Valitettavasti en minäkään onnistunut löytämään Internetistä suomeksi varsinaisia kokonaisia tarinoita. Suomi-Irlanti -seuran Turun osaston kotisivuilla kerrotaan joidenkin perinteiden taustoista: http://www.finnish-irish.fi/turku/ (valitse vasemmasta reunasta "Juhlapäiviä ja perinteitä").
Irlannin historiasta löytyy tietoa mm. Suomen Dublinin suurlähetystön sivuilta, http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=43818&contentlan=1&cul….
Kirjastosta sen sijaan löytyy jonkin verran aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
James, Simon: Keltit (Otava, 2005)
Sjöblom, Tom: Druidit : tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS, 2006)
Veggi, Giulio: Matka Irlantiin : kelttiperinteen ja myyttien saari (ICP, 1993)
Irlantilaisia kansansatuja löytyy...
Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on...
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Stephen Flahertyn nuottikirja ’Anastasia : vocal selections : piano, vocal, chords’, joka sisältää myös mainitsemasi kappaleen. Teos on tällä hetkellä lainassa. Varauksen voit tehdä joko soittamalla musiikkiosaston tietopalveluun tai netissä osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , mikäli Sinulla on tarvittava PIN-koodi.
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaisia nuotteja on verkossa hyvin rajoitetusti. Muun muassa seuraavista vapaasti saatavilla olevien nuottien hakemistoista kannattaa käydä tarkistamassa tarjontaa: http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Voit myös mennä osoitteeseen http://www.makupalat.fi ja siellä kohtaan ’musiikki’. Linkin 'MP3. MIDI...
Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta:
Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa.
Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka
Osa II : Pietilä, Laurila, Simola
Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila
Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi
Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...
Suomeksi ei ole käsittääkseni kirjoitettu yhtään kattavaa suomalaisen jännityskirjallisuuden historiaa. Timo Kukkolan ”Hornanlinnan perilliset: 70 vuotta suomalaista salapoliisikirjallisuutta” (WSOY, 1980) on ehkä kattavin yritys siihen suuntaan, mutta sekin on kattavuudeltaan suppea ja ohittaa esimerkiksi lehdissä ilmestyneen jännityskirjallisuuden kokonaan. Kukkolan teosta voi kuitenkin suositella, jos haluat saada jonkinlaisen yleiskäsityksen suomalaisesta jännityskirjallisuudesta.
Hyödyllisiä saattaisivat olla myös artikkelikokoelma ”Pidättekö dekkareista: jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa” (Kirjastopalvelu, 1985) ja Kukkolan toinen teos ”Sherlock Holmes & Co” (Suomen dekkariseura, 1985). Erityisesti...
Hyviä perusoppaita yleisimpien kotimaisten kasvilajien tunnistamiseen on olemassa useita, tässä muutama esimerkiksi:
BRUHN MØLLER, Kirsten, Kukat väri väriltä
-650 luonnonvaraista kasvia, jaottelu värien mukaan
FEILBERG, Jon, Kielo ja kissankello : Suomen ja Pohjolan kasveja
- 740 ruohoa, varpua ja heinää sekä 51 puuta ja pensasta eli lähes kaikki tärkeimmät luonnonkasvit systemaattisessa järjestyksessä; järjestetty niin, että toisiaan muistuttavia lajeja voidaan vertailla samalla aukeamalla
Otavan värikasvio
- vuodesta toiseen kenties suosituin kasvikirja; 869 lajia
PIIRAINEN, Mikko, Kotimaan luonnonkasvit
- 500 Suomen yleisintä kasvilajia kasvien sukulaisuussuhteisiin perustuvassa järjestyksessä
PIIRAINEN, Mikko, Luonnonkukat
- lähes 200...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy lähinnä vähittäiskaupan markkinointiin liittyviä oppikirjoja: Kari Salonen: Kaupan markkinointi (1994), Palvelutoiminnot 2 (toim. Jukka Lahtinen et al., 1991) ja Vähittäiskaupan markkinointi (toim. Jukka Lahtinen et al., 1987).
Artikkeliviitetetokanta Aleksista tai artikkelinonlinetietokanta Artosta löytyy mm. seuraavia lehtiartikkeleita myymälämarkkinoinnista: Tapanainen, Mikko: Myymälämarkkinoinnin trendejä hakemassa (Kehittyvä kauppa, 2001:7, s. 32-35), Freese, Olli: Myymälämarkkinointi (Markkinointi & mainonta, 1995: 8 s. 10-11), Kortelahti, Harri: Myymälämainonnan esiinmarssi (Uudistuva vähittäiskauppa, 1994: 4-5 s. 46-49) ja Luhanto, Pertti: Myymälä - unohdettu media - myymälämainonta (...
Kirja kertoo, esittelyjen perusteella, strategisesta henkilöstöjohtamisesta ja sen merkityksestä organisaatioiden menestykselle ja tehokkuudelle. Kirja käsittelee mm. sitä, kuinka henkilöstöjohtamisen käytännöissä tulee ottaa huomioon organisaation strategiset tavoitteet ja kuinka henkilöstöjohtamisella voidaan saavuttaa kilpailukykyä ja organisaation joustavuutta.
