Kyllä löytyy ja ne kuuluvat näin;
"Vaikka näkisit Ithakan köyhäksi, se ei ole pettänyt.
Niin viisastuneena, niin paljon kokeneena olet
jo mahtanut ymmärtää mitä Ithakat merkitsevät."
Turun yliopiston pitkäaikainen tiedottaja, tietokirjailija Timo Niitemaa vastasi kysymykseen seuraavasti:
"Nimenmuutos tapahtui vuonna 1927, jolloin vietettiin yliopiston ensimmäistä promootiojuhlaa ja samalla virallista vihkiäisjuhlaa. Muodollinen päätös tehtiin 6.5.1927, jolloin tasavallan presidentti hyväksyi "Turun Yliopisto" -nimisen säätiön perustamisen ja samalla Turun Yliopiston järjestysmuodon perussäännökset. Siinä yhteydessä jätettiin yliopiston nimestä pois sana "Suomalainen". Mainittakoon, että kun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, sen nimen kirjoitusasu muuttui "Turun Yliopistosta" "Turun yliopistoksi" - siis pienellä y:llä.
Lähde: Tauno Perälä, Turun Yliopisto 1920 - 1939, Turku 1970, ...
Vuonna 1991 käydyssä Persianlahden sodassa vastakkain olivat Irakin Kuwaitiin hyökänneet joukot ja Yhdysvaltojen johtama monikansallinen liitto. Aluksi YK määräsi talouspakotteita saadakseen Irakin perääntymään. Liittouman maahyökkäys helmikuussa 1991 johti neljässä päivässä Kuwaitissa olleiden Irakin joukkojen antautumiseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_sota#Maasota
Sittemmin, vuonna 2003 Irak soti Yhdysvaltain ja Britannian johtamaa kansainvälistä liittoumaa vastaan. Konflikti johti Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kaatumiseen.
YK:n turvallisuusneuvosto vaati Irakia korvaamaan Kuwaitille aiheuttamansa vahingot. Myös muilla naapurimailla oli korvausvaatimuksia mm. ympäristölle aiheutuneista vaurioista. Vuonna...
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille...
Hei,
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi hakea lastenkirjoja ja satuja esim. asiasanalla kotka. Sitä kautta voisi mahdollisesti päästä oikean kirjan tai tarinan jäljille.
Onnet-tietokanta: https://lki.verkkokirjasto.fi/
Esimerkiksi kuvakirjassa Hiawatha ja suuri kotka on hieman tuon kaltainen tarina. Tämä kuvakirja on kuitenkin uudempaa tuotantoa (2007).
Viktor Jerofejev: Miehet
Satiirista lyhytproosaa miesten ja naisten sukupuolirooleista nyky-Venäjällä.
Roman Sentsiv: Jeltysevit - erään perheen rappio
Kuvaus syrjäytyneiden ihmisten elämästä Siperiassa.
Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi
Kertomuksia erilaisista ihmiskohtaloista yhdeltä suosituimmista venäläisistä nykykirjailijoista. Ks. arvio Kiiltomato-verkkolehdessä: https://kiiltomato.net/critic/dina-rubina-kaksiosainen-sukunimi/
Irina Denezkina: Anna mulle!
Tarinoita 2000-luvun vaihteen pietarilaisnuorison arjesta. Ks. Kiiltomato-lehden arvio: https://kiiltomato.net/critic/irina-denezkina-anna-mulle-dai-mne-song-for-lovers/
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet
Sarja naiskohtaloita 1980- ja 1990-lukujen Venäjältä. Ks. Kiiltomato:...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Wikipedian Sveitsin ja Latvian jääkiekkokomaajoukkueita koskevista artikkeleista voit tarkistaa maiden keskinäiset pelit maailmanmestaruuskisoissa ja talviolympialaisissa. Helpoimmin se onnistuu tutkimalla ensin Latvian joukkueen pelihistoriaa, koska maa on pelannut arvokisoissa Sveitsiä harvemmin. Ottelutuloksiin pääset klikkaamalla kunkin arvokisan vuosilukua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Latvian_j%C3%A4%C3%A4kiekkomaajoukkue
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsin_j%C3%A4%C3%A4kiekkomaajoukkue
Hei,
Tämä onkin pienoinen sotku, johon törmäsin itsekin. Epävakaat laitteet -albumi ei ole vielä tietokannassa, mutta haku löytää Caltechin kriisin, koska sen tiedoissa on, että kyseessä on kaksiosainen tarina, jonka toinen osa on Epävakaat laitteet.
Blake & Mortimer Suuren pyramidin arvoitus -albumin julkaisu taas on kuten mainitsitkin peruuntunut, mutta nähtävästi jostain syystä sen ISBN-koodi on annettu tuolle uudelle Natasha-albumille, jolloin kuva tai albumin tiedot eivät ole päivittyneet kaikkialle, vaan monessakin paikassa on vielä vanhaa tietoa. Koska järjestemät hyödyntävät kukin julkaisun yksilöintiin juuri tuota ISBN-koodia, aiheuttaa tämä sotkua. Asia korjaantunee heti kun tuo uusi Natasha-albumista on laitettu tilaukseen.
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000...
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Tomi Kontion lastenromaaniin Keväällä isä sai siivet perustuva näytelmä, joka tosin sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vasta vuonna 2004.
Tietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd57970b-ebf1-4020-a52e-0…
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Ilmatieteen laitos kokoaa Suomen säähavainnot ja tuottaa niiden pohjalta ilmastotilastot. Eri havaintoasemien menneiden vuosien säähavaintoja voit tarkastella Havaintojen lataus -palvelussa. Yksityiskohtaisempia tietoja voit tiedustella Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoilta osoitteesta ilmastopalvelu@fmi.fi.
Menneet säätilat eivät toki ole tae niiden tulevasta kehityksestä. Tulevien päivien sääennusteita voi tarkastella havaintoasemittain Paikallissää-palvelussa.
Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848".
Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…
Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia.
Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia:
"--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja...
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1881. Aluksi sen nimi oli Helsingin käsityökoulu. Vuonna 1933 oppilaitos vaihtoi nimensä Helsingin käsityöopistoksi ja vuonna 1949 edelleen Helsingin käsityönopettajaopistoksi. Historiansa aikana oppilaitos toimi monessa eri paikassa.
1881 - 1884 Fabianinkatu 31
1884 Bulevardi 8 (suomalaisen tyttökoulun talo), Kaivokatu 12 (Säätyjen talo)
1885 Bulevardi 8
1886 Unioninkatu 32
1887 Fabianinkatu 22
1900 - 1903 Maneesikatu 3
1903 - 1905 ...
