Stinen uusin kirja Kummitustalo on ilmestynyt, ja ainakin meillä täällä Lahden kirjastoissa se on jo tulossa lainaukseen. Sinun kannattaa käydä lähikirjastostasi kysymässä, joko kirja on sieltä lainatattavissa.
Kysyimme asiaa arkistolaitoksesta ja saimme oheisen vastauksen:
"Matkapasseista on käyty keskustelua Suomen Sukututkimusseuran
Sukuforumilla, ja siellä on mm kuva Kungliga biblioteketin kokoelmissa olevasta
passista. Täällä Kansallisarkistossa en ole moiseen törmannyt mutta voin
kuvitella, että esim. Uudenmaan ja Hämeen läänin arkistossa passeja voisi olla.
Arkistoa säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Ehkäpä asiakaan
kannattaisi ottaa yhteys sinne. Yhteystiedot ovat sivullamme arkisto.fi."
Fono.fi äänitetietokannasta löytyi vain kolme osumaa Donald Trump -haulla, mutta mikään niistä ei ole tuolla sävelellä http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=donald+trump Fono.fi sisältää tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä. Ei löydä myöskään Youtubesta tätä.
Kysyjän mainitsemaa Jaakko Virkkusen teosta Kasvatus- ja opetusajattelu aikuiskoulutuksessa ei löydy sen paremmin Fennica- (kirjat) kuin Arto-tietokannasta (artikkelit). Virkkusella on laaja tuotanto, mutta tämän nimistä julkaisua ei ole, ei myöskään sellaista, joka olisi melkein sama. Myöskään Google-haku kirjasen nimellä ei tuonut yhtään osumaa. Näyttää vahvasti siltä, että kysyjän antama julkaisun nimi ei ole oikeassa muodossa. Tätä oletusta tukee havainto, että kysyjän viite "Lääkintöhallituksen julkaisuja 46/1984" on Kari Pylkkäsen toimittama Mielenterveystyön koulutuksen ja työnohjauksen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Annetuilla tiedoilla ei valitettavasti pääse eteenpäin.
Heikki Poroila
Ympäristöjalanjäljen arviointi on monen tutkimuslaitoksen piirissä mitä ajankohtaisin aihe. Suomen ympäristökeskuksen sivulla kerrotaan, että Euroopan komissio on (vuonna 2018) julkaissut uuden ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmän, katso https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_ymparistojalanjalki_muuttaa_ymparis(47963). Laskentamenetelmiä kuitenkin vasta kehitellään yksittäisten tuotteiden vertailuun sopiviksi.
Aiheesta voisi kuitenkin kysyä Luonnovarakeskuksen asiantuntijoilta. Yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
Mikkelin seutukirjastolle voi esittää hankintaehdotuksia kirjaston kotisivuilla olevan linkin kautta http://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kokoelmat-ja-tiedonhaku/hankintat… . Välitän toiveenne hankinnoistamme vastaavalle henkilölle. Kiitos ehdotuksestanne!
Jos julkisia esimerkkejä katsoo, eikä mukaan lasketa perinnöllistä vaurautta, joka ei edellytä välttämättä minkäänlaista työntekoa, tehokkainta on ryhtyä suuren yrityksen, pankin tai eläkevakuutuslaitoksen pääjohtajaksi. Poliitikon ura kannattaa unohtaa muuten kuin ponnahduslautana, palkkataso on kaukana yritysjohtajien tulotasosta. Verotustietojen perusteella myös apteekkariksi kannattaa ruveta. Luovan tai esiintyvän taiteilijan uraa ei voi suositella, siellä liian harva pääsee edes suomalaisen keskituloille ja aniharva tienaa reilusti paljon.
Heikki Poroila
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja.
