänä yönä kaikki muuttuu. Neuvostoliiton salainen poliisi tunkeutuu väkivalloin hänen kotiinsa ja Lina, hänen äitinsä ja veljensä karkotetaan Siperiaan. Linan kuolemaan tuomittu isä viedään erikseen vankileirille.
Lina taistelee paitsi pysyäkseen hengissä myös järjissään työleirillä, jossa arjen epäinhimillisen raatamisen tarkoituksena on kuluttaa ihminen loppuun. Lina alkaa dokumentoida rankkaa...
En keksi ihan vastaavaa kotimaisen runoilijan satavuotisjuhlaa tälle vuodelle kuin luettelemasi juhlavuodet. Tänä vuonna voimme kuitenkin ainakin muista Edith Södergrania, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi satavuotta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4814
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta puolalaisen runoilijan ja kirjailijan Wisława Szymborskan syntymästä.
https://www.nobelprize.org/prizes/literature/1996/szymborska/facts/
