Tällaisia laulun sanoja en löytänyt. Voisiko etsimäsi laulu olla nimeltään "Uhkarohkea Mopsi-koira"? Se sisältyy Ritva Oksasen äänitteelle "Laulanpa lapsille" (EMI Finland, 1977). Se on julkaistu lp-levynä ja c-kasettina. Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Näiltä sivustoilta voisit löytää kiinnostavaa luettavaa:Lukemo on Lastenkirjainstituutin tuottama sivusto, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Sopivaa luettavaa voi etsiä hakutoimintojen, kirjalistojen ja vinkkien avulla. Voit hakea kysymiäsi aiheita eli fantasiamaailmoja nuorille, mysteerejä ja jännitystä sekä monia muita aiheita osoitteessa https://lukemo.fi/kirjavinkit/nuortenkirjat/.Tässä esimerkkejä sivuston lukuvinkeistä:Fantasiaa:Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (Muista minut -trilogia 1)Suvi Nurmi: Ajankaitsija (Routala-sarja 3)Niklas Ahnberg: Poika joka paransi haavat (Daniel Dark –trilogia)Jännitystä:Tiffany D. Jackons. Minne katosit, Monday?Holly Jackson:...
Laulajat tukkivat toisen korvansa oikean sävelkorkeuden varmistamiseksi: korvan tukkiminen auttaa kuulemaan itseään paremmin. Toinen korva on pidettävä auki, jotta kuulee muut eli sen, mitä säveltä on tavoiteltava. Se, tukitaanko vasen vai oikea korva, voi perustua puhtaasti yksilölliseen tottumukseen, mutta siihen voi vaikuttaa myös laulajan asema esiintymislavalla suhteessa toisiin esiintyjiin ja äänenlähteisiin.Nykyaikaiset korvamonitorit ovat tehneet tällaisen "sormimonitoroinnin" tarpeettomaksi, joten enää sellaista ei useinkaan näe, minkä takia se vaikkapa Saimaa-ilmiötä katsellessa on saattanut herättää huomiota.The Evolution of In-Ear Monitors – PS Audio
Tällaisessa yksittäisessä, tiettyä työtä koskevassa vahingonkorvauskysymyksessä sinun tulee selvittää suoraan seurakunnalta, jolle teet vapaaehtoistyötä, onko sinut vakuutettu vapaaehtoistyöntekijänä tapaturmien varalta.
Työnantajan ja vapaaehtoistyöntekijän velvollisuuksista on säädetty työturvallisuuslain 55 §:ssä. Sen mukaan työnantaja on vastuussa vapaaehtoistyön työturvallisuudesta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että vapaaehtoistyötä tekevän henkilön turvallisuudelle tai terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa hänen työpaikalla ollessaan. Vastaavasti vapaaehtoistyöntekijän on noudatettava työtä ja työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita sekä käytettävä hänen käyttöönsä annettuja...
Emme valitettavasti tunnistaneet hakemaasi kirjaa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon kirjaston voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Painettuja ilmakuvakarttoja eri alueilta ja aikakausilta on kirjastoissa hyvin rajoitetusti. Verkkopalveluista on enemmän apua. Jos etsit Helsingin kaupungin alueen ilmakuvia, niin tältä sivustolta voi tutkia niitä vuosilta 1932-2014: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#8/60.184/24.995
Historiallisia ilmakuvia eri puolilta Suomea on katsottavissa tässä palvelussa. Ilmakuvien saatavuus vaihtelee alueen ja vuoden mukaan: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&m…
Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien. Maanmittauslaitokselta voinee tiedustella tarkemmin tietyn alueen ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-…
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Salon kirjaston kokoelmista ei löydy Jean Plaidyn kirjoja, mutta voit pyytää niitä kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Niitä ei ole suomennettu, joten kirjoja löytyy vain englanninkielisinä. Jean Plaidy on yksi Eleanor Alice Burford Hibbertin käyttämistä kirjailijanimistä. Hänen muita kirjailijanimiään ovat Victoria Holt ja Philippa Carr.
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1964 ohjaama "Mies vahakabinetissa" (alkup. "The Tomb of Ligeia").
Elokuvassa on kuvatun kaltaisia elementtejä, joskaan ei tyhjentävästi.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 25.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
On myös mahdollista, että kyseessä voisi olla esimerkiksi jonkin tv-sarjan yksittäinen jakso.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tai sarjan tarkemmin?
Etsimäsi kirja voisi olla tämä:
Morrell, David
Kiven veljet (Gummerus, 1987)
ISBN 9512027682
Tässä vielä takakansiteksti:
Kaikki kammiot olivat ankaran paljaita. Asukkaat olivat tulleet sinne vapaaehtoisesti, pukeutuneet samanlaiseen asuun ja luopuneet kaikesta henkilökohtaisesta.
Nyt munkkien oli pitänyt luopua myös hengestään. Luostari oli muuttunut hautakammioksi.
Ainut murhaajalta säästynyt oli Drew MacLane, katumuksentekijä, etninen ammattitappaja. Drew tiesi että vain hän oli ollut kohde, että menneisyys oli vihdoin saanut hänestä otteen. Hänen olisi löydettävä uudelleen tappajanvaistonsa ja mentävä maailmaan, jonka hän oli hylännyt.
Hänen olisi metsästettävä ja tuhottava miehet ja organisaatio, jotka olivat...
Kyseessä on todennäköisesti 'Laula, kultani!' -kappale, jonka tekstin on tehnyt J.H. Erkko. Kappaleen on säveltänyt Erik August Hagfors. Nuotti ja sanat lauluun löytyvät esimerkiksi Sekakuoroklassikoita 1 -nuottikirjasta: https://piki.finna.fi/Record/piki.4670285.
Noina vuosina arkkitehdiksi opiskeltiin Polyteknisessa opistossa. Oppilaitos muuttui vuonna 1908 Teknilliseksi korkeakouluksi, joka oli yksi nykyisen Aalto-yliopiston perustajayliopistoista. Polyteknisen opiston opiskelijoiden tutkintotodistusten kaksoiskappaleita säilytetään Aalto-yliopiston arkistossa Otaniemessa. Yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.aalto.fi/fi/arkisto Tutkintotodistusten lisäksi arkistosta löytyy ainakin Polyteknisen opiston oppilaista ja opiskelijoista laadittuja nimikirjoja, joissa tietoja valmistuneista luultavasti myös on. Nimikirjoja voit löytää myös kirjastoista. Vanhoja nimikirjoja ei lainata vaan ne ovat käsikirjastoaineistoa. Aalto-yliopiston arkistossa ne ovat parhaiten tarjolla....
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Ilta-Sanomissa 12.3. julkaistuun, sarjamurhaaja Michael Fourniretistä kertovaan juttuun kirjan nimi on ilmeisesti suomennettu sujuvuuden vuoksi (ks. https://www.is.fi/viihde/art-2000009438204.html).
Kirjan ranskankielinen nimi on Le fils de l'ogre. Linkki kirjan tietoihin Amazonissa: https://www.amazon.co.uk/gp/product/B07HCPGRS5/ref=dbs_a_def_rwt_hsch_v…;
Näissä romaaneissa käsitellään Suomen historiaa. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa.
Jari Järvelä: Kosken kahta puolta
Anneli Kanto: Rottien pyhimys
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Merja Mäki: Ennen lintuja
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Sally Salminen: Katrina
Petri Tamminen: Suomen historia
Antti Tuuri: Kylmien kyytimies
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
