Esimerkiksi Finnasta voi hakea aihetta käsitteleviä aineistoja kirjoittamalla hakukenttään "pyhyys" ja valitsemalla hakukentän oikeasta laidasta (missä oletuksena lukee "Kaikki osumat") "Aihe". Tuloksia tulee runsaasti, mutta niitä voi rajata vaikkapa aineistotyypin (esim. kirjat, opinnäytetyöt) ja kielen (suomi, englanti) mukaan. Hakuun voi lisätä myös muita hakusanoja kuten "maallistuminen".
Tässä muutamia vinkkejä, joista voisit löytää jotain etsimästäsi aiheesta:
Pyhyyden ytimessä : Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta (helsinki.fi) linkki verkkoaineistoon
Kohti pyhyyttä? Eero Silvasti (Järkiperäisyyden jälkeinen maailma: essee) Suomen kuvalehti 81(1997) : 25-26, s.43-45
HT242_opt.pdf (doria....
Olisiko kyse sarjasta Tutkimusmatkoilla arabien parissa? Osia on kolme 1-12, 13-20, 21-26 ja ne löytyvät vain äänikasetteina Joensuun kirjastosta. Tiedustele lähikirjastosta, voisiko niitä tilata kaukolainana.
Etsin Ritva-tietokannasta ohjelmia, mutta en löytänyt niitä sieltä. Sieltä voi kuitenkin kysyä apua, jos heillä olisi ajatusta siitä, voisiko tallenteita olla missään, rtva@kavi.fi.
Lapintiirojen muuttomatka on maailman pisin.
lähde: https://maailmankuvalehti.fi/2022/2/lyhyet/ikuisen-kesan-etsijat-lapint…
Yhtäjaksoinen, mitattu muuttolento on 11 680 kilometriä. Sen lensi punakuiri.
lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/nopeammin-pidemmalle/
Kannattaisi varmasti tutustua ainakin Nuorisobarometreihin, joita on tehty eri teemoihin keskittyen. Niitä voi lainata kirjastosta tai käyttää verkkoversioita.
Ihan tuore on Nuorten tulevaisuussuuntautunut ohjaus, 2023.
Laurea-ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2019 julkaisu nimellä Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa. Kannattaa varmasti tutustua siihen ja varsinkin sen lähdeluetteloon. Sieltä saa hyviä vinkkejä teoksista, joihin kannattaa tutustua.
Oman kirjaston tietokannasta voit tehdä hakuja kirjoihin sekä suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin esimerkiksi yhdistelemällä sanoja opiskelijat/nuoret ja hyvinvointi/toimintakyky/resilienssi. Tulevaisuuden usko ei suoraan ole...
Suomalaisista Waffen SS -vapaaehtoisista on Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n laatima matrikkeli, josta tiedon pitäisi löytyä:
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. 2. p. Veljesapu, 2013.
Matrikkeliteos on useiden kirjastojen kokoelmissa ja saatavissa oman lähikirjaston kautta.
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on listattu esim. Agricola-portaalissa.
Sota-aikaisesta palveluksesta löytyy tietoja myös kyseisen henkilön kantakortista, joista enemmän Kansallisarkiston sivuilta.
Hei, Helpointa on tulla käymään lähimmässä kirjastossasi. Ota jokin henkilöllisyystodistus mukaan, 15-vuotiaalla käy Kela-korttikin. Saat uuden kortin kadonneen tilalle saman tien. Kirjastokortti on ensimmäisellä kerralla ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle lunastettavasta uudesta kortista peritään Heili-kirjastoissa 2 euron maksu.
Voisiko olla kyseessä Ilkka Pitkäsen Eläinten talo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2cfa3495-5255-4689-95b6-0…? Tai Eläinten joulu vuodelta 1988? Se on jatkoa Eläinten talo -kirjalle ja jouluversiossa on sinertävät kannet, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a318ea6-5630-4c6f-834d-2…;
Vastaavanlainen tarina on myös vanhemmassa Tammen kultaisessa kirjassa Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Hannu Mäkelän Hevonen joka hukkasi silmälasinsa -kirjassa hylätyssä meijerissä asustavat ainakin hevonen, koira, hiiri, varis ja siili.
Helsingin kortteleiden ja katujen historiasta on kirjoitettu Helsingin vanhoja kortteleja -kirjasarja. Se on aika hyvä lähdeteos, kun etsii tietoa tietyn kadun rakennuksista ja paikallishistoriasta. Dagmarinkadun ja muun Etu-Töölön kaduista kerrotaan sarjan osassa 3. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1273328__Sviertotiet%C3%A…
Helsingin kaupungin historia -kirjasarja käsittelee, ainakin omien muistikuvieni perusteella kaupungin vaiheita ennemminkin laajemmin teemoin: talous, liikenne, hallinto jne. Tietyn pienemmän alueen historia kaupungissa ei niinkään pääse esiin. Kirjasarjan osat on kyllä jaettu vuosikymmenien perusteella. Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910–1930-luvuilla, josta ajanjaksosta...
Löydät taitteluohjeita videoina ainakin YouTubesta. Yritä etsiä hakusanoilla paperiaskartelu ja joulutähti. Esimerkiksi tällainen video
https://www.youtube.com/watch?v=0NVkVD5-UnY
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY,...
Näyttelyiden rakentamiseen liittyviä kirjoja kannattaa hakea kirjastojen aineistotietokannoista asiasanoilla näyttelysuunnittelu, näyttelytekniikka ja somistus.
Pienimuotoisten näyttelyiden kokoamiseen löytyä apua esimerkiksi kirjoista Visusti kirjastossa : visuaalisesti houkuttelevat esillepanot ja tilaratkaisut (Nyholm 2020) ja Visualistin työkalupakki: tietopaketti näyteikkunan somistamiseen ja tuotteiden esillepanoon myymälässä (Hirvi 2009).
The Reverse Coloring Book on suomennettu, ainakin vielä, suoraan Käänteiseksi värityskirjaksi.
"The reverse coloring book – käänteinen värityskirja, jonka kuvat Kendra Norton on jo ehtinyt värittää ennen sinua. Kirja on siis täysin valmiiksi väritetty. Voit ostaa sen ja laittaa kirjahyllyyn. Tai sitten voit ottaa esiin mieleisesi kynät ja piirtää ääriviivat kaikkiin Kendran värittämiin kuviin!" Linkki Panduro.com
"Feminist rage" ei taida olla kovin vakiintunut kirjallinen genre. Ehkä seuraavat kirjat voisivat olla tähän suuntaan:
Sisareni sarjamurhaaja - Oyinkan Braithwaite
Vuosisadan rakkaustarina ja Miestä ei voi raiskata - Märta Tikkanen
Nainen nollapisteessä - Nawal El Saadawi
Makeaa vettä - Akwaeke Emezi
Shimotsuma Monogatari: Yankī-chan to Rorīta-chan (Kamikaze girls) - Novala Takemoto
Rosa Liksomin lyhytnovellit
Pane mua - Virginie Despentes
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Kristiina Kivivuori on kääntänyt Persuasion-romaanin kahdeksannen luvun kolmannesta kappaleesta löytyvän virkkeen seuraavasti: "Ja nyt he olivat kuin vieraita toisilleen – ei, vaan jotain vieläkin pahempaa, sillä he eivät voineet koskaan tutustuakaan."
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
