En löytänyt aiheesta artikkeleita, joten kysymys on laaja ja vaatii lakikokoelmien tutkimista. Eurooppalaista lainsäädäntöä voi tutkia N-Lex : kansallisten säädöstietokantojen portaalissa, https://n-lex.europa.eu/n-lex/index?lang=fi. Maailman lakikokoelmia on koottu GlobaLex-sivulle, https://www.nyulawglobal.org/globalex/#.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma 3.p. 2013) on nuoremmalle teini-ikäiselle suunnattu kirja murrosiän aiheuttamista muutoksista.
Sateenkaaritietoa on Seta:n tietokirjassa Väärät sukat!, joka löytyy Setan materiaaleista ladattavana pdf:nä, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-….
Voisiko olla kyseessä Marja-Leena Nikander - Aili Jantunen, Ruotsin kielioppi, https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.6193? Kansikuva löytyy esim. Goodreadsista, https://www.goodreads.com/book/show/30225496-ruotsin-kielioppi. Toinen vaihtoehto voisi olla Ossi Lahti - Eino Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
Turun yliopiston pitkäaikainen tiedottaja, tietokirjailija Timo Niitemaa vastasi kysymykseen seuraavasti:
"Nimenmuutos tapahtui vuonna 1927, jolloin vietettiin yliopiston ensimmäistä promootiojuhlaa ja samalla virallista vihkiäisjuhlaa. Muodollinen päätös tehtiin 6.5.1927, jolloin tasavallan presidentti hyväksyi "Turun Yliopisto" -nimisen säätiön perustamisen ja samalla Turun Yliopiston järjestysmuodon perussäännökset. Siinä yhteydessä jätettiin yliopiston nimestä pois sana "Suomalainen". Mainittakoon, että kun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, sen nimen kirjoitusasu muuttui "Turun Yliopistosta" "Turun yliopistoksi" - siis pienellä y:llä.
Lähde: Tauno Perälä, Turun Yliopisto 1920 - 1939, Turku 1970, ...
Kyseessä voisi tuntomerkkien perusteella olla Daniel Bergmanin vuonna 1989 ohjaama ruotsalainen elokuva "Kajsa Kavat" (suom. Kaisa Kullanmuru), joka perustuu Astrid Lindgrenin alkuperäisteokseen. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 1991 ja se on esitetty YLE TV2:ssa ainakin joulukuussa 1995.
Lisätietoja elokuvasta:
Elonet
Svensk Filmdatabas
IMDb
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria...
Hei,
Antamasi tiedot viittaavat Eeva Kilven teokseen Häätanhu (1.p. 1973).
Täältä löytyy sisällönkuvaus (Kirjasampo): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au61924ab8-ee10-44e3-852c-d…
Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Kirja Keräilijän aarteet - Arabian kahvikuppeja ja mukeja Toimittanut Sirpa Westerholm. ISBN 978-951-0-32146-1 (punainen kansi)
kertoo sivulla 62:" Kaj Franckin RNA-mallin Sointu-kuppipari sävyposliinia, harmaan lisäksi myös luunvärinen, sininen, vihreä ja roosa. Tuotannossa 1951-1961."
Kuvan kahvikuppi lienee luunvärinen.
1600-luvun Raamatusta on näköispainos (https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.879790?sid=2936565690). Tämän teksti noudattaa vuoden 1776 Raamatun tekstiä:
"Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;" (https://www.bible.com/fi/bible/60/SNG.8.FI1776) .
Helsingin Sanomien aikakonetta tutkimalla löytyy ilmoitusten perusteella aikakaudelta ainakin seuraavat harmonikansoittokilpailut Helsingistä:
Vuoden 1969 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut Koiton juhlasalissa 16.3.1969
Vuoden 1970 Suomen harmonikkamestaruuskilpailut 20.4.1970 Helsingin suomalainen työväenopisto.
Muitakin harmonikkakilpailuja on tietysti voitu Helsingissä näinä vuosina järjestää. Aikakoneen haku ei ole tällaisessa etsintätyössä paras mahdollinen. Asiasta voisikin kysellä Suomen harmonikkaliitosta. Heillä voisi arkistoissaan olla tarkempaa tietoa. https://www.harmonikkaliitto.fi/suomen-harmonikkaliitto/henkilokunta-ja…;
Kristalli eli kristallilasi on määritelmältään lasia, johon on piioksidin eli kvartsin lisäksi lisätty lyijymonoksidia. Graniitti puolestaan koostuu punertavasta tai harmaasta maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Graniitista löytyy siis samoja mineraaleja, mutta mainitsemasi kiviaines ei ole määritelmän mukaan kristallia. Lisätietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Virkkunen: Suomen kivet sekä Taipale: Kivet : etsijän ja keräilijän opas.
Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-palvelusta löytyy Pohjoisen korttelin tonttikortisto Hakutulokset - Helsingin kaupunginarkisto (disec.fi) Asiakirjoissa ei näy kuitenkaan karttoja, joissa tontit näkyisivät numeroituina, vaikka karttoja on useita kymmeniä esim. vuosien 1830-1840 hakuvälillä.
Helsinki ennen sivustolta löydät kahdeksan vanhaa karttaa Helsingistä, joista ensimmäinen jo 1800-luvulta Historialliset kartat ja ilmakuvat | Helsingin kaupunki. Tässä kartassa näkyvät kaupunginosat ja korttelit numeroituina, mutta ei tontteja.
Hri.fi-palvelussa voit tarkastella Helsingin kaupunginarkiston vanhoja asemakaavakarttoja Helsingin historialliset kartat - Helsinki Region Infoshare (hri.fi)
En...
Helsingin kortteleiden ja katujen historiasta on kirjoitettu Helsingin vanhoja kortteleja -kirjasarja. Se on aika hyvä lähdeteos, kun etsii tietoa tietyn kadun rakennuksista ja paikallishistoriasta. Dagmarinkadun ja muun Etu-Töölön kaduista kerrotaan sarjan osassa 3. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1273328__Sviertotiet%C3%A…
Helsingin kaupungin historia -kirjasarja käsittelee, ainakin omien muistikuvieni perusteella kaupungin vaiheita ennemminkin laajemmin teemoin: talous, liikenne, hallinto jne. Tietyn pienemmän alueen historia kaupungissa ei niinkään pääse esiin. Kirjasarjan osat on kyllä jaettu vuosikymmenien perusteella. Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910–1930-luvuilla, josta ajanjaksosta...
Kysymykseen vastaamista vaikeuttaa kyseisen konsertin tunnistaminen. Konserttilistojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tuon ajanjakson ainoa ulkoilmakonsertti, jossa esiintyivät sekä Joe Cocker että Sinéad O'Connor, olisi Pinkpop Festival Alankomaiden Landgraafissa 23. toukokuuta 1988. En löytänyt kuitenkaan mitään mainintaa mahdollisesta monen esiintyjän yhteislaulusta. Cocker oli ilmeisesti pääesiintyjä, joten luultavasti laulu olisi hänen esiintymisensä lopussa. Festivaalin settilista on kuitenkin puutteellinen hänen kohdallaan. Hänen muiden konserttiensa tuolloisista listoistaan tai muiden esiintyjien listoilta voi yrittää etsiä mysteerilaulua.
Tuona aikana molemmat artistit esiintyivät erikseen myös joissakin...
Oikeusministeriö tiedotti kesäkuussa ehdokkaiden kannattamisesta: Jos hakemusasiakirjoja tarkastettaessa huomataan, että sama henkilö on kannattajana kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, Helsingin vaalipiirilautakunta poistaa hänen nimensä kaikista valitsijayhdistyksistä.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen totesi Helsingin sanomien jutussa samaan tapaan: Jos Helsingin vaalipiirilautakunta huomaa asiakirjoja läpi käydessään saman nimen useamman valitsijayhdistyksen joukossa, niin nimi vedetään yli molemmista. Tietenkin moni pystyy keräämään yli 20 000 nimeä taakseen, eli siinä mielessä sillä ei välttämättä ole isoa käytännön merkitystä. Mutta periaatteessa tällaisillakin poistoilla voi olla merkitystä, jos kannatus on hilkulla.
Ainakaan suomenkielisen tieteiskirjallisuuden käännöstietokanta ei tunne käännöstä tästä Le Guinin novellista. Tietokantaa näytetään kootun vuoteen 2020 asti.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan kyseinen novelli on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1985 The New Yorker -lehdessä sekä kokoelmissa Buffalo Gals and Other Animal Presences (1987) ja The Unreal and the Real (2012), joista kumpaakaan ei ole käännetty suomeksi.
keskifinna.fi -sivulla Info -kohdasta Näin käytät verkkokirjastoa ja Tallennetut haut ja uutuusvahti -kohdasta löydät yksityiskohtaiset ohjeet.
https://keski.finna.fi/Content/help_opac#saved_searches
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
