Hei!
Nurmijärven kirjastosta löytyi vuodelta 1993 oleva painos, jonka alusta löytyvät esipuheet vuosien 1976 ja 1989 laitoksiin. Vuoden 1976 laitoksen esipuheessa on kyseinen lause ja se on suomennettu seuraavasti: Olemme eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja.
Kasviemäkset eli alkaloidit ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä (usein kitkeränmakuisia), tavallisesti elimistön toimintoihin voimakkaasti vaikuttavia yhdisteitä ks. Lääketieteen sanasto, Terveyskirjasto Duodecim osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Kirjallisuutta tästä aihepiiristä voi hakea tietokannasta www.finna.fi hakusanalla alkaloidit
Helmet-kirjastot tarjoavat tällä hetkellä rajattuja palveluja. Varausten nouto kuitenkin onnistuu.
Lisätietoa poikkeusasioinnista Helmet-kirjastoissa löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011101(218105) .
Kysymyksessä voisi olla Sara Medbergin kirja Kamarineitsyt, jossa kerrotaan kolmen eri naisen elämästä. Kirjaan sisältyy paljon seikkailuja ja rakkautta. Pitsinompelija Emmy salaa menneisyyttään, mutta on ylhäistä ranskalaista sukujuurta ja todistaakseen sen mm. yrittää varastaa kuninkaanlinnasta jalokivikorun. Ompelija Charlotta on veloissa ja melkein joutuu miehen raiskaamaksi pimeällä kujalla, mutta ylhäissyntyinen herra pelastaa hänet ja palkkaa villin siskonsa Nellin kamarineitsyeksi. Rakkautta pyöritellään sinne tänne, mutta viimein kaikki salaisuudet paljastuvat ja kukin saa omansa.
Sara Medberg tekee väitöskirjaa nuorten naisten elämästä ja tyttöjen kasvatuksesta 1700-1800-luvuilla ja käsittelee samoja aiheita myös...
Hakupalvelu Finnasta löytyy haulla kalastusvälineet lukuisia kalastukseen ja pyyntivälineisiin liittyviä kuvia. Näitä kuvia kannattaa käydä läpi. Toisaalta tunnistaisko joku lukijoistamme esineen?
Finnan tulokset: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kalastusv%C3%A4lineet&type=…
Uusin jonka löysin Helmet-kirjastojen kokoelmasta oli tämä Suomi-englanti-suomi –sanakirja, jonka viimeisin eli 19. painos on ilmestynyt 2015.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2045669?lang=fin
Kesätyöaika poistui virka-ja työehtosopimusten muutoksien vuoksi valtion virastoilta vuonna 1995.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003330429.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003436180.html
Turkuun sijoittuvat esimerkiksi seuraavat romaanit:
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Kahden ja yhden yön tarinoita, Emme enää usko pahaan
Jussi Seppänen: Jussi Seppänen
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Emma Puikkonen: Turkulainen näytelmä
Peter Sandström: Laudatur
Mike Pohjola: 1827
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Jussi Marttila: Veden varaan
Monet Max Mannerin ja Pirkko Arhipan dekkarit sekä tietysti Reijo Mäen Varekset
Suositellaan luettavaksi jokirannassa piispanmunkkia nautiskellen. Tervetuloa Turkuun!
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan 'lapseton' esiintyy jo Agricolan kirjoituksissa. Sana on ollut siis käytössä 1500-luvulla.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapseton&vks_id=VKS_83c5df813da30319f6f8f7821028d377
Sanan 'lapsettomuus' kirjallinen ensiesiintymä taas on 1700-luvulta.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapsettomuus&vks_id=VKS_c081f31fd522c36b23e7a8855beab94a
Hei
Verenluovutuksen parhaat asiantuntijat löytynevät SPR:n sivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus
Sivustolla on myös mahdollisuus kysyä verenluovutukseen liittyvistä asioista:
info(at)veripalvelu.fi
- verkkosivuihin tai Veripalveluun yleisesti liittyvät kysymykset
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kirjaston kirjojen lainaaminen ei maksa. Kirjastoissa on toisinaan myytävänä poistokirjoja ja ne maksavat. Samoin kaupoissa olevat kirjat maksavat.
Toisin kuin aikuisten aineistosta, lasten aineistosta ei yleensä peritä varaus- tai myöhästymismaksua. Jos kadottaa lainaamansa kirjan, tai jos vaikka lemmikki sattuu tuhoamaan sen, on kirja korvattava kirjastolle.
Hautapaikkoja voi olla vaikea löytää. Seurakunnat rekisteröivät kuolleiden nimet, mutta aina hautapaikasta ei ole merkintää.
Seurakuntien keskusrekisteristä kannattanee aloittaa hakeminen.
Tässä yhteystiedot Helsingin toimistoon:
Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-15.45
Osoite: Kolmas linja 22 B; 00530 Helsinki
http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Runo löytyy Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapinen. Runon tekijäksi on mainittu Aune Laaksi. Kirja on Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, mutta sen voi tilata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon joko netin kautta osoitteesta http://www.helmet.fi tai käymällä lähimmässä kirjastossa.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Latinan sanakirjojen avulla päättelen, että Chorea sponsa tarkoittaa hää- tai morsiustanssia. Chorea quadrata esimerkiksi on katrilli, joten tanssista on kysymys.
Sanakirjoista: chorea = piirikarkelo, tanssi, sponsa (spondeo) = kihlattu, sulhanen, morsian
Helsingin kaupunginkirjasto voi ottaa vastaan lahjoituksina muuta aineistoa paitsi kuvatallenteita (videot, dvd-levyt) ja cd-romlevyjä. Jos äänikirjat ovat erittäin hyväkuntoisia, niitä voi käydä tarjoamassa esim. lähimpään kirjastoon, joka voi halutessaan ottaa ne omaan kokoelmaansa tai tarjota niitä jonnekin toiseen toimipisteeseen. Kuitenkaan YLE:n Tallennemyynnin äänikirjoja ei voida ottaa vastaan niihin liittyvien tekijänoikeusmaksujen vuoksi.
Virallisesti 28.12. suomalaisen almanakan mukaan juhlii vain Piia. Pia löytyy ruotsalaisesta almanakasta saman päivän kohdalta. Piia tuli almanakkaan vuonna 1973. Sitä aikaisemmin päivä oli vain Viattomien lasten päivä.
Piia- ja Pia -nimistä löytyy tietoa esim. Eero Kiviniemen kirjasta Iita Linta Maria.
Viralliset almanakat, siis nykyinen ja vanhemmat, löytyvät sivulta http://almanakka.helsinki.fi/
