Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:
"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.
Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.
Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti...
Kyseinen runo on käännetty englanniksi. Runo löytyy englanniksi Robert Lowellin käännöksenä 60-luvulta (verkossa https://ruverses.com/osip-mandelshtam/to-the-memory-of-olga-vaxel/) ja Richard & Elizabeth McKanen tulkintana Mandelstam-valikoimassa The Voronezh notebooks : poems 1935-37. Suomennosta runosta ei löytynyt.
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoissa ei ole lainata laitteistoa äänikirjan kuuntelua varten.
Vanamo-kirjastoista Janakkalan kirjastossa on lainattavana ns. Daisy-soittimia, joilla voi kuunnella esimerkiksi cd-muotoisia äänikirjoja. Soittimia saa lainaan Hämeenlinnaan tekemällä seutuvarauksen (2,5 euroa). Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea soittimia hakusanalla daisy-soitin.
Jos käytät Lapin kirjaston e-kirjapalvelua selaimessa, saat näkyviin vain saatavilla olevat äänikirjat näin:
valitse saatavuus-valikosta Saatavilla heti ja tiedostomuoto-valikosta äänikirja.
Jos käytät Ellibs-sovellusta, valitse oikean ylänurkan pisteiden takaa tiedostomuodoksi MP3 ja vedä Lainattavissa-liukukytkin oikealle ja paina Näytä.
Voit tilata teoksen kaukolainana tällä lomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €. Lisäksi peritään lähettäjäkirjaston maksut, jotka ovat kirjastosta riippuen 0–12€. Maksuista ollaan yhteydessä asiakkaaseen ennen tilausta.
Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa ei ole lainattavia e-kirjan lukulaitteita. Helsingin laitteet näyttävät olevan korjattavina, joten nekään eivät ole lainattavissa.
E-kirjan lukulaitteet löytyvät Helmet-haulla hakusanalla lukulaitteet (näyttölaitteet).
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjojen varaajat ovat etulyöntiasemassa kun kirja vapautuu lainattavaksi. Muutama varaus kirjaan estää sen lainaamisen asiakaspäätteeltä. Varaukset saattavat kuitenkin toisinaan olla ns. jäädytettyjä varauksia, jolloin kirjan varaaja on toivonut, että hän voisi lainata teoksen hänelle itselleen paremmin sopivana ajankohtana, mutta ei välittömästi. Kirja on silloin mahdollista lainata varausjonosta huolimatta, mutta varausjonon voi ohittaa vain kirjaston henkilökunta.
Lastenkirjoista ei peritä myöhästymismaksuja. Ennen kadonneen kirjan korvaamista tarkistetaan vielä, että kirja ei ole palautunut kirjastoon. Kirjaston henkilökunta voi uusia kirjan lainan siksi aikaa, että tarkistamisen voi tehdä.
Hei, kiitos kysymyksestäsi. Kirja Luoma, Minna: Minustako bloggaaja? : bloggaajan käsikirja on perusteos bloggaamisesta kiinnostuneelle. Kirjaa on saatavilla useista Keski-kirjastojen kirjastoista, linkki saatavuuteen: https://keski.finna.fi/Record/keski.2991459.
Lisäksi netistä löytyy hakusanoilla blogin aloittaminen paljon tietoa aloittelevalle kirjoittajalle.
Esim. blogivalmentaja Tiia Konttisen https://tiiakonttinen.fi/ sivustolla on paljon maksutonta materiaalia. Sivustolla on myös ohjeita, joita voi hyödyntää, vaikka blogilla ei olisi tarkoitus tienata rahaa.
Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan.
Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx
Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx
Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%...
Suomenkielistä tai kansainvälistä ns. virallista nimeä en löytänyt tälle tanskalaisen kuvanveistäjän hienolle veistokselle. Alkuperäinen tanskankielinen nimi lienee Vandmoderen (FAA, 2019; Wikipedia), joka tarkoittaa veden äitiä. Englanninkielinen nimi on siis suora käännös. Fyns Amts Avis -lehden jutussa vuodelta 2019 kerrotaan, miten "Vandmoderen palaa kotiin" eli Svendborgin museoon oltuaan lainassa vuodesta 1986 lähtien New Carlsberg Glyptotekillä.
