Boken är tydligen trasig och raderad eftersom den inte går att reparera.
Du bör göra ett anskaffningsförslag för boken till Helmet bibliotek. https://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
Förhoppningsvis finns boken fortfarande att köpa.
Näitä tuntuukin olevan vaikea löytää. Finna-haussa niitä ei tule esiin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Aineisto on senluonteista, että se voisi löytyä Kansalliskirjastosta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta. Sitä voisi myös löytyä Eduskunnan kirjastosta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietoakirjasto….
KHT-tilintarkastajan tutkintoon osallistuaksesi sinulla on oltava ylempi korkeakoulututkinto tai kokemusta ammattimaisesta HT-tilintarkastajana toimimisesta vähintään 4 vuotta. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeiden mukaan tradenomin ylempi korkeakoulututkinto riittäisi KHT-tutkinnon vaatimuksiin, samoin kauppatieteiden maisterin ja hallintotieteiden maisterin tutkinto. Polkuja on useampia, joten riippuu ihan henkilöstä itsestään, mikä reitti on mieluisin tai järkevin.
Lähteet:
Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeet tilintarkastajatutkinnoista:
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
Suomen Tilintarkastajat:...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut runon jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista, miten runo jatkuu. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
Journalistit kirjoittavat yhteiskunnallisista asioista. Journalistin ohjeissa sanotaan, että lukijoilla, kuulijoilla ja katsojilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin tehtävänä on auttaa siinä. Lähtökohtaisesti journalistit siis välittävät tietoa, eivätkä kirjoita vain itseään kiinnostavista aiheista. Korona ja Ukrainan sota ovat ajankohtaisia aiheita, joista lehdistö on osaltaan tiedottanut lukijoita.
Lähde
Journalistin ohjeet | Journalistiliitto
Etsimäsi kirja voi olla Jill Barklemin kirjoittama ja kuvittama Tiheikön väki -sarja. Sarjassa ovat ilmestyneet mm. Kevätpuuhissa, Kesäpuuhissa, Syyspuuhissa ja Talvipuuhissa.Kirjoja löytyy lainattavaksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Barklem, Jill, Tiheikön väen kootut kertomukset / Jill Barklem ; [suomennokset: .. Panu Pekkanen, .. Anna-Maija Viitanen, .. Anja Meripirtti] Porvoo : WSOY, 2000
Toinen vaihtoehto on Mössön poika, kirj. & kuv. Maija-Liisa Kauppinen Lasten oma kirjakerho, nro 101, vuosi 1983, Sanoma Oy. Siinä hiirilapsilla on yrtten ja juuresten nimiä, selleri salvia, palsternakka, rosmariini jne.
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+...
Hei, ja kiitos kysymästä!
Juuri tuolla ilmauksella en löytänyt hengellistä laulua, mutta selvästi samoja sanoja sisältäviä lauluja löysin! Olisitteko tarkoittanut jotakin näistä:
- Psalmi 42, nimeltään Niin kuin peura kaipaa, sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala.
- Virsi 348, nimeltään "Niin kuin peura janoissansa", sisältää kohdan: Niin kuin peura janoissansa, lähteen luokse halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 141, nimeltään En voi, en tahdo elää itselleni, sisältää seuraavat kohdat: Sieluni Herraa Jumalaani kaipaa, Kuin lähteen vettä raikasta peura halajaa.
- Adventtilauluja-teoksen laulu 252 "Oi, niinkuin peura halajaa" sisältää seuraavat kohdat: Oi,...
Lian irrottamiseksi pinnoilta tarvitaan monen tekijän yhteispeliä. Puhdistumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan yleensä kemiallinen energia, mekaaninen energia, lämpöenergia ja aika. Mainitut tekijät voivat jossain määrin korvata toisiaan eli jos yhtä vähennetään, toista on lisättävä. Jos esimerkiksi puhdistusainetta on niukalti tai ei lainkaan (jolloin kemiallista energiaa saadaan ainoastaan vedestä) eli kemiallista energiaa puuttuu, sitä voidaan korvata mekaanisella energialla eli hankauksella.
Veden lämpö tehostaa puhdistusaineen toimintaa. Muita lämpötilaan liittyviä positiivisia tekijöitä ovat lian tartuntavoimien heikkeneminen, lian viskositeetin aleneminen, rasvalian sulaminen, pesuliuoksen alustaan tunkeutumisen...
En ole asiantuntija, mutta voisin ajatella, että kyllä on. Vaikka tekoäly vaikuttaa olevan uusi asia, tekoälysovelluksia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Euroopan parlamentin uutissivulla (2021) on kiteytettynä erilaiset AI (artificial intelligence) tyypit, jotka on jaettu ohjelmistoihin ja "kehollisiin" sovelluksiin. Ohjemistoihin kuuluvat virtuaaliassistentit, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet sekä puhe- ja kasvojentunnistusjärjestelmät. "Kehollisiin" sovelluksiin puolestaan luetaan robotit, autonomiset autot, droonit ja esineiden internet. Tekoälyllä toimivia sovelluksia käytetään lisäksi muun muassa verkkokaupassa ja -mainonnassa, käännöskoneissa, älykodeissa ja kaupunkien infrastruurissa sekä...
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
Espoon organisaatiorakenteessa kirjastopalveluiden johtajan esihenkilönä toimii Kulttuurin tulosyksikön johtaja, kulttuurijohtaja. Hänen esihenkilönsä on Elinvoiman tulosalueen elinvoimajohtaja. Seuraavana tuleekin sitten kaupunginjohtaja. Valtionhallintoon ei siis mennä.
Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio (viitattu 5.6.2023)
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Anitasta on tehty kappaleita, Violan lista tässä, kuuntelin näitä, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Renatta-niminen biisi? Sen esitti suomeksi Four cats, levytys jostain 60-luvun alkupuolelta. Sanoissa olisi ainakin samankaltaisuuksia kuin kysyjän aloituksessa.
Finna-haulla löytyi ainakin kolme satu-/kuvakirjaa, jotka sopisivat kuvaukseen:
Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja (ensipainos 1955)
Setälä, Annikki: Uusia Nukkumatin satuja (ensip. 1961)
Beskow, Elsa: Vuosisatu (suom. Eila Kivikk'aho; ensimmäinen painos 1984)
Beskowin kirja sisältää saturunon joka kuukaudelle, Setälän kirjassa ilmeisesti on usean sivun mittaisia tarinoita.
