Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi laulun nimeä tai tekijää.
Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa laulun. Tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei
Kyseessä on luultavasti ns. nidetunnuksen loppuosa. Jotkut kirjastot laittavat vieläkin esim. kirjaston leiman tietylle sivulle, jotta kirjan tunnistaa kirjaston kirjaksi vaikka muut tarrat/tunnisteet revitään pois. Se, että kyseessä on ollut juuri sivu 48, on kunnan oma käytäntö.
Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
Kailan kirjassa "Lapin sota" kerrotaan kyllä Jarl Sundqvistista. Ritva-Liisa Sumu oli Sunkun lapsi, joten tulokulma on tietysti erilainen kuin Kailan kirjassa. Kirjastonhoitaja suosittelee myös Sunkun vaimon, Anna-Liisa Rekolan, kirjaa "Miksi elämä erottaa".
Kirjojen varaajat ovat etulyöntiasemassa kun kirja vapautuu lainattavaksi. Muutama varaus kirjaan estää sen lainaamisen asiakaspäätteeltä. Varaukset saattavat kuitenkin toisinaan olla ns. jäädytettyjä varauksia, jolloin kirjan varaaja on toivonut, että hän voisi lainata teoksen hänelle itselleen paremmin sopivana ajankohtana, mutta ei välittömästi. Kirja on silloin mahdollista lainata varausjonosta huolimatta, mutta varausjonon voi ohittaa vain kirjaston henkilökunta.
Lastenkirjoista ei peritä myöhästymismaksuja. Ennen kadonneen kirjan korvaamista tarkistetaan vielä, että kirja ei ole palautunut kirjastoon. Kirjaston henkilökunta voi uusia kirjan lainan siksi aikaa, että tarkistamisen voi tehdä.
Helsingin Sanomien vanhojen näköislehtien perusteella Rauta-Rieska oli rautatieasemalla sijainnut leipomotuotekioski. Se oli toiminnassa ainakin vuosina 1974-1976, jolloin palvelukseen halutaan -ilmoituksissa etsittiin myyjiä kioskiin. Rauta-Rieska kuului Rautuki Oy -yhtymään.
Rautuki Oy on elintarvike- kemikalio- ja kukkamyyntiin erikoistunut kioskiketju Suur-Helsingin ja Tampereen alueella. Lisäksi sillä on Jyväskylässä hampurilaisketju ja lomakeskukset Vuokatissa ja Pyhätunturilla (HS 2.2.1986)
Rautuki Oy kuului ilmeisesti VR:n työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna 1953 perustetulle Rautuki-Säätiölle. Tarkempia tietoja Rauta-Rieska -kioskin toiminnasta voisi tiedustella säätiöstä. https://www....
Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat...
Suomenkielistä tai kansainvälistä ns. virallista nimeä en löytänyt tälle tanskalaisen kuvanveistäjän hienolle veistokselle. Alkuperäinen tanskankielinen nimi lienee Vandmoderen (FAA, 2019; Wikipedia), joka tarkoittaa veden äitiä. Englanninkielinen nimi on siis suora käännös. Fyns Amts Avis -lehden jutussa vuodelta 2019 kerrotaan, miten "Vandmoderen palaa kotiin" eli Svendborgin museoon oltuaan lainassa vuodesta 1986 lähtien New Carlsberg Glyptotekillä.
Kai Nielsen. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Kai_Nielsen_(sculptor). (Viitattu 14.10.2021)
Vandmoderen er vendt hjem. Fyns Amts Avis FAA. 18.10.2019. https://faa.dk/artikel/vandmoderen-er-vendt-hjem. (Viitattu 14.10.2021)
Henkilökortin voi käydä uusimassa poliisin lupapalveluissa, joka sijaitsee Tikkurilan rautatieaseman ja kauppakeskus Dixin läheisyydessä.
Osoite on:
Ratatie 11 C, 6. krs, 01300 VANTAA
Sisäänkäynti 11 C-rappuun onnistuu helpoiten ulkokautta, Ratatien puolelta.
https://poliisi.fi/yhteystiedot/asema/-/asema/5561
Myyrmäessä (ja Tikkurilassa) on Vantaa-info, jossa voi hoitaa lyhyitä viranomaisasioita mutta sieltä ei saa virallisia henkilödokumentteja.
Vantaa-infon yhteistyökumppaneita ovat HSL, Digi- ja väestötietovirasto, Kela, TE-palvelut, Poliisin lupapalvelut, Vero sekä NetTicket. Asiointipisteiden lisäksi Vantaa-info palvelee puhelimitse, sähköpostilla sekä chatissa.
