Hei,
Valitettavasti kotiin lainattavia digitointilaitteita ei Helmet-kirjastoissa ole. Kaikki Helmet-kirjastojen digitointilaitteet ovat kirjaston tiloissa käytettäviä. Listan tiloista löydät Varaamo-palvelun kautta.
Kaarina Valoaallosta ei ole julkaistu elämäkertaa.
Jonkin verran tietoja hänestä voit lukea teoksista Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (2004), Suomalaisia nykylyyrikoita (1986) ja Suomalaisia nykykertojia (1987).
https://finna.fi/Record/vaski.425753
https://finna.fi/Record/vaski.156261
https://finna.fi/Record/vaski.156235
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175910403791
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kannattaisi varmasti tutustua ainakin Nuorisobarometreihin, joita on tehty eri teemoihin keskittyen. Niitä voi lainata kirjastosta tai käyttää verkkoversioita.
Ihan tuore on Nuorten tulevaisuussuuntautunut ohjaus, 2023.
Laurea-ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2019 julkaisu nimellä Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa. Kannattaa varmasti tutustua siihen ja varsinkin sen lähdeluetteloon. Sieltä saa hyviä vinkkejä teoksista, joihin kannattaa tutustua.
Oman kirjaston tietokannasta voit tehdä hakuja kirjoihin sekä suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin esimerkiksi yhdistelemällä sanoja opiskelijat/nuoret ja hyvinvointi/toimintakyky/resilienssi. Tulevaisuuden usko ei suoraan ole...
Kyseistä dokumenttia ei löydy tällä hetkellä Helmet-kirjastojen valikoimasta.
Voit jättää hankintaehdotuksen alla olevan linkin kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Christfrid Gananderin Aenigmata Fennica -kirjan arvoitus numero 260 on seuraavanlainen: "Lihanen lihasta syö lihasella mättähällä? Wast. Lapsi istu sylisä ja imee tissiä."
Qing-dynastian vaiheista löytyy paljon tutkittua tietoa eri lähteistä. Esimerkiksi Jung Changin kirjoittama ja Jaana Iso-Markun suomentama Kiinan viimeinen keisarinna käsittelee juuri Qing-dynastian viimeisiä vaiheita.
History.com ja Wikipedia tarjoavat nopeasti luettavat artikkelit Qing-dynastiasta. Näiden mukaan dynastian mahtia rapauttivat mm. oopiumsodat ja imperialistisen Englannin ja Portugalin toimet Kiinassa, mutta ilmeisesti vahva vallanpito lakkasi keisari Qianlongin luovuttua vallasta 1795.
Sitaatti on Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Siipien sankarit (Terre des hommes, suom. Eino Ismala, 1945).
Eino Ismala on suomentanut kyseisen kohdan näin:
"Veteen!
Sinussa ei ole makua, väriä eikä tuoksua, sinua ei voi määritellä. Sinua nautitaan tuntematta sinua. Et ole välttämätön elämälle: olet itse elämä. Täytät meidät nautinnolla, jota eivät aistit voi tulkita."
Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit ; Yölento (suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi, 2009, s.151)
Ensiksi mieleen tulee Suomen merimuseo Kotkassa. Esittelytekstinsä mukaan: "Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta." Sinällään 1970-1980 -luvuilta peräisin oleva aineisto ei ole kovin vanhaa, mutta sillä voisi museon näkökulmasta ehkä olla alan kulttuurihistoriallista arvoa.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/merimuseon-historiaa
Yhteystiedot Suomen merimuseoon löytyvät täältä https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa monenlaista suomalaiseen arkielämään liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja ja muistitietoja.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-...
Avio-oikeus riippuu toisen aviopuolison sopimuksen sisällöstä. Avioehto ei ole automaattisesti molemminpuolinen vaan avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Sopimuksessa on myös määritetty, onko kummallakaan tai toisella teistä avio-oikeutta toisen omaisuuteen tai sen osaan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Emme ole alan asiantuntijoita, joten suosittelemme kääntymään avioehtosopimuksen tulkitsemisessa asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan juristin puoleen.
Lähteet:
DVV: Avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset
Tumma Virta kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen. Kappale löytyy nuottikirjasta Kassu Halonen: Profile. vol. 1. (1998). Kyseinen nuottikirja on Loimaalla saatavana Hirvikosken kirjastossa.
Helmet-haku ei ole oikein toimiva etsittäessä aineistoa alkukielen perusteella. Sen sijaan Kansallisbibliografian haku tarjoaa "alkuteoksen kieli" -hakurajoittimen:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Tässä haussa on valittu alkuteoksen kieleksi tanska, genreksi tietokirjallisuus ja kieleksi suomi. Hakutulokset on järjestetty niin, että uusimmat teokset ovat ensimmäisinä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+de…
Äkkiseltään ei tule mieleen tanskalaisen tietokirjallisuuden puolelta palkittuja teoksia. Verkkohauillakaan ei tunnu löytyvän sellaisia suomeksi käännettynä. Voit joka tapauksessa tutkia, löytyisikö hakutuloksista jotakin sopivaa.