Kysymiäsi tietoja löytyy Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsensivuilta. Siellä on digitoituna kirkonarkistoja myös 1900-luvun alkuvuosilta.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan Ty leti, moja dusha (Ты лети, моя душа). En ainakaan löytänyt Helene Fischeriltä muuta versiota, kuin tuon levyltä Best Of Helene Fischer Live - So Wie Ich Bin (2010), joka on vain 1:47 pitkä. Muita (venäjänkielisiä) versioita kyllä löytyy ainakin kyrillisillä kirjaimilla kirjoittettuna etsittäessä. En tosin onnistunut löytänyt kirjastojen kokoelmista.
Vuonna 2017 hakkerit murtautuivat Dallasissa kaupungin hätäsireenijärjestelmään. Niiden sammuttaminen osoittautui vaikeaksi, ja kaupungin kaikki 156 hätäsireeniä soivat lähes kaksi tuntia. Asiasta kertoi mm. Tekniikan maailma -lehti:
https://tekniikanmaailma.fi/hakkerit-iskivat-dallasin-hatasireenijarjestelmaan-156-sireenia-ulvoi-lapi-yon/
Kiitos kysymyksestä!
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin Blondel de Neslen trubaduurisävellyksiä. Nimet viittaavat muinaisranskaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sblondel%20de%20nesle__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kansalliskirjaston Finnahaulla löytyy muutama teos saksaksi ja ranskaksi:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=blondel%20de%20nesle%20NOT%20(building:1/NLF/arto/)&lng=fi
Näitä teoksia voi tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta (Kaisa-talo). Alla linkissä kirjaston tiedote.
https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/koronavirustilanne-helsingin-yliopistossa
Kyseessä voisi olla K. M. Walleniuksen novellikokoelma Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä (WSOY 1933). Siinä on novelli Raja-Jooseppi ja Tilda. Myös Tor-Björn Hägglund on kirjoittanut teoksen Raja-Jooseppi - Susimies: kertomus suuresta luonnonläheisyydestä (Kajo 1995) ja tämän kirjan kannessa on punaista.
Heikki Hellmanin ja Arto Vilkon tutkimusartikkelissa "Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne" vertailtiin kolmen kuunteluosuudeltaan suurimman radioaseman musiikkitarjonnan monipuolisuutta. Tutkimusartikkelin mukaan "Radio Suomen musiikkitarjonta on monipuolisuudeltaan, aikakausien kirjoltaan sekä esitysten ja artistien määrällä mitattuna täysin omaa luokkaansa".
Hellman, H., & Vilkko, A. (2018). Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne. Etnomusikologian Vuosikirja, 30, 154–182. Koko artikkeli luettavissa verkkojulkaisuna osoitteesta https://doi.org/10.23985/evk.69184
Erkka Pehkonen on tutkinut väitöskirjassaan rintamamiesten kirjeitä ja niiden sisältämiä unikuvauksia.
Yhdessä Pehkosen lainaamassa kirjeessä viitataan rauhan ennustamiseen unessa:
"Eräs kaverikin näki unta että hän sai kirjeen, jossa sanottiin rauhan tulo toukokuuksi, mutta ei sanonut pahus sitten muuta kun että kesän aikana se loppuu. Sanoi että samoin ilmoitti tulleen unessa talvisodan alun ja lopun sekä tämän sodan alun." (Pehkonen 213)
Pehkosen mukaan ennenunien kuvaukset olivat kirjeissä sotaikana yleisiä, mutta enimmäkseen niissä ei esiintynyt sodan suurten linjojen kuvauksia, vaan pikemminkin yksilöön ja hänen tunteisiinsa liittyvää kuvausta (Pehkonen 226).
Lähteet:
Pehkonen, E. 2013. "Poikasi täältä jostakin":...
Kävimme kollegan kanssa läpi Yrjö Jylhän Runon purren ja nettitietona teoksen Veri ja kulta. Näistä ei löytynyt Thomas Grayn Epitafia. Ainoa löytämämme oli todella tuo Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957), jossa on Jylhän ja Aale Tynnin suomennos sivulla 225.
