Leilan ja Majnunin tarinaa on vuosisatojen aikana kerrottu maantieteellisesti laajalla alueella erilaisin painotuksin. Tarinasta onkin erittäin paljon erilaisia versioita. Kattava johdatus tarinaan (painottuen erityisesti persialaisrunoilija Nizamin versioon) on tämä Encyclopædia Iranica -artikkeli:
http://www.iranicaonline.org/articles/leyli-o-majnun-narrative-poem
Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt luotettavaa kirjallista lähdettä, jossa mainittaisiin versio, jossa esiintyy myös Leilan veli Tabrez. Wikipedia-artikkelissa ei myöskään ole mitään referenssiä Tabrez-versioon. Sen sijaan löysin maininnan H. S. Rawailin vuonna 1976 valmistuneesta elokuvasta Laila Majnu (https://www.imdb.com/title/tt0266712/). Kyseisessä...
Suomen tunnetuin aavemetsästäjä Mika Nikkilä avaa kokemuksiaan vertahyytävistä paikoista ja kertoo vastikään ilmestyneestä kirjastaan Varissuon kirjastossa 19.2. klo 17.30-19.00. Osoite: Nisse Kavon katu 3.
http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-02192020-1730-suomen-aavemetsastajat
Vaski-tietokannan etusivulta pääsee katsomaan kaikki tapahtumat https://vaski.finna.fi/Content/tapahtumat
Hei,
kirja voisi olla vuonna 2002 ilmestynyt Maailman eläimiä-kirja. Sen tekijät ovat:
Felix, Jiri ; Knotek, Jaromír, kuvittaja ; Knotková, Libuše, kuvittaja ; Nuuja, Ismo, kääntäjä.
Kirjan kannessa nimi on punaisella ja kansikuvan keskellä on norsu.
Tässä on vielä linkki (alla) OUTI-kirjastojen sivustolle, jossa kyseinen kirja näkyy. OUTI-kirjastoissa kirjaa on saatavana Kuusamon, Kiimingin ja Rajakylän kirjastoissa. Voit varata sen omaan lähikirjastoossi (OUTI-kirjastot) maksutta.
https://outi.finna.fi/Record/outi.555799
Onkohan tuo arkkitehtinasta-nimitys vähän vanhahtava? Finnan hakupalvelusta löytyy kuva arkkitehtinastapakkauksesta, joka kuuluu Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Pakkauksen kannessa nasta näyttäisi tavallista toimistoissa käytettävää paperinastaa pitkäteräisemmältä.
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1406142
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Sarjaa esitettiin Suomen televisiossa myöhään maanantai-iltaisin TV1-kanavalla. Ensimmäinen jakso nähtiin 19.5.1997 klo 23.10 nimellä Kauhun historia. Seuraava osa nähtiin 26.5.1997 klo 23.10. Kolmas osa jälleen viikon kuluttua 2.6.1997 klo 23.05. Viimeinen neljäs osa 9.6.1997 klo 23.15.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone, lehtien näköisversiot.
Kyseisillä tuntomerkeillä elokuva voisi olla Claude Autant-Laran Le Blé en herbe (Kun rakkaus kypsyy, 1953). Se on lähetetty Suomen televisiossa (YLE TV1) 31.3.1968.
Elokuvan alku näkyy DailyMotion-palvelussa. Siitä pystynee varmistamaan, onko kyseessä juuri kysyjän tarkoittama elokuva:
https://www.dailymotion.com/video/xqamoi
Ystävällisin terveisin,
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto
Tottahan ilmoitukset saa vaihdettua joko sähköpostiin saapuviksi tai kokonaan kirjepostina kulkeviksi.
Ota seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi kuvalliset henkkarit mukaan ja vaihda tekstari-viestittely haluamaasi muotoon.
Kokonaan pois ei ilmoituksia voi ottaa. Silloin et saisi tietoa myöhässä olevasta aineistosta, etkä kenties huomaisi asiaa ajoissa ennen perintätoimiston sekaantumista asiaan.
