Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Etsimäsi Seitsemän meren takana on Itä-Saksassa vuonna 1982 valmistunut Der Prinz hinter den sieben Meeren. Elokuva on esitetty TV2:ssa vuonna 1987.DEFA-Stiftung: Der Prinz hinter den sieben Meeren (lisätietoa ja traileri)
Lukki-kirjastot siirtyivät noin vuosi sitten käyttämään Kansalliskirjaston ylläpitämää E-kirjastoa. E-kirjaston sivuilta löytyy seuraava vastaus lukulaitteen käyttämiseen: Voiko E-kirjastoa käyttää lukulaitteella?Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä.
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai...
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962)
Pikaisesti etsin niistä kirjastoista, jotka ovat monihaussa mukana (maakuntakirjastot, Helsingin kaupunginkirjasto, eri kokoisia kunnankirjastoja) enkä löytänyt - kirjamuotoisena toki löytyy lähes kaikkialta. En tiedä olisiko ongelma mahdollisesti siinä, että tuolla CD:llä ei olisi lainausoikeutta.
Ehdotan, että joko teet kaukopalvelupyynnön meille tänne Vaasaan, jolloin kaukopalvelumme tekee lisätutkimuksia tai sitten teet kirjastoomme hankintaehdotuksen. Kaukopalvelupyynnön voit joko tehdä sähköpostilla osoitteeseen kasi.kirjasto@vaasa.fi tai täyttämällä lomakkeen jossakin palvelupisteessämme.
Hankintaehdotuksen voit tehdä osoitteessa lib.vaasa.fi. Hankintaehdotus käsitellään sitten hankintaosastolla ja jos tuota CD-ROMIA ei onistuta...
Hector on itse sovittanut ja levyttänyt Velisurmaaja -nimisen suomalaisen kansanlaulun, mutta nuottia tuohon hänen sovitukseensa en kyllä onnistunut suomalaisista kirjastoista löytämään. Velisurmaaja on kyllä mukana useissakin kansanlaulujen tai kitaramusiikin nuottijulkaisuissa, joista ainakin nämä löytyvät meiltä Vaasasta:
Ssuomalaisia kansanlauluja
Musikantti
Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua
Suuri toivelaulukirja
Ehkä kannattaisi tiedustella musiikkikaupoista tai sellaisista antikvariaateista, jotka nuotteja myyvät?
Teos on niin uusi ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoihin ja siksi sitä ei voi vielä varatakaan. Sitten kun teos on kirjastossa sitä voi varata. Tulee pian kirjastoihin mutta tarkkaa päivää ei tiedetä.
Kirjastoauto Regina pysähtyy parillisen viikon torstaisin klo 16.15 - 16.45 Tornionmäessä. Pysäkki on nimeltään Nevantien-Sydänmaantien tienhaara.
Kirjastoauto Reginan ajantasainen aikataulu löytyy kirjaston verkkosivulta: https://www.kyyti.fi/kirjastot/kirjastoauto-regina.
Kirjastokortin saamisvuodesta ei voi automaattisesti päätellä, onko se edelleen voimassa. Todennäköisesti 2005 tehty kortti toimii edelleen, joten ota se mukaan. Jos kortti ei toimi, sinulle tehdään uusi kortti. Sitä varten täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukana.
Heikki Poroila
Kansallisbiografia (Kansallinen elämäkerrasto), joka on käytössä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla, kertoo:
Jouko Turkka opiskeli Teatterikoulussa Helsingissä 1964-67. Hänen ensimmäinen teatterinsa oli Joensuun kaupunginteatteri, josta hän palasi Kotkan kautta Helsingin kaupunginteatteriin 1975. Siellä hänen kautensa jatkui vuoteen 1981. Tuolloin hän aloitti näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulussa. Siellä hän toimi rehtorina 1983 - 1985 ja ohjaajantyön professorina 1985 - 1988.
Euroopan nuorisotyöttömyyden tilastoja on Eurostatin työllisyystilastossa (kohdassa 1.1.1 Työllisyysaste sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan):
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Employment_statistics/fi#undefined
Alla olevalla sivulla on taulukko "Seasonally adjusted youth (under 25s) unemployment", jossa on lukuja nuorisotyöttömyydestä Euroopan maissa (2016 ja 2017).
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8094245/3-03072017-AP-EN.pdf/aced038e-2af1-4a7a-a726-7e8d20d840c0
Maksuhäiriömerkinnöistä löytyy tilasto ikäryhmittäin (ei kuitenkaan yksittäisen syntymävuoden mukaan) Asiakastiedon verkkosivulta (MAKSUHÄIRIÖTILASTOT Q1-2018):
https://www.asiakastieto.fi/...
Kun luen kysymystä ja siinä muotoiltua tarvetta, en oikein ymmärrä, mitä hyötyä jostain excel-tyyppisestä laskentaohjelmasta olisi. Sen sijaan kaikki kehittyneet tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä ja muuta vastaavaa niin, että kronologisesti uuden aineiston voi milloin tahansa sijoittaa oikeaan kohtaan. Olen itse pitänyt tällä lailla yllä isohkoa sukutietokantaa, jossa on esiäitien ja -isien kuvia, mutta pääosin tekstiä. Siihen on helppo lisätä tiedot sukulaisten kuolinpäivistä - niitähän ei voi välttää - ja kun iloinen suvun lisääntymistapahtuma on, sekin siirtyy sinne oikeaan kohtaan ongelmitta. Sukupuussa ei sinänsä ole kyse kronologiasta, mutta informaation lisääminen oikeaan...
Tulkitsenko kysymyksen oikein, jos oletan haettavan selitystä siihen, miksi kirjasarjan käännösten nimissä esiintyy sana Medusa? Tätä sanaa ei tosiaan esiinny alkuperäisen Robert Ludlumin trilogian nimissä eikä myöskään myöhemmän Eric Van Lustbaderin kirjasarjan (toistaiseksi ilmestynyt 12 osaa) otsikoissa, jotka on kaikki rakennettu päähenkilö Jason Bournen nimen varaan. Suomennoksissa käytetty sana Medusa on CIA:n salaisen, Kaakkois-Aasiaan ja Vietnamiin sijoittuvan projektin koodinimi. Syytä siihen, miksi Suomessa on päädytty eri ratkaisuun kuin alkukielisissä, en ole löytänyt.
Heikki Poroila
