Ann Bryantin Sisters club -sarjan kirjat ovat järjestyksessä: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden verkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua, Kohtalokas päivä, Painostava ennustus. Ann Bryantilta on toistaiseksi suomennettu ainoastaan Sisters club -sarjaa. Englannin kielellä Bryantin tuotantoa löytyy paljon. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, mm. Ballerina Dreams ja Families in a Step Chain -sarjat. Lisää tietoa Ann Bryantista ja hänen tuotannostaan löytyy englanninkieliseltä sivulta: http://www.annbryant.co.uk/
Nettisivujensa perusteella Ann Bryant on hyvin tuottelias lastenkirjailija. Hän kirjoittaa mm. helppolukuisia kirjoja pienemmille lapsille (...
Oppaan Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas mukaan vuoden 1918 50 markan setelin hinta vaihtelee 35 eurosta 400 euroon, rahan kunnosta riippuen. Tavallisin kunto-hinta-luokka on 75 euroa. Rahasta on myös harvinaisempi muoto.
Helsingin Numismaattisen Yhdistyksen verkkosivuilta saat yhteystietoja tahoihin, joilta saat varmempaa tietoa: http://www.hnynumis.org/
Laulun sanat löytyvät Riina Salon ja Inkeri Simola-Isakssonin kirjasta Tonttu lähti matkaan, jonka liitteenä olevassa cd:ssä laulu on myös laulettuna nimellä: Pikku tonttu soittaa.
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
DVD-elokuvien luetteloon pääset Helmetin hakusivulta https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…. Kirjoita hakusana tai hakusanat (esim. elokuvat)ylimpään laatikkoon, rajaa hakua Aineisto-laatikon (esim. dvd) ja/tai Kieli-laatikon kautta ja napsauta lopuksi painiketta Hae. Voit rajata hakua edelleen Kirjasto-laatikon kautta. Näkyviin tulevat kaikki haluamasi dvd-elokuvat.
Tiedustelimme asiaa Salattuja elämiä tuottavasta FremantleMedia Finlandista. Kyseisessä sivuroolissa escort Mikaelina nähtiin Tomi Kantola. Olit siis oikeassa henkilön etunimestä.
Laulu on kansanlaulu nimeltä Petollisuus tai Lemmen marttyyri, kuten se myös on nimetty. Muistamasi säe on kertosäkeestä. Sitä ovat esittäneet useammatkin laulajat tai lauluryhmät, ainakin Reijo Frank, Maija Karhinen, lauluyhtye Karpalot ja kansanmusiikkiyhtye Tallari. Tietoa siitä, että Eero Piirto olisi laulun laulanut, ei löytynyt.
Viimeksi laulu on julkaistu Reijo Frankin elämäkerran liitelevyllä:
Reijo Frank : työväen laulaja / toimittanut Pentti Peltoniemi (2009)
Tiedot eri laulajien versioista löytyvät esim. Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/
"Haikara" ei ole yksi laji vaan aika iso samankaltaisten lintujen ryhmä. Wikipedian mukaan seuraavat haikaralajit luetaan kotimaiseen linnustoon ja muutama niistä (kaulus- ja harmaahaikara) pesii täällä säännöllisesti:
* Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Pesii vakituisesti
* Pikkuhaikara (Ixobrychus minutus) Tavattu neljä kertaa
* Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) Tavattu useita kertoja
* Lehmähaikara (Bubulcus ibis) Tavattu kolme kertaa
* Rääkkähaikara (Ardeola ralloides) Tavattu useita kertoja
* Silkkihaikara (Egretta garzetta) Tavattu useita kertoja
* Jalohaikara (Egretta alba) Tavataan vuosittain
* Harmaahaikara (Ardea cinerea) Pesii vakituisesti
* Ruskohaikara (Ardea purpurea) Tavattu useita kertoja
Jos kysyjä pohtii sitä, miksi...
Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään. Näin ollen kyseinen henkilö on äitisi serkku ja myös sinun sukulaisesi. Jos äitisi serkulla olisi lapsia, he olisivat sinun pikkuserkkujasi.
Tästä aiheesta on kysytty aiemminkin. Kannattaa tutustua muihinkin vastauksiin samasta aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-jatkuu-serkku-pikkuserkku-jne?lang…
Hei
Runojen etsimisessä menee joskus kauan aikaa. Eipä tätäkään meinannut löytyä. Laitoin kysymyksen eilen myös kirjastojen yhteiselle tieto-listalle, johon voivat vastata kirjastonhoitajat eri puolilta Suomea. Sieltä tärppäsi. Vieremän kirjastosta löytyi alla oleva ruo ja tieto siitä, että se olisikin Oiva Paloheimon kirjoittama. Teksti on saatu lausuntaa harrastavalta henkilöltä.
Mistään painetusta lähteestä emme ole runo pystyneet jäljittämään.
Pohjanpään ja Paloheimon kokoelmat olen käynyt läpi ja monta eläisrunokokoelmaa.
Toivottavasti runo on oikea.
Mattilan kanalassa Oiva Paloheimo
Koko harmajan talven harmissaan
kanat murjotti tylsinä orsillaan
tai pitivät riitaa jyvästä parista.
Joka nokka muistutti syksyn varista.
Ne kaikesta...
Kyseessä on Liettuan lippu.(lähde: Talocci: Valtioiden liput ja vaakunat, 1993)
Myös Internetissä on lippukuvastoja ja -hakemistoja, esimerkiksi
http://www.geographic.org/flags/ (ks. linkki Flag indentifier)
http://allstates-flag.com/fotw/flags/
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/
Yleisesti ottaen kyse on kahdesta eri lajista, joilla on kuitenkin paljon yhteistä.
