Suosittelen ottamaan yhteyttä lehden nykyiseen julkaisijaan Sacrum-Kotimaa Oy.
Lisätietoja löytää sivustolta www.kotimaa.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 020 754 2333 (arkisin klo 8–16)
Asiakaspalvelun sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Voit halutessasi myös tiedustella Kansalliskirjastosta, jos lehden voi tilata lukusalilainana kirjastoon luettavaksi. Digioituna versiona sitä ei näyttänyt olevan siellä kuin vuoteen 1939 asti.
www.kansalliskirjasto.fi
kansalliskirjasto@helsinki.fi
Puhelin 02941 23196
(ma-pe klo 10-13)
Kominkielistä tai komilaista kaunokirjallisuutta ei ole suuremmin suomennettu, tarjolla on vain Käenkukuntayöt-niminen komilaista runoutta esittelevä antologia ja suomensukuisten väemmistökansojen runoantologia Bjarmia, jossa on mukana runoja komilaiselta Nina Obrezkovalta.
Suomalaisista teoksista voisi mainita Jouni Tossavaisen tänä kesänä ilmestyvän romaanin Venäjän metsästäjät - eräurheilua Kominmaalta, joka on kustantamon esittelyn mukaan “paitsi eräkirja ja perinteisten metsästystapojen kuvaus myös kannanotto fiktion keinoin nyky-Venäjän vähemmistökansoja polkevaan valtapolitiikkaan”.
Mainitut teokset verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.157199
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3129085
https://vaski.finna.fi/...
Ainakin Aino ja Pakkasen Poika -kirjassa Ainon perheen sukunimi esiintyy. Sen alussa näkyy Mummin Nokialta lähettämä postikortti, joka on osoitettu Aino ja Veikka Niittylälle.
Kysyin asiaa Harmonikkamyynti Eero Nissinen Oy:stä. Nissisen mukaan "tässä kappaleessa soittaja käyttää harmonikan ominaisuuksia monipuolisesti hyväksi. Harmonikassa on äänikertoja joita vaihtelemalla voidaan muuttaa äänensävyjä. Äänikertoja ja niiden eri yhdistelmiä vaihdetaan niin kutsutuilla rekistereillä. Välillä soittaja painaa sormella yhtä rekisteriä näppäinten sivusta, ja välillä painaa leualla niin kutsuttua leukarekisteriä, joita on muutama kappale soittimen yläkulmassa. Leukarekisterien tarkoitus on helpottaa soittamista niin, ettei sormia tarvitse irrottaa soittamisesta, vaan ne voivat jatkaa työskentelyä keskeytyksettä."
Hei,
Yleisten kirjastojen asiakaskoneiden käyttösäännöt vaihtelevat kirjastoittain ja oman kirjaston käytänteistä kannattaa kysyä suoraan kirjaston henkilökunnalta. Esim. Tampereen kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden käyttösäännöissä mainintaan, että asiakas on itse vastuussa asioinnistaan internetissä ja alaikäisen asiakastyöasemien käytöstä ovat vastuussa heidän huoltajansa.
Kysyin myös yhdestä suuremman kaupungin kirjastosta heidän käytänteistään. Kirjaston henkilökunta puuttuu huomatessaan epäasiallista käyttöä tai esim. alaikäisen väkivaltaisten pelien pelaamista tai aikuisviihteen katselua. Lasten ja nuorten kanssa myös käydään läpi turvallisen käytön periaatteita ja keskustellaan netin käytöstä. Usein...
Jos tarkoitat, että voitko palauttaa Helmet-kirjastoon ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainattuja kirjoja, vastaus on ei. Ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainatut kirjat täytyy palauttaa oman kirjastoryhmän kirjastoon. Ei Helmet-kirjastoon.
Kyseessä on kaksi kilpailevaa näkemystä rahoituksen ja taloudellisen kasvun suhteesta. Supply-leading esittää, että rahoituspalveluiden kehitys johtaa reaalitalouden kasvuun. Sen mukaan rahoitusinstituutiot ja niiden tarjoamat palvelut syntyvät jo ennen kuin niille on kysyntää. Demand-following teoria taas näkee asian toisin päin: taloudellinen kasvu luo tarpeita rahoituspalveluille, mikä johtaa nykyaikaisen finanssisektorin syntyyn ja kasvuun.