Teoksesta löytyy Industrial & Labor Relations Review:ssa julkaistu kirja-arvostelu:
http://digitalcommons.ilr.cornell.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&…
Sisällysluettelo, vähän kuvausta ja myös arvostelu kirjasta löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.palgrave.com/products/title.aspx?PID=271204
Hieman tietoa löytyy myös Amazonin sivuilta:
http://www.amazon.co.uk/...
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Sveitsissä asuu ainakin aspiskyy, joka on sukua kotoiselle kyykäärmellemme. http://switzerland.isyours.com/e/guide/basics/ticks.snakes.html -opas tosin kertoo, että Sveitsin käärmeet eivät ole tappavan myrkyllisiä.
Valintaperiaatteet vaihtelevat kirjastoittain mm. sen mukaan, millä tavoin mikin kirjasto haluaa kokoelmansa profiloituvan. Kysymyksesi on senlaatuinen, että suosittelisin sinua haastattelemaan henkilökohtaisesti vaikkapa muutamia kirjastonhoitajia eri kirjastoista, jotta saisit asiasta hieman yleiskuvaa. Aiheesta kyllä löytyy kyllä jonkin verran kirjallisuutta, esim. seuraavat (joiden saatavuutta voit kysellä omasta lähikirjastostasi ja sitä kautta myös tilata niitä kaukolainoiksi):
Eskola, Eija Rukousnauha ja muita romaaneja--suomennetun kaunokirjallisuuden valinta yleisissä kirjastoissa 1880-1939 / Eija Eskola Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 1991 951-680-677-5
Luoko valinta kysyntää?--Tampereen yliopiston...
Kaaosteoria on matematiikan ja fysiikan teoria, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäymistä jotka ilmenevät kaoottisina ja joita tunnetusti luonnehditaan herkkänä alkuolosuhteille (perhosvaikutus). Tämä lause on Wikipedian artikkelista, joka löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
Opetushallituksen sivuilla sanotaan mm. näin: 1980-luvulla kaaostutkimuksesta on muodostunut oma tieteenalansa, joka tutkii kaoottisia ilmiöitä ja niiden lainalaisuuksia. Kaaosilmiöitä esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä ja ne koskettavat monia eri tieteenaloja, esimerkiksi fysiikkaa, tekniikkaa, biologiaa, yhteiskuntatieteitä, psykologiaa.
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,438,3086,3987,28363,28414,...
Tarkistin Pablo Nerudan suomennetut runokokoelmat Andien mainingit, Kysymysten kirja, Meren ja jään portit, Runoja ja Valitut runot. Samoin kävin läpi Latinalaisen Amerikan runouden antologiat Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Runoa ei näistä löytynyt. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu. Voi tietysti olla mahdollista, että runo on suomennettu jollakin muulla nimellä.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX -tietokanta antaa haulla pk-yritykset laatu* (* merkki laajentaa hakua katkaisten sanavartalon) muutamia viitteitä, esim:
Kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittausjärjestelmän rakentaminen elintarvikealan pienyrityksen käyttöön : esitutkimus / Miia Laaksonen, Sari Forsman, Helena Immonen, Julkaistu: Helsinki : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2004
Andersson, Paul
Laatutoiminta suomalaisissa yrityksissä, 2004; verkkoversiona sivulla http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/4035EB9EE20E0041…
Teoksessa kerrotaan mm. erilaisista laatujärjestelmästandardeista.
ISO 9001 pk-yrityksille : mitä tehdä : ohjeita tekniseltä komitealta ISO/TC 176, Julkaistu: Helsinki : Suomen...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Kalevi Hautamäen säveltämän kappaleen Raatteentie nuotti (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit) on saatavilla Salon pääkirjastosta.
https://vaski.finna.fi
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet Pietilä-nimestä viitataan nimeen Pietikäinen, joka on sukua nimille Pietarila, Pietarinen, Pietiläinen, Pietinen. Näiden kaikkien alkuna saattaa olla etunimi Pietari, josta Pieti on muunnos. Pietilä-nimi olisi näin syntynyt ensin talon nimeksi isännän mukaan, ja sittemmin otettu sukunimeksi. Nimi Pietari on raamatullista alkuperää, joten se on ollut yleinen koko Suomessa kuten myös Pieti. Siitä johdettuja sukunimiä on kirjattu keskiajalta lähtien, kantakoti on Juvalta lähtöisin. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo sanasta 'pieti' näin: pieti, pietti, piettiö tai peeti = korttipelin häviötikki ja myös pelissä hävinnyt henkilö, pulassa oleva jne. Lönnrotin keksimä merkitys sanalle on 'punajuuri' (...
Kysymänne runoilijan teosten suomennoksista on kysytty palvelusta aiemminkin, tässä syyskuussa 2012 annettu vastaus:
Vaikka Karin Boyelta ei ole julkaistu omaa kokoelmaa suomeksi, hänen yksittäisiä runojaan on kyllä käännetty. Niitä voi löytää luettavakseen esimerkiksi seuraavista antologioista:
- Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa
- Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Maailman runosydän
- Parantava runo
- Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta
- Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja
- Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima...
