Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Aineiston asiasanoituksessa käytetään seuraavia sanastoja:
YSO - yleinen suomalainen ontologia
KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia
SLM - Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto
Asiasanoitusta aineistoon voivat lisätä ainoastaan kirjastojen luetteloijat. Ehdotuksia voi lähettää Helmet-sivuston palautelomakkeella, mutta ehdotettujen sanojen tulee löytyä näistä sanastoista.
Eino ja Katri Palolan suomennos Henrik Ibsenin näytelmästä Når vi døde vågner sisältyy Ibsenin Valittujen draamojen seitsemänteen osaan (1962).
Suomennoksessa Rubæk on "professori Arnold Rubek, kuvanveistäjä" ja Irene-nimen kirjoitusasu on sama kuin alkukielisessäkin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552649?sid=4183160427
Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavasti: "Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia."
Pertti Virtarannan artikkeli Eteläpohjalaismurteiden jookiin, jookaan, joukin, joukaan tarjoaa mm. esimerkkejä ilmaisujen käytöstä:
https://journal.fi/virittaja/article/download/32809/45616/
Lakeuden murresanakirjassa (toim. Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä) jouki = jotenkin ja trengätä = pitää, olla pakko.
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä...
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
Hei,Digi- ja väestörekisterin mukaan sukunimeä "Rejsträm" ei löydy Suomesta. Nimellä Rejsträm ei siis löydy tietoa, mutta sukunimi Rejström on hieman yleisempi. Esimerkiksi Tom Rejström on tunnettu suomalainen näyttelijä.Lisää Rejström-sukunimestä voi lukea osoitteesta:Rejström: Sukunimi-info (salste.net)Lähteet:Näyttelijäliitto: Tom Rejström Tom Rejström - Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry (nayttelijaliitto.fi)Digi- ja väestövirasto: NimipalveluNimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)Sukunimi-info: Tietoa suomalaisista sukunimistäSukunimi-info (salste.net)
Kyseessä on Sesse ja Ilkka Koiviston teos Tarinoita eläinten saarelta (1977). Teoksessa on luku Onko Korkeasaaresta karannut vaarallisia eläimiä?, jossa kerrotaan merimetson karkumatkoista.Teos ilmestyi e-kirjana vuonna 2022.Tarinoita eläinten saarelta KirjasammossaTarinoita eläinten saarelta Helmetissä
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Kevyttä ja hyväntuulista fantasiaa 2.-luokkalaiselle on erityisesti Camilla Brinckin suosittu Musse & Helium -sarja, jossa hiirisisarukset seikkailevat. Mussen ja Heliumin seikkailut pursuavat lämminhenkistä jännitystä, huumoria ja fantasiaa. Camilla Brinckin lastenromaanit on suunnattu 5-10-vuotiaille, mutta viihdyttävät koko perhettä. Tarinoiden lähtökohtana on tilanne, jossa hiirisisarukset Musse ja Helium asuvat Camillan luona tavallisina lemmikkeinä, kunnes eräänä päivänä seinään avautuu salaperäinen hiiren mentävä kolo. Uteliaat ja toimeliaat sisarukset lähtevät tutkimaan ovea ja tempautuvat salattuun satumaailmaan, missä heidän on ratkottava kuninkaallinen tehtävä. Salaperäinen kolo aloittaa viisiosaisen seikkailusarjan, jossa...
Runo sisältyy nimellä "Vuosi" kirjaan "Hanhiemon iloinen lipas" (WSOY, 1954; useita painoksia). Kirjan runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt" Kirsi Kunnas. Alkuteos on nimeltään "The tall book of Mother Goose".
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta, mutta kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut.Aiheesta on kysytty meiltä aiemminkin. Tässä yksi vastauksista:¨Voiko kirjastolle lahjoittaa DVD levyjä? | Kysy kirjastonhoitajalta
Yhteiskoululla on alun perin tarkoitettu koulua, tarkemmin oppikoulua ja sittemmin yläkoulua ja lukiota, jossa opiskelee sekä tyttöjä että poikia. Ensimmäiset yhteiskoulut perustettiin 1880-luvulla, mutta tyttö- ja poikakouluja oli olemassa vielä pitkälle 1900-luvulle saakka. Monet entiset oppikoulut, kuten Helsingin suomalainen yhteiskoulu ja Tampereen yhteiskoulun lukio, ovat säilyttäneet nimessään sanan yhteiskoulu, mutta jotkut ovat myös luopuneet siitä, kuten Kallion lukio (ent. Kallion yhteiskoulun lukio). Yhteiskoulu – Wikipedia Kouluelämää Helsingissä 1800-luvulla | Helsingin kaupunki
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista lastenohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja ohjelmasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
