Kyseessä voisi olla Reeta Aarnion Maan kätkemät -sarja. Ensimmäinen osa Maan kätkemät on ilmestynyt vuonna 2008. Seuraavat osat ovat Veden vanki, Virvatulen vartijat ja Tuulien taikuri. LinkkiKirjasampo: Maan kätkemät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-f…
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Esine on gondolin muotoinen suola-astia. Verkosta löytyy vastaavia myynnissä, ks. esim. tämä ilmoitus, jossa kerrotaan, että kulho on Muranon lasia. Astian mukana kuuluisi olla airon muotoinen lusikka.
Hei,Kyseessä on Kantelettaresta löytyvä lastenloru Piilehtijä (myös Piilosilla tai alkusanojen mukaan Kitkat katkat).PiilehtijäKitkat, katkat, pitkät matkat!Sinä ja minä ja Hentun Liisa,Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.Ympäri tuvan minua etsivät.Eivät minua löytäneet.Minä vain pankolla makasin.
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Nuottikirjasta Syksyn sävel 1979 (Fazer 1979) löytyy kappaleesta melodia, sanat, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut. Kirjaa ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta kirjastoalueilta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Aimo Mustosen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomen kesä" alkaa: "Ken aurinkoisen aamun nähnyt on". Sanoitus vastaa kuvaustasi, vaikka ei sanatarkasti. Laulu sisältyy Elsa Kojon toimittamaan nuottiin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (WSOY, 1984) ja nuottiin Mustonen, Aimo: "Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1]" (Fazer, 1972).
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Hei,Resepti löytyy Jaakko Kolmosen toimittamista Pitäjänruoat-vihkosesta, jossa 4. osassa on mukana Haapavesi (Pohjois-Pohjanmaa).Reseptin mukaan lukukinkerisoosiin tulee naudan lapaa tai paistia, sian lapaa, lampaan lapaa, vettä, suolaa, pippuria ja kermaa.Kypsennetään 200 asteisessa uunissa kypsäksi, leikataan liha ohuiksi viipaleiksi, jotka laitetaan uunivuokaan ja peitetään paistoliemellä Lisätään vuokaan suola ja pippurit annetaan muhia 180 asteessa puoli tuntia ja lisätään loraus kermaa.Tarkempi ohje mm. Suomen pitäjäruoat. Kirjanen 4, Svenska Österbotten, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi (1986). Löytyy myös toinen painos Suomen pitäjäruoat (1987), jossa kaikki koottuna yhteen niteeseen.
Kyllä löytyy. Ainakin kirjastojen musiikkiosastoilla on tarjolla Thompsonin pianokoulu 1-3 ja
lisäksi alkeisvihko: Thompsonin pianokoulu : Pienet sormet soittamaan, alkeisvihko.
Kirjaston kirjojen lainaaminen ei maksa. Kirjastoissa on toisinaan myytävänä poistokirjoja ja ne maksavat. Samoin kaupoissa olevat kirjat maksavat.
Toisin kuin aikuisten aineistosta, lasten aineistosta ei yleensä peritä varaus- tai myöhästymismaksua. Jos kadottaa lainaamansa kirjan, tai jos vaikka lemmikki sattuu tuhoamaan sen, on kirja korvattava kirjastolle.
Lumme-kirjastoilla on käytössä asiakkaille Ellibs-lainausalusta, johon kirjat hankitaan Ellibs-e-kirjakaupan valikoimista https://www.ellibs.com/fi/. Kirjan tulee nykytilanteessa siis olla tarjolla Ellibsillä, jotta se voidaan hankkia asiakkaidemme lainattavaksi.
Kun luen kysymystä ja siinä muotoiltua tarvetta, en oikein ymmärrä, mitä hyötyä jostain excel-tyyppisestä laskentaohjelmasta olisi. Sen sijaan kaikki kehittyneet tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä ja muuta vastaavaa niin, että kronologisesti uuden aineiston voi milloin tahansa sijoittaa oikeaan kohtaan. Olen itse pitänyt tällä lailla yllä isohkoa sukutietokantaa, jossa on esiäitien ja -isien kuvia, mutta pääosin tekstiä. Siihen on helppo lisätä tiedot sukulaisten kuolinpäivistä - niitähän ei voi välttää - ja kun iloinen suvun lisääntymistapahtuma on, sekin siirtyy sinne oikeaan kohtaan ongelmitta. Sukupuussa ei sinänsä ole kyse kronologiasta, mutta informaation lisääminen oikeaan...
Alla pari linkkiä, joista löytyy tietoa muistikuvien synnystä: Ylen uutinen otsikolla Valehtelevatko muistot? (29.12.2009) ja "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen Traumat, muistiin palautuminen ja valemuistot -artikkeli, joka on tiivistelmä tutkimustuloksista:
https://yle.fi/uutiset/3-6058402
https://www.markkuojanen.com/psykologia/traumat-muistiin-palautuminen-ja-valemuistot/