Myyrmäen Vantaa-info sijaitsee ...
Ei ole. Asiakkaiden käytössä olevat tietokoneet ja tulostusmahdollisuus ovat syrjäyttäneet kirjoituskoneet. Kirjoituskonetarvikkeiden saatavuus on erittäin huonoa, joten en usko että tällainen palvelu enää tulee tarjolle.
Jim Morrison käyttää kyseisessä säkeessä they-pronominia yksikön kolmannen persoonan pronominina. They ei tässä viittaa usean ihmisen joukkoon vaan tarkoittaa ketä tahansa yksittäistä mutta yksilöimätöntä henkilöä, joka kehtaa sanoa näin. 1970-luvun alussa preskriptiiviset kielioppaat eivät pitäneet tällaista käyttöä yleiskielen mukaisena ja akateemiset kirjoitusoppaat kehottivat välttämään sen käyttöä. 2000-luvulla tilanne on toinen, ja useimmat tyylioppaat hyväksyvät theyn käyttöön sukupuolineutraalina pronominina. Lause "they are a liar" esiintyy esimerkiksi Raamatun New International Version -englanninnoksessa.
They-pronominia on kuitenkin käytetty tällä tavoin englannin kielessä jo 1300-luvulta asti. Se esiintyy esimerkiksi...
Etsimäsi runo löytyy maintsemastasi kirjasta, eli Perkiö, Pia & Parikka-Kuuva, Salli: Mitä kuuluu, kullannuppu?
Kirja löytyy useasta kirjastosta, esimerkiksi EEPOS-kirjastoista ja PIKI-kirjastoista.
Valitettavasti tähän kysymykseen emme löytäneet vastausta. Asiaa kannattaa tiedustella Espoon kaupungilta. Suomenkielisen perusopetuksen yhteystiedot https://www.espoo.fi/fi/suomenkielisen-perusopetuksen-yhteystiedot
Löydät sähkökitarat Helmet-haulla helpoimmin kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat sähkökitara esine.
Kallion kirjastossa on kaksi lainattavaa sähkökitaraa (Yamaha ja Ibanez), mutta tällä hetkellä ne ovat lainassa. Voit tarkistaa ajankohtaisen tilanteen HelMeti-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ss%C3%A4hk%C3%B6kitara%20es…
Kyseessä on kustannusyhtiö Pohjankaltion omistamassa kulttuurilehti Kaltiossa v. 1963 julkaistu kahden sivun mittainen artikkeli. Sen ensimmäinen osa oli numerossa 4/1963 (s. 58) ja toinen numerossa 5-6/1963 (s. 88). Mikko Hakon runoutta käsitellään jälkimmäisessä osassa. Kaltion vuosikerta löytyy Oulun pääkirjaston varastosta. Artikkelista voi ottaa kopion kirjastossa.
Olisikohan kyseessä toukka tai sen kotilo? Ĺutikkaa se ei muistuta.
Sovelluskaupasta saa hyönteisten tunnistamiseen sopivia sovelluksia (esimerkiksi bug identifier, insect identifier), mutta tässä haluttaneen tietää, onko kyse tuhohyönteisestä.
Onko tuhoja syntynyt? Tarkista, onko huopiin tms. tullut reikiä?
Jos asut kerrostalossa, kysy naapureiltasi, onko heillä havaintoja kutsumattomista vieraista. Tuholaistorjunnan kutsu paikalle kuuluu isännöitsijälle. Vuokralaisen kannattaa otttaa yhteyttä asunnon omistajaan.
Muussa tapauksessa ota itse yhteyttä tuholaistentorjuntayritykseen! Sen valinta on suositeltavaa tehdä Helsingin kaupungin sivuilta löytyvältä yrityslistalta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/...
Emme valitettavasti tunnistaneet kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäinen hakupaikka voisi olla Gerec.fi eli gerontologian tutkimuskeskus suomessa.
Sivulta löytyy paljon tietoa mm. arkistoituja tutkimuksia
Finna-haku löytää myös runsaasti opinnäytetöitä ja väitöskirjoja aiheesta. Kymmenen viime vuoden ajalta löytyy 398 työtä. Jos tarkennettuun hakuun lisää sanat määrällinen tai kvantitatiivinen löytää vain näillä menetelmillä tehtyjä tutkielmia.
Myös google scholar haulla löytää helposti erilaisia julkaistuja tutkimuksia.