Tieteiskirjallisuus eli science fiction -kirjallisuus on kirjallisuudenlaji, joka käsittelee tieteen ja teknologian vaikutusta ihmisiin ja koko yhteiskuntaan.
Tieteiskirjallisuus lähenee monia kirjallisuudenlajeja, erityisesti kauhu- ja fantasiakirjallisuutta. Näillä kolmella lajilla onkin yhteiset juuret 1800-lukua edeltävässä ei-realistisessa kirjallisuudessa. (Wikipedia)
Science fictionia eli tieteiskirjallisuutta määrittää tieteellinen maailmankuva, kun taas fantasiakirjallisuuden maailmankuva on maaginen. Yliluonnollisten elementtien läsnäolo määrittää teoksen lajityypin fantasiaksi, mutta molempien kirjallisuuden lajien harmaalla rajavyöhykkeellä on...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Et tiedä mitä teit..., joka löytyy ainakin kokoelmasta Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, WSOY (6.-8.p.)s. 283. Se on myös kokoelmassa Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, Otava, 1996,s.387.
Runon löytymisestä kuuluu kiitos Raision kaupunginkirjastolle, joka on tallentanut erityisesti antologioissa, mutta myös muualla ilmestyneitä runoja tekijän, nimen ja alkusanojen mukaan kokoelmatietokantaansa. Vaski -tietokanta löytyy osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2 Myös Pieksämäen kaupunginkirjasto on tehnyt vastaavaa työtä.Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta http://www.pieksamaki.kirjas.to/
Kyse on samasta ilmiöstä, jota Leif Wedøe kuvailee kirjansa Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille kohdassa Ulos pakastimesta: "Kun ottaa lounasruoan pakastimesta ja asettaa sen keittiönpöydälle, muuttuu se aina pinnaltaan enemmän tai vähemmän selvästi kosteaksi. Miksi?"
Kosteus on peräisin ympäröivästä ilmasta. Kun pulloon kaataa kylmää vettä, pullon ulkopinta kylmenee ja sitä ympäröivän ilman vesihöyrystä osa tiivistyy vedeksi jäähtyessään. Kaksi tekijää vaikuttaa siihen, kuinka paljon pullon ulkopinnalle tiivistyy vettä: ympäröivän ilman lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä pitoisuudesta mitä höyryä voi enimmillään...
Ainoa toistaiseksi löytämäni tulikettu-aiheinen satu on Tuliketun metsästys teoksessa Suomalaiset kansansadut 4--Hölmöläissadut--Valhesadut , SKS, 1993. Satu on kuitenkin hyvin lyhyt. Kari Kailan kirjassa Revontulet : kansankäsityksistä tutkimukseen (Helsinki : Ursa, 1998) kerrotaan kansanuskomusten tuliketusta revontulien synnyn selittäjänä. Tulikettu esiintyy myös Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.
Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla osoitteessa http://www.fmi.fi/tutkimus_avaruus/avaruus_30.html on artikkeli revontulista. Artikkelissa mainitaan myös tulikettu-teoria.
Hyvä paikka aloittaa Internet-haku on Makupalat-linkkihakemisto ja siellä ruokaperinnesivu http://www.makupalat.fi/ ja sen alla kohta
"Suomalaisia perinne- ja maakuntaruokia". Tosin sen altakaan ei löydy juuri vihjeitä alueemme ruokakulttuuriiin. Mustalle makkaralle on kyllä oma sivustonsa
eli http://www.reklaamikari.fi/musta/index.html .
Tampereen kaupungin sivuilla löytyy osoitteesta wwww.historia.tampere.fi tamperelaisten historiasta lukuisia sivuja, joista arkielämästä kertovilla sivuilla on tietoa myös elintarvikkeista eri aikoina.(http://www.historia.tampere.fi/arki/index2.htm )
Koska Internetistä ei löydy juurikaan hyviä tiedonlähteitä kysymykseesi, suosittelisin, että hakisit lähimmästä kirjastosta lisää aihepiiristä perinteisessä...
Nopeata tapaa ei taida ollakaan, sillä kirjojen eri painoksissa ja erikielisissä versioissa em. teksti saattaa olla erinumeroisilla sivuilla. Pläräämistä siis riittää. Auttaisiko etsimistä, että lause liitetään päähenkilön opiskelijatoveriin Razumihiniin ja että englanninkielisessä Wikipediassa [http://en.wikiquote.org/wiki/Crime_and_Punishment] viitataan englanninkielisen version sivulle:" Talking nonsense is the sole privilege mankind possesses over the other organisms. It's by talking nonsense that one gets to the truth! I talk nonsense, therefore I'm human. (p.242)"
Dostojevskin Rikos ja rangaistus löytyy kokonaan englanninkielisenä verkosta osoitteesta http://www.bartleby.com/318/.
Jospa etsimällä tuosta palvelusta yllämainitulla...
Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...
”Liian varhain heräsit perhonen kevääseen. Lepatat kulokenttien kukattomien varpujen yllä. Kuihdut kylmenevään iltaan löytämättä ainuttakaan kukkasta täyttämättä tehtävääsi turhana kuin keskeneräinen unohtunut ajatus…”
Näin alkava Maaria Leinosen runo löytyy teoksesta Suven ja talven välimerkit (1992) sivulta 28. Runo löytyy myös kokoelmasta Elämän täysi; Kootut runot 1980-1993 (2005) sivulta 308.