Hei,
Kyseinsen sarja lienee Tuulikki Ojasen Anne-sarja, jonka hän kirjoitti 1980-luvun lopulla. Kirjasarjasta on SAGA-kustantamon uusintapainokset 2022-2023.
Sarjaan kuuluvat:
Annen ensimmäinen leiri
Anne ja seikkailujen kesä
Anne ratsastuskilpailuissa
Anne ja laskiaisratsastus
Annen ponikesä
Maksu koskee vapaaehtoista hoitotoimintaa, joka uuden eläinten hyvinvointilain myötä muuttuu ilmoituksenvaraiseksi (muu kuin ensiapuluontoinen hoitotoiminta) ja tuo ilmoitus maksaa. Haavoittuneen eläimen voi edelleen ilmoittaa asiantuntijalle tai hätäkeskukseen. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivulta löytyy ohjeita, https://sey.fi/elain-hadassa/luonnonelain-hadassa/.
Uutisia maksusta:
SEY järkyttyi: Vapaaehtoisille lätkäistään 620 euron maksu eläinten auttamisesta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sey-jarkyttyi-vapaaehtoisille-latkaistaan-620-euron-maksu-elainten-auttamisesta-taysin-kohtuuton/8871002#gs.4rl7un
620 euron maksua eläinten auttamisesta kohtuullistetaan "murto-osaan" – hoitoloiden toiminnan jatko oli uhattuna:...
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Kyseisestä genrestä löytyy yllättävän vähän teoksia suomeksi, varsinkaan viime vuosina julkaistuja. Useimmat teokset ovat sekoituksia kauhua, fantasiaa ja/tai romantiikkaa. Tällä hetkellä mitään megasuosiota nauttivaa kirjailmiötä ei näyttäisi olevan, kuten aikanaan oli Stephenie Meyerin Twilight-vampyyrisaaga. Sinänsä sarja kannattaa muistaa tässä kohtaa, sillä kirjat ovat edelleen hyvin lainattuja. Ikiklassikot Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897) lienevät edelleen ajankohtaisia ja suosittuja, samoin Edgar Allan Poen teokset. Helmet-kirjastoista löytyvistä uudemmista kauhu-fantasia-romantiikka -genreen luettavista mainittakoon Sini Helmisen Väkiveriset-sarja ja Lujaverinen-trilogia,...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Käännös löytyy John Miltonin Kadotetun paratiisin ensimmäisestä kirjasta, riviltä 34. Yrjö Jylhä suomensi teoksen vuonna 1933. Vuoden 1952 painoksessa kysymäsi säe on sivulla 4. Saat käännöksen sähköpostiisi. Paradise Lost by John Milton | Project GutenbergMilton, John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyy osa Merenkulkuun liittyvät asiakirjat, jota kannattaa tutkia https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/merenkulkuun-liit…Rekistereitä laivoista löytyy:Museoviraston Perinnealusrekisteri, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/per…. Sinne voi lähettää kysymyksiä perinnealuksista.Museoviraston Suomen kauppalaivastotietokanta, https://kauppalaiva.nba.fi/Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteinen Suomen historialliset alukset, https://www.laiva.fi/ships/Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia löytyy verkosta, https://www.riihisaari.info/index.php. Sinne myös voi ottaa yhteyttä, https://www.riihisaari.info/index.php?...
Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa ei ollut käytössä asevelvollisuutta.Toisen maailmansodan aikaisen vuoden 1942 asevelvollisuuslain 19 § toteaa seuraavaa:"Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäviksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijoita, jos se tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös niitä liikenne- ja tiedoituslaitosten virassa tai toimessa olevia, joiden palvelukseen kutsuminen voisi maanpuolustuksen haitaksi saattaa mainittujen laitosten toiminnan vaaranalaiseksi. Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien...
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan ja sain seuraavanlaisen hakutuloksen:(Aihe:naisen asema OR Aihe:naiset) AND (Aihe:sukupuolisyrjintä OR Aihe:syrjintä) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi)Haku on kohtuullisen laaja, tuloksena 59 kirjaviitettä. Kirjojen sijaintitiedot löydät klikkaamalla kirjan nimeä. Tässä muutama poiminta hakutuloksesta:Kinnunen, Krista: Miesten kanssa duunissa : naisten kertomuksia työelämän syrjinnästä. Helsinki-kirjat 2011.Marklund, Liza & Snickare, Lotta: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan. Otava, 2013.Julkunen, Raija: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino 2010. Toivottavasti näistä löydät kiinnostavia kirjoja.
