Suomen kirjasäätiön tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako-ohjeiden kohdassa 4 sanotaan näin:
--
”Kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa tietokirjan ehdolle Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.
Jos lautakunta nimeää teoksen palkintoehdokkaaksi, teoksen ehdolle asettanut suorittaa säätiölle ehdokasmaksun, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.”
--
Suomen kirjasäätiöstä kerrottiin että vuoden 2019 Tietokirjallisuuden Finlandia-...
Hei!
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksesta on 31 käännöstä 24 eri kielellä. Japani ei kuitenkaan kuulu näiden kielten joukkoon.
Muita käännöksiä voitte tutkia Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Lyhytlainoja hankimme, koska asiakkailla on mahdollisuus saada luettavaksi teos, josta on paljon varauksia.
Suositut uutuuskirjat menevät usein varauksiin ja asiakkailla on jonkinlainen mahdolisuus nähdä niitä lyhytlainoissa.
Voi olla, että asiakas on varannut kirjan ja käydessään kirjastossa hän huomaa lyhytlainan ja lainaa sen ja peruuttaa varauksensa.
Pyrimme lyhytlainoilla myös vähentämään varausten määrää.
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Mukavaa, että kirjastotyö kiinnostaa teitä! Helsingin kaupunginkirjaston työhönotto on nykyään osa Helsingin kaupungin työhönottoa. Tässä avoin hakemuslomake, jonka voitte täyttää ja lähettää, https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5052219&sid=qWrrHytvhN
Alla pari linkkiä, joista löytyy tietoa muistikuvien synnystä: Ylen uutinen otsikolla Valehtelevatko muistot? (29.12.2009) ja "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen Traumat, muistiin palautuminen ja valemuistot -artikkeli, joka on tiivistelmä tutkimustuloksista:
https://yle.fi/uutiset/3-6058402
https://www.markkuojanen.com/psykologia/traumat-muistiin-palautuminen-ja-valemuistot/
Koska näissä asioissa on kyse lähinnä siitä, mihin uskoo, ei varsinaisesti tieteelliseksi arvioitua todistusaineistoa olla. Itse ennaltamäärätyn kohtalon ja vapaan tahdon käsitettä on käsitelty paljon, joten ehkä teos The Oxford handbook of free will, Kane, Robert (toim.) Oxford University Press 2002 olisi hyvä sopiva tutkimuksen aloittamiseen. Sitä löytyy Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa, https://finna.fi/Record/helka.1717935
Suomen tunnetuin aavemetsästäjä Mika Nikkilä avaa kokemuksiaan vertahyytävistä paikoista ja kertoo vastikään ilmestyneestä kirjastaan Varissuon kirjastossa 19.2. klo 17.30-19.00. Osoite: Nisse Kavon katu 3.
http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-02192020-1730-suomen-aavemetsastajat
Vaski-tietokannan etusivulta pääsee katsomaan kaikki tapahtumat https://vaski.finna.fi/Content/tapahtumat
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Hei!
Nurmijärven kirjastosta löytyi vuodelta 1993 oleva painos, jonka alusta löytyvät esipuheet vuosien 1976 ja 1989 laitoksiin. Vuoden 1976 laitoksen esipuheessa on kyseinen lause ja se on suomennettu seuraavasti: Olemme eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja.
Kysymyksessä voisi olla Sara Medbergin kirja Kamarineitsyt, jossa kerrotaan kolmen eri naisen elämästä. Kirjaan sisältyy paljon seikkailuja ja rakkautta. Pitsinompelija Emmy salaa menneisyyttään, mutta on ylhäistä ranskalaista sukujuurta ja todistaakseen sen mm. yrittää varastaa kuninkaanlinnasta jalokivikorun. Ompelija Charlotta on veloissa ja melkein joutuu miehen raiskaamaksi pimeällä kujalla, mutta ylhäissyntyinen herra pelastaa hänet ja palkkaa villin siskonsa Nellin kamarineitsyeksi. Rakkautta pyöritellään sinne tänne, mutta viimein kaikki salaisuudet paljastuvat ja kukin saa omansa.
Sara Medberg tekee väitöskirjaa nuorten naisten elämästä ja tyttöjen kasvatuksesta 1700-1800-luvuilla ja käsittelee samoja aiheita myös...
Hakupalvelu Finnasta löytyy haulla kalastusvälineet lukuisia kalastukseen ja pyyntivälineisiin liittyviä kuvia. Näitä kuvia kannattaa käydä läpi. Toisaalta tunnistaisko joku lukijoistamme esineen?
Finnan tulokset: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kalastusv%C3%A4lineet&type=…
Uusin jonka löysin Helmet-kirjastojen kokoelmasta oli tämä Suomi-englanti-suomi –sanakirja, jonka viimeisin eli 19. painos on ilmestynyt 2015.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2045669?lang=fin
Kesätyöaika poistui virka-ja työehtosopimusten muutoksien vuoksi valtion virastoilta vuonna 1995.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003330429.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003436180.html
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan 'lapseton' esiintyy jo Agricolan kirjoituksissa. Sana on ollut siis käytössä 1500-luvulla.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapseton&vks_id=VKS_83c5df813da30319f6f8f7821028d377
Sanan 'lapsettomuus' kirjallinen ensiesiintymä taas on 1700-luvulta.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapsettomuus&vks_id=VKS_c081f31fd522c36b23e7a8855beab94a
Hei
Verenluovutuksen parhaat asiantuntijat löytynevät SPR:n sivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus
Sivustolla on myös mahdollisuus kysyä verenluovutukseen liittyvistä asioista:
info(at)veripalvelu.fi
- verkkosivuihin tai Veripalveluun yleisesti liittyvät kysymykset
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
