Rivien välistä päättelin, että "Putous" olisi ensimmäinen Joyce Carol Oatesin teos, johon olet tutustunut? Oatesin tuotanto on hyvin laaja ja hän on kokeillut monenlaisia lajityyppejä, Suomessa on käännetty lähinnä romaaneja. Jos siis innostuit tästä upeasta kirjailijasta, sinulla on halutessasi mahdollisuus tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa myös suomen kielellä.
En ole vielä itse ehtinyt lukea tätä "Putous"-romaania, joten joudun hieman arvailemaan, minkälaiset piirteet hänen kerronnassaan viehättävät sinua. Yksi lähestymistapa olisi miettiä, mitkä kirjailijat Oatesille itselleen ovat olleet tärkeitä. Hän om kirjoittanut esseitä mm. Sylvia Plathista ja muistaakseni maininnut hänen "Lasikellon alla"-romaaninsa lähes täydellisenä...
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Helsingin Sanomissa on ollut 9.9.2016 aiheesta artikkeli nimellä Opettajille koulutusta radikalisoitumiseen puuttumiseksi. Artikkelissa Sisäministeriön kehittämispäällikkö kannustaa opettajia kertomaan poliiseille pienistäkin huolestuttavista merkeistä. Opettajille on järjestetty täydennyskoulutusta aiheesta esim. poliisien pitämillä luennoilla ja seminaareissa. Ilmoituksia epäillyistä radikalisoitumisista voi tehdä poliisille myös nimettömänä. Joissakin oppilaitoksissa toimii sähköinen järjestelmä, johon opettajat voi kirjata huolensa. Lisätietoja aiheesta voisi kysellä poliisilta tai opettajien ammaliittolta.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/yhteystiedot%20ja%20yhdistykset
https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Aatto Suppasen (1855 -1892) nimimerkillä Aatto S. suomentama Mark Twainin teos Tom Sawyer matkalla (Tom Sawyer abroad, 1894) julkaistiin suomeksi vuonna 1894.
https://finna.fi
http://www.gutenberg.org/ebooks/91
http://www.kirjasampo.fi/fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatto_Suppanen
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelman lisäksi Kuopion Varastokirjastosta. Lehteä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta ja kirjastossa voi antaa osoitteeksi tämän https://vaari.finna.fi/Record/vaari.64603 (kyseisen lehden tiedot). Varastokirjasto toimittaa myös valokopioita, jos pystyy yksilöimään artikkelin, jonka tarvitsee. Myös tästä asiasta kannattaa keskustella oman kirjaston henkilökunnan kanssa. Varastokirjaston palvelut ovat yleisesti ottaen maksuttomia, mutta välittävä kirjasto voi periä maksuja. Tämäkin selviää omassa kirjastossa.
Heikki Poroila
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta....
Eepos-kirjaston asiakkaalle kaukolaina muualta Suomesta maksaa viisi euroa. Tilauksen haluamastasi kirjasta voit tehdä omassa kirjastossasi ja sieltä voit sen myös noutaa ja sinne palauttaa. Alla on Kurikan kirjaston yhteystiedot. Tilauksen voit tehdä käymällä kirjastossa, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia.
Kurikan pääkirjasto
Seurapuistikko 2
61300 KURIKKA
puh. 044 723 1015
kirjasto@kurikka.fi
kaukopalvelu@kurikka.fi
Kurikan muiden kirjastojen yhteystiedot https://www.kurikankirjastot.fi/kirjastot/yhteystiedot/
Huoltoasemien bensanhajua rakastava Humppa-Veikko esiintyy ensi kertaa Hotakaisen Lastenkirjassa (1990) ja on jatkanut seikkailujaan Satukirjassa (2004). Yhtye Humppa-Veikot syntyi radion Kankkulaan kaivolla -hupiohjelmaan 1958. Ohjelmassa yhtyeen nimenä oli alun perin Pumppu-Veikot, mutta esiintymisissä ja levytyksissä nimi muuttui Humppa-Veikoiksi.
Kari Hotakaisen teoksissa on usein viitteitä populaarikulttuuriin, kuten esimerkiksi jo novellikokoelman Finnhits (2007) nimessä, joten tuntuisi todennäköiseltä, että nimien samankaltaisuus ei ole sattumaa. Hotakaisen tuotantoa tutkinut Maria Laakso käsittelee väitöskirjassaan Lastenkirjan leikittelyä kielellä ja nonsense-piirteitä. Hän toteaa Hotakaisen lastenkirjoissa olevan runsaasti...
Kuvaus sopii Jukka Parkkisen kirjaan Kalle-Yrjänän kaksitoista yritystä (2002). Kirjasammosta voi hakea vapaatekstihaulla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e60ca88-b9b2-429b-90ba-7… .
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden...
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Kyseessä lienee Anne Tylerin romaani Elämän tikapuilla (Ladder of Years, 1995).
Kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4166
Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 11. divisioonaa käsittelevään osaan sisältyy divisioonan historiikki. Sittemmin puolustusvoimien komentajanakin toimineen Kaarlo Heiskasen komentama divisioona eteni jatkosodan alussa Jänisjärven pohjoispuolitse Laatokalle ja sieltä Karjalan Armeijan pohjoisella siivellä Petroskoin pohjoispuolelle Äänisen rantaan. Asemasodan ajan divisioona vietti Syvärillä. Kesäkuussa 1944 divisioona komennettiin Karjalan kannakselle, jossa se osallistui Talin-Ihantalan taisteluun. Divisioonan osat osallistuivat aselevon jälkeen vielä Lapin sodassa Tornion ja Muonion valtaukseen ennen kotiuttamistaan marraskuussa 1944.
Lähde:
Antila, O. (päätoim.) (1977). Suomen rintamamiehet 1939-45: 11. div. Lieto: Etelä-...
Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Helsingin Sanomien artikkelissa (27.11.2020) todetaan, että pääministeri Nicola Sturgeon on sitä mieltä, että jos hänen puolueensa voittaa toikokuun parlamenttivaalit, tarkoittaa se sitä että sen jälkeen voisi järjestää uuden kansanäänestyksen itsenäistymisestä ja samalla Euroopan Unioniin jäämisestä. Britannian pääministeri Boris Johnson vastustaa uutta kansanäänestystä. Edellinen kansanäänestys järjestettiin vuonna 2014 ja silloin äänestettiin vain Skotlannin itsenäistymisestä; jonka vastustajat torjuivat 55,5 prosentilla. Nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että itsenäistymistä kanattaisi nyt n.51 % skotlantilaisista.
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007645722.html...
