Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -...
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/. Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kuvataitelijamaterikkelista (kuvataitelijamatrikkeli.fi) en onnistunut löytämään taiteilijan nimeä, joka täsmäisi kirjaimiin. Art Signeture Dictionarysta (Art Signature Dictionary - Explore the world of artists) kannattaa katsoa eri mahdollisuudet, jos signeeraus näyttää samalta kuin tietokannan signeerus. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen: https://www.hagelstam.fi/myy, https://www.bukowskis.com/fi/sell, https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Ylioppilastutkinnon vanhimpia (1874-1974) koesuorituksia säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä. Säilytettävään aineistoon kuuluu muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan arvostelulistoja, pöytäkirjoja, oppilasluetteloja sekä otantaperiaatteella säilytettäviä kokelaiden koesuorituksia. Kaikkia koevastauksia ei siis ole arkistoitu. Ylioppilastutkintolautakunnan aineistossa on käyttörajoituksia. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla.Voit lukea lisää Kansallisarkiston Arkistojen portti -sivustolta.Parhaiksi arvioituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosina 1968-2005 Äidinkielenopettajain liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemassa Ylioppilasaineita...
Lehtori Musa oli Mainos-Television sarja, jota esitettiin vuonna 1972. Lasse Mårtenson esitti sarjassa pääroolia. Hän oli myös tehnyt sarjan tunnusmusiikin. Kysymyksestä ei käy ilmi, haluaako kysyjä nuotit vai äänitteet.Lehtori Musa on äänitetty vuonna 1973 ilmestyneelle levylle. Lehtori Musa / Hän on mennyt vuorten taa. Lasse Märtenson. Finna: Lehtori Musa / Hän on mennyt vuorten taa Levyä ei ole kirjastoissa lainattavana, mutta sen voi kuunnella Kansalliskirjastossa. Kuuntelukopion voi tilata kuunneltavaksi Kuunteluhuoneeseen. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kuunteluhuonetta ja kuuntelukopiota voi tiedustella Kansalliskirjaston neuvontapalveluiden kautta.Jos kyse oli Lehtori Musa -kappaleen nuotista, teoksen...
Tutun kuuloinen mietelmä ja lienee tosiaan Tommy Tabermannin laajasta tuotannosta. Kahlasin läpi kirjastomme hyllyssä olevat Tabermannin teokset (Eroottiset runot, Ihme nimeltä Me, Oodeja kahdelle iholle, Rakkauden kolme kehää, Lauluja suuresta halusta, Suutele minulle siivet, Tähtiä kämmenellä, Valitusvirsiä valkoisille heteroille ja Veren sokeri), mutta yhdestäkään ei löytynyt kysymääsi runoa. Myöskään kokoomateoksesta Runot 1970-2010 ei löytynyt lähtemisestä kertovaa runoa. Tunnistaisiko joku palsan lukija kyseisen runon?
Zohlberg, Vera -nimiseltä tekijältä ei löydy mitään tietoja internetin
hakupalveluista eikä myöskään internetin kautta tavoitettavista eri maiden kirjastojen tietokannoista. Tarkistin myös käytettävissä olevat artikkelitietokannat. Nekään eivät antaneet mitään tulosta antamillasi hakutiedoilla. Onkohan tekijän nimi oikein?
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Voisiko kyseessä olla vuonna 1945 ilmestynyt Elsa Tervon teos Kartanonrouva ja kulkuri?
Teoksessa on Ruutanon kartano, kartanonrouvana on voimakastahtoinen leski Agnes Örn. Agnesilla on useita hevosia (Jolanda, Norma). Agnes majoittaa kulkurin kalamajalle, rakastuu. Agnesin poika on kaatunut sodassa ja Agnes saa selville, että hänellä on lapsenlapsi.
Kysymäsi kirja on ilmeisesti Tammen 1971 julkaisema Kultapilkkuinen norsu, tekijänä Philippe Fix. Kirja ei kuitenkaan kuulu Tammen kultaiseen kirjastoon.
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
Tässä joitakin uusia kirjoja kriiseistä.
- Joustava mieli tukena elämänkriiseissä / Arto Pietikäinen (2017)
- Auttava kohtaaminen II: sielunhoidon menetelmät ja käytäntö / Raili Gothoni (2014)
- Matka valoon: kriisistä voi toipua / Ulla Halttunen, Paula Tähtinen (2014)
- Selviytyjät : kirja elämästä / Teemu Potapoff, Julius Konttinen (2017)
- Ongelmista ratkaisuihin : lyhytterapian perusteet / Tapani Ahola ja Ben Furman (2016)
- Kriisituki : ensiapua onnettomuuksien, katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn / Sara Hedrenius, Sara Johansson ; suomentanut Urpu Strellman (2016)
- Kaikki syntyy kriisistä / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila, Kimmo Katajala, Ari Sihvola, Ilari Hetemäki (2013)
- Natural causes / Barbara...
Hei!
Kyseessä voisi olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