Panssarikoululta kerrottiin Sisun (myöh. Patrian) mallinumeroinnin toimivan siten, että ensimmäiset kirjaimet XA kertovat kyseessä olevan panssariajoneuvon, seuraavat kaksi numeroa kertovat moottorin kilowatit kymmenen tarkkuudella ja viimeinen numero kertoo kehitysversion numeron. Esimerkiksi Sisu XA-203 tarkoittaa panssaroitua ajoneuvoa, jonka teho on noin 200 kW ja kehitysversiota 3. Ensimmäinen kehitysversio on aina 0 joten numerona 3 tarkoittaa neljättä versiota. XA:n arveltiin tulevan Sisun (nyk. Patrian) omien tuotekehityslinjojen kautta.
Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa ei ole lainattavia e-kirjan lukulaitteita. Helsingin laitteet näyttävät olevan korjattavina, joten nekään eivät ole lainattavissa.
E-kirjan lukulaitteet löytyvät Helmet-haulla hakusanalla lukulaitteet (näyttölaitteet).
https://www.helmet.fi/fi-FI
On vaikea tietää miksi juuri tätä kirjaa ei ole suomennettu. Netistä löytyy Tampereen yliopistossa v. 2013 tehty sivuainetutkielma nimeltä Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna.https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf… Tutkielmasta löytynee tietoja kriteereistä, jotka vaikuttavat kirjan suomennospäätöksen tekemiseen.
Tietoa löytyy Helsingin kaupungin Ajankohtaista koronasta -sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/voimassa-olevat-su…
Juuri nyt, kun luen sitä, siinä kerrotaan, että kaupungin halleista Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallit ja Urheiluhallit Oy:n halleista Mäkelänrinteen ja Vuosaaren uimahallit ovat auki erityisuimakorttilaisille ja 17.5.2021 alkaen myös vuonna 1955 syntyneille ja tätä vanhemmille.
Emme löytäneet suomenkielistä käännöstä tai vaihtoehtoista nimeä tuotteelle. Wikipedia-artikkelin mukaan sattu-jauho valmistetaan erilaisista jyvistä tai palkokasveista kuten ohrasta ja kikherneistä. Toisaalla voidaan käyttää myös cashew-pähkinää, mantelia ja hirssiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sattu
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Tammen Suuret maailmanmenestykset -sarjassa vuonna 1969 julkaistu Patricia Selenin Hyvästi Venetsia, hyvästi Franca. Siinä kauniin ja raisun Francan monivaiheiset Venetsian-seikkailut vievät hänet taidemaailmaankin ja kohtaamisiin Tizianin ja Tintoretton kanssa.
En löytänyt tätä laulua selaamalla Finna.fi:tä, Violaa ja Fono.fi:tä tai työväenlaulukokoelmia,
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=voima&culture=fi&Page=…
tai Työväen lauluja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/tl.htm
Laulu ottaa kantaa -sivusto kokoaa tietoa työväenlauluista, sieltä voisi kannattaa kysyä, https://lauluottaakantaa.fi/tyovaenkulttuuri-talteen-ja-elavaksi/
Työväen arkistossa ehkä myös voisi löytyä materiaalia, https://www.tyark.fi/otayhteytta/
Kirjallisuutta työväenlauluista sekä laulukirjoja, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=ty%C3%B…
Olen tiedustellut myös kollegoilta keskustelupalstalla, palaan asiaan, jos saan lisätietoa. ...
Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään Ebbasta muuta tietoa, kuin maininnan äitinä ja vaimona: https://akatemiasampo.fi/fi/relatives/page/p13614_2/table
Ehkäpä hänen pääasiallinen "ammattinsa" on ollutkin "vain" äiti ja vaimo, kuten varmaankin valtaosan tuon ajan naisilla. Näin ollen hänestä ei liiemmin ole enää tietoa saatavissakaan.