Lähteet:
https://www.readcube.com/articles/10.2139%2Fssrn.3198005
https://www.rba.gov.au/publications/workshops/research/2010/pdf/huang.p…
Alla on linkkejä, joista löytyy koeajoja ja vertailuja. Suurin osa on englanninkielisiä auton valmistusaikana tehtyjä testejä. Vanhoista Tekniikan maailmoista en löytänyt testejä. Mobilisti-lehdissä on Belvedere kylläkin esitelty ja jopa koeajettu kaksi kertaa.
https://tinyurl.com/testi-ym-linkkeja
https://www.motortrend.com/s/belvedere%20test/
https://tinyurl.com/Belveder-vartailu
https://www.flickr.com/photos/triggerscarstuff/6425274735/in/photostrea…
https://www.mobilisti.fi/mobilistin-sisallysluettelo-1979-2020/
Kelvenneelle 1960-luvun puolivälissä suunniteltu suurisuuntainen matkailukeskushanke jäi toteuttamatta, kun 1970-luvun alussa herättiin uhanalaisen Päijänteen suurjärvimaiseman suojelutarpeeseen ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto alkoi suunnitella 1971 alkaen Kelvenneen ympäristöön kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuisto, jonka keskeinen osa Kelvenneen ainutlaatuinen harjusaari on, perustettiin 1993.
Lähteet:
Kantola, Arto (2023): Päijänne : koko tarina
Karvinen, Tea (2022): Kansallispuistot : Maamme luonnon helmet
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta.
Säkeellä "Aamun koi oli kuollut" alkavan runon on kirjoittanut Terhi Isoaho.
Gummerus järjesti vuonna 1992 120-vuotisjuhlansa kunniaksi avoimen runokilpailun, johon osallistuneista suomalaisten harrastajakirjoittajien 25 000 runosta tuhat kilpailurunoa julkaistiin viisiosaisessa Sydämeni laulu -runoantologiassa 1993. Kysymyksen runo on tämän kilpailun satoa. Sen löytää Sinikka Salokorven toimittaman antologian ensimmäisestä kirjasta.
Kyseessä voisi olla Elizabeth McGregorin Jäälapsi (The ice child, suom. Anu Niroma, 2003).
Voit lukea tarkemman kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä kirjallisuuspalvelu Kirjasampoon.
Jäälapsi Kirjasammossa
https://www.finna.fi/Record/piki.494657?sid=4183542219
Yleensä passioiden esityskokoonpanoissa on sopraanoääniä ainakin kuoro-osissa. Heinrich Schützin Luukas-passio (Historia des Leidens und Sterbens Jesu Christi, SWV480) ehkä sopii tässä tapauksessa.
Pääsiäiseen liittyy paljon muutakin musiikkia kuin passioita, myös instrumentaalista musiikkia:
https://issuu.com/metsonmusiikki/docs/paasiaisajan_musiikkia
Alueesi kirjastot ja monet muutkin kirjastot tarjoavat asiakkaillensa Naxos Music Library -palvelun, josta musiikkia pääsee kuuntelemaan, kun ensin kirjautuu palveluun kirjastokortin numerolla oman verkkokirjaston sivulta.
Kansallisarkiston verkkopalvelusta löytyi seuraavaa tietoa. Suojeluskuntien jäsenistä ei ole olemassa erillistä matrikkelia, mutta henkilötietoja on mahdollista saada muuta kautta. Suojeluskunnat ovat pitäneet kirjaa toiminnastaan, ja he ylläpitivät muun muassa kortistoa jäsenistöstään. Osa kortistoista on kadonnut, mutta monia on yhä jäljellä, ja niitä voi tutkia vapaasti Kansallisarkistossa Helsingissä tutkijasalissa. Kansallisarkistosta voi myös tilata postitse valokopion yksittäisen henkilön suojeluskuntakortista. Tämä tapahtuu Kansallisarkiston verkkopalvelu Astian kautta. Sinne kirjautumalla voi tehdä tietopyynnön painikkeella "Suojeluskunnan henkilökortti". Yksittäisestä henkilöstä tietoa etsittäessä, on myös tiedettävä, minkä...
Suomen käsityömuseon Kansallispuku-kokonaisuudesta löytyy ohjaus Bragen pukutoimiston sivuille, jossa Munsalan naisen puvussa on hopeaiset napit ja miehen messinkinapit, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/view-163967-…. Bragen pukutoimistosta voi kysyä lisätietoja, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/
Dräktbyrå/pukutoimisto:
050 555 8258
draktbyrabrage.fi
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
Tiedustelin tätä alan asiantuntijoilta Uudenmaan aluetoimistosta, josta vastattiin että lähtökohtaisesti peruskoulutuksen/asepalveluksen mukaiset sotilasarvot säilyvät riippumatta puolustushaarojen muutoksista. Omalta osaltaan asiaa voi tiedustella omasta aluetoimistostaan, ja nykyisin asia selviää myös myös OmaIntti -palvelusta.
Tämä ompelukone on Singerin sarjanumerotietokannan mukaan valmistettu 3.6.1938. Singerin sarjanumerotietokanta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630
