Näyttäisi siltä, että kirja on ollut aiemmin luettavissa vapaasti eKirjaston kautta, mutta että se olisi nyt tarjolla vain myytävänä Ellibissä. Sen sijaan paperisena teosta on useammassa yleisessä kirjastossa, vaikkakaan ei Pikikirjastoissa. Lähikirjastosi kautta voisit saada sen kaukolainaan.
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0...
Kirjaston tietopalvelun keskeinen tehtävä on auttaa yleisöä löytämään sitä sisältöä, jota he etsivät, siis materiaalia, josta voi löytyä vastaus kysymykseen, joka etsijän mielessä on. Osassa erikoiskirjastoja toimii kirjastotehtävissä myös tutkijoita, jotka tekevät laajempia tiedonhakuja yleensä omille organisaatioilleen, mutta jossain määrin myös yleisölle maksusta, esim. Museovirastossa tai Urheilumuseon tietopalvelussa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajista suurin osa työskentelee yleisessä kirjastossa. Meillä on käytettävissämme yleisten kirjastojen kokoelmat, joitakin maksullisia tietokantoja sekä avoimet verkon resurssit. Erikoiskirjastot, jotka vastaavat palvelussamme, on lueteltu Vastaajakirjastot-...
Kysymäsi kohta kuuluu Alice Martinin suomennoksessa (WSOY, 2010) näin:
"Oi jospa maljat oitis piripintaan täyttää vois,
ja nappeja ja nauriita myös pöydässämme ois!
Siis kahviin kissat, teehen hiiret heti kastetaan,
ja kolme kertaa kolmekymmentä huutoa hurrataan!"
Kuorsatessaan ihminen on unessa, emmekä löytäneet tietoa, että siihen voisi vaikuttaa unen aikana. Valveilla ollessaan voi tietysti selvittää syitä kuorsaamiseen ja näin ehkä vaikuttaa asiaan etukäteen. Alla linkki Terveyskirjaston artikkeliin kuorsauksesta, mm. sen syihin ja itsehoitoon:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Tietokirja hirviöistä on Erich Ballingerin Hirviötieto vuodelta 1993.
Siinä esitellään erilaisia hirviöitä aakkosjärjestyksessä ja I-kirjaimen kohdalla on ihmissyöjäjättiläinen ja kuvailemasi hurja kuva.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi lasten kauhukirjasta en ole vielä löytänyt kirjaa.
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Siltojen rakentamisesssa toimivuus ja turvallisuus ovat etusijalla. Myös esteettiseen puoleen kiinnitetään huomiota, sillan pitää soveltua siihen ympäristöön, johon se rakennetaan. Tyypillisesti siltaprojekteissa työskentelevät insinööripohjalta siltasuunnittelijat ja siltainsinöörit. Insinööritoimistot suunnittelevat kyllä ihan arkkitehtonisestikin näyttäviä siltoja.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lop_2014-05_siltojen_ulkonakoa_web.pdf
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-21_taitorakenteiden_suunnittelu…;
Kun siltaan tavoitellaan erityistä ulkonäköä, voidaan arkkitehtejäkin ottaa mukaan insinöörien kanssa suunnittelutyöhön. Esimerkiksi Millaun siltaa Ranskassa oli hahmottelemassa brittiarkkitehti Norman Foster https://fi....
Suomessa ei ole vielä tehty dokumenttia vaikeasti koronaan sairastuneista. Dokumenttisarjoissa Rankka vuosi ja Koronavuosi on kyllä haastateltu myös koronan sairastaneita ihmisiä. Yle Areenasta löytyy myös hakusanalla pitkä korona ohjelmia, jotka kertovat pitkittyneestä taudista esim. Koronan pitkät oireet
Lähetin kysymyksesi Suomen Biohiiliyhdistykselle ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Suomen Biohiiliyhdistykseltä ei valitettavasti ole tullut tarkentavaa vastausta kysymykseesi.
Suomen biohiiliyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että ”Suomessa biohiiltä valmistetaan puupohjaisista biomassoista kuten teollisuuden sivuvirroista, pajusta ja sertifioidusta kuitupuusta. Raaka-ainevalinnalla, tuotanto-olosuhteilla ja biohiilen jälkikäsittelyllä voidaan vaikuttaa merkittävästi biohiilen ominaisuuksiin. Biohiiliä on siis lukuisia versioita eri ominaisuuksilla eikä yhdessä biohiilessä voi olla kaikkia parhaita ominaisuuksia samaan aikaan.” Myös Carbons Finlandin –sivuilla kerrotaan, että ”biohiili ei ole yksi tuote, vaan ryhmä tuotteita....
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Valitettavasti tällaista sivustoa ei ole käytettävissä. Osassa kaupunkia kunnossapidosta vastaa kiinteistönomistaja osassa Helsingin kaupunki.
Talvihoitoon liittyviä vastuita jaetaan kaupungin ja kiinteistöjen välillä eri tavalla esikaupunkialueilla ja kantakaupungissa. Kantakaupungissa yksinkertaistetusti kaupunki vastaa ajoradoista ja kiinteistöt jalkakäytävistä.
Esikaupunkialueella kaupunki huolehtii myös jalkakäytävien talvihoidosta. Tätä kutsutaan kokonaisvastuuhoidoksi. Kokonaisvastuun alueilla kiinteistöjen tehtävänä on edelleen tonttien sisäänajokohtien avaaminen aurauksen jälkeen. Lisäksi kiinteistöt huolehtivat liukkaudentorjunnasta, jos sulamisvesiä on valunut kadulle.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/...
Hei!
Oletan, että kysymyksesi koskee tutkija Jari Louhelaisen kirjaa Murha Mikroskoopissa, jonka julkaisupäiväksi oli alun perin määritelty 25.3.2021 (Docendon julkistusaikataulu, kevät 2021).
Tiedustelin asiaa suoraan kirjakustantamo Docendolta ja heidän mukaansa teoksen julkaisu on valitettavasti kirjailijan itsensä toimesta peruttu. Tarkempia syitä tälle päätökselle tai mahdolliselle uudelle julkaisupäivälle ei valitettavasti ole saatavilla.
Villin lännen elokuvissa kiinalainen on yleensä hautausurakoitsija, joten Rio Bravossa kiinalaisen herättäminen viittaa siihen, että tulossa on ruumiita. Villin lännen villein aikakausi ajoittuu Yhdysvaltain sisällissodan lopusta 1866 vuoteen 1890 saakka. Robin May Vilda västern -kirjan mukaan tuolla välillä kuoli ammuskeluissa n. 20 000 ihmistä. Samaisessa kirjassa on myös luku villin lännen naisista, joiden joukossa on myös kapakkaesiintyjiä ja heistä on piirroskuvia. Useammassa kuvassa naisella on jalassaan verkkosukkahousut tai -sukat. Myös esimerkiksi tämän National Police Gazetten vuodelta 1895 kuvassa esiintyvän naisen puku muistuttaa varsin paljon Angie Dickinsonin asua, https://archive.org/details/sim_national-police-...