Kai Nielsen. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Kai_Nielsen_(sculptor). (Viitattu 14.10.2021)
Vandmoderen er vendt hjem. Fyns Amts Avis FAA. 18.10.2019. https://faa.dk/artikel/vandmoderen-er-vendt-hjem. (Viitattu 14.10.2021)
Valitettavasti verkkolehden kuvakaappauksen julkinen jakaminen, edes omille someseuraajille, ei ole lain mukaan sallittua. Jos haluat jakaa painetun lehden tai näköislehden artikkelista otetun valokuvan tai kuvakaappauksen, tarvitset siihen luvan alkuperäiseltä julkaisijalta.
Sinulla on kuitenkin sitaattioikeus. Voit siteerata teosta, jos sinulla on tarve selventää tai havainnollistaa asiaasi esimerkin avulla. Tällöin on muistettavakertoa alkuperäisen tekijän nimi. Sitaattioikeus koskee kuitenkin vain esim. artikkelin osaa tai kuvaa, ei koko artikkelia.
Lisätietoa aiheesta voit lukea Uutismedian liiton verkkosivustolta.
Lisätietoa sitaattioikeudesta kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston verkkosivustolla.
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Hienoa, miten tarkat paikannustiedot ovat tallessa.
Metsätaloudellista aikakauslehteä löytyy sekä Varastokirjastosta, että Kansalliskirjastosta. Finna hakutulos.
Varastokirjasto toimittaa kaukolainaksi joko kokonaisia lehtiä tai artikkelikopioita. Helmet kaukopalvelu
Kansalliskirjastossa Helsingissä lehtiä voi käydä lukemassa paikan päällä.
Finna haku löysi myös pari kirjaa Mottitalkoista:
Mottitalkoot 1944 sekä Mottitalkoot. talkoorintaman kilpakenttä 1943. Finna hakutulos
Hei!
Emme löytäneet vaasista tietoa kirjastosta löytyvistä Arabian kuvastoista. Niin kuin mainitsit, myös verkon anti jäi vähäiseksi. Vaasi on maalattu jälkeenpäin harrastelijan toimesta, koska Arabian leima on vedetty yli ja siihen on lisätty taiteilijan signeeraus. Muotoilultaan samantyyppinen vaasi löytyy esim. Rakkaat Esineet-nimisen verkkokaupan sivulta (https://www.rakkaatesineet.fi/v2/arabia-maljakko-9915/). Tässä malliksi on mainittu 9915. En tosin tiedä, onko kyseessä sama malli. Pahoittelut, että emme saaneet kaivettua enempää tietoa esiin.
Sellaista listaa ei Kirjasammossa ole. Sen sijaan on lista kirjablogeista, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit. Niistä on mahdollista löytää yhteystiedot ja saada yhteys bloggaajiin.
Ehkäpä Raamatun mainitsemat suolalähteet ovat mineraalilähteitä, joita on olemassa eri puolilla maailmaa.
Lähteet:
Kaiken takana onkin vesi : tietokirja vedestä (Docendo, 2014)
Kurlansky, Mark: Suola - eräs maailmanhistoria (Like. 2007)
https://www.britannica.com/science/mineral-spring
Kysymääsi asiaa voi selvittää eri maiden kansalliskirjastojen kautta.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan suomeksi on julkaistu kaksi Mirko Hanakin kuvittamaa kirjaa, Ystäväni metsänväki ja Perhonen, hassu varpunen. Kirjojen julkaisuajat ja kääntäjät selviävät Fennica-tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=mirko+hanak&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Ruotsin kansalliskirjaston (Sveriges Nationalbibliotek) Libris-tietokannan mukaan Mirko Hanak on kuvittanut kirjat Stora sagoskatten: sagor från hela Europa ja Skriet från vildmarken:...
Olet toiminut aivan oikein. Helsingin kirjastoissa tällä hetkellä toimiva tulosmalli antaa todellakin asiakkaalle automaattisesti viisi tulostetta ilmaiseksi. Tuo tänään tulostamasi paperi oli yksi sinun ilmaisista tulosteistasi. Voit käydä samalla tavalla tulostama vielä neljä muutakin tulostetta. Jos haluat tulostaa enemmän, tulostus ei onnistu ennen kuin maksat niistä virkailijalle, joka naputtaa tiedon maksuistasi järjestelmään.
Kotimaisista viljalajeista (kaura, ohra, ruis, vehnä) ruis on ainoa ristipölytteinen laji.
Lähde:
Luonnonvarakeskus, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
