Iltasanomien artikkeli 10.2.2009 kertoo tehtaan tuotannosta näin:"Espoon tehdas pysähtyy Lisäksi Nokia Siemens Networksin Espoon tehtaan tuotanto loppuu. Tehtaan sulkemisen arvioidaan tapahtuvan vaiheittain vuoden 2009 aikana. Irtisanomisuhan alla on yhteensä 282 työpaikkaa tuotannossa ja sen tukitoiminnoissa Suomessa. Tehdas tekee mikroaaltoradioita sekä radioverkko- ja keskusjärjestelmätuotteita." Linkki artikkeliin
Eri artikkelien mukaan kyseessä oli tuotannon supistaminen eli tuotantoa ei siirretty muualle.
Toimiston henkilökunnasta ei löytynyt tietoja. Lisätietoja voisi kysyä Siemensin Suomen konttorista. Linkki https://www.siemens.com/fi/fi.html
Ehkä tämä vanha uutinen on syytä lukea ennen kuin miettii vakuutuksen arvoa: https://yle.fi/a/3-5061875Rahan arvon laskemiseen löytyy Tilastokeskuksen sivuilta rahan arvon muunnin: https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa on vastattu samantyyppiseen kysymykseen 10.6.2021.Vastauksen voi lukea osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulevat-marjasekoitusten-kuningatar-ja?language_content_entity=fi
Biografiasammosta löysin tällaiset lasten nimet: Lapset: Jyry S 1909, K 1919; Vesa S 1910; Päiviö S 1913, K 1940; Sirkku Helena (Lähetkangas) S 1918, K 1946.Kansallisbiografian artikkeli, https://biografiasampo.fi/henkilo/p411Kantele.netin artikkeli, https://www.kantele.net/pasi-ja-kantele/764Koska Pasi Jääskeläinen oli haapavetinen kuuluisuus, saattaisi Haapaveden kirjastosta löytyä hänestä tietoja, mutta valitettavasti Haapaveden kirjasto ei enää osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastaamiseen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Haapaveden kirjastoon ja kysyä, onko heillä siellä paikalliskokoelmaa, https://www.haapavesi.fi/kirjasto
Presidentti Kekkosen syntymäpäivä ei ollut virallinen liputuspäivä hänen presidenttikaudellaan. Liputuskäytäntöjä sääntelivät Laki Suomen lipusta 40/1918 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/40-1918.pdfasetus Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla 178/1934 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/178-1934.pdfsekä Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780383ja Laki Suomen lipusta 380/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780380 Sen sijaan jotkut kansalaiset ovat voineet liputtaa kunnioituksesta presidentti Kekkosta kohtaan jo hänen presidenttikaudellaan, se on ollut sallittua.Liputus on tapahtunut mm. silloin...
Tekniikan maailman vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehtiä ei saa kotilainaan.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Kyseessä lienevät Anne Farrellin Meidän sakki -kirjat, "riemukas teossarja Mitchellin perheen tapahtumarikkaasta elämästä australialaisella karjatilalla": Meidän sakki tempaisee (The gift-wrapped pony), Meidän sakki huolestuu (The calf on Shale Hill), Meidän sakki uurastaa (Eight days at Guara) ja Meidän sakki edistyy (Shadow summer). Perheessä on kuusi jäsentä: isä, äiti, tytöt Lesley ja Val(erie) sekä pojat David ja Ian. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 1981–83.
Oppitorista löytyy tietoa Vipusesta. Tässä kerrotaan Vipusesta taustaa ja sääntöjä. Toisella sivulla on myös linkki netissä pelattavaan versioon. Kirjoittajan mukaan peli on tunnettu myös nimellä Avista. Wikipedian mukaan Avista oli suomenkielinen versio yhdysvaltalaisesta kaupallisesta pelistä nimeltä Quick Wit, joka julkaistiin alun perin vuonna 1938. Peli käännettiin suomeksi tuoreeltaan. Tässä esimerkiksi näkyy pelin Vipunen-niminen versio vuodelta 1941. Avista-nimellä peliä valmistettiin 90-luvun alkuun saakka. Tämä urheiluaiheinen peli lienee viimeisiä suomenkielisiä.Tämäntyyppisten sanapelien idea on ilmeisesti kaupallisia sovelluksia vanhempia ja pelityypistä on monta variaatiota eri kielillä. Englanninkielisessä maailmassa se...
New Jersey on kieltänyt itsepalvelutankkauksen yleisen hyvän nimissä. Syyt tiukkaan lainsäädäntöön näyttävät perustuvan pääasiassa yleiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin tekijöihin.Tulipalovaaran takia on tärkeää, että kaikki turvallisuustekijät – kuten auton moottorin sammuttaminen ja tupakoinnin välttäminen – tulevat ehdottomasti huomioiduiksi. Autosta poistuminen tankkauksen ajaksi voi olla vaaraksi kuljettajalle, etenkin iäkkäille tai liikuntarajoitteisille: voi kaatua tai tulla jopa ryöstetyksi. Bensiinihöyryille altistuminen on vaaraksi terveydelle, etenkin raskaana oleville naisille.Itsepalveluasemien katsotaan myös haitallisesti vähentäneen korjaus- ja huoltopalvelujen saatavuutta huoltoasemilla, millä...
Valitettavasti emme löytäneet alkuperäisen vinyylin kansista soittajatietoja, eikä niitä ollut listattu musiikkitietokannoissakaan. Levyn on tuottanut Esa Nieminen ja tiedetään että Juha Björninen soittaa kappaleella kitaraa. Mutta basistia emme saaneet selville.Netin keskustelufoorumeilla on arveltu, että basisti voisi olla Häkä Virtanen ja Tapio Salo. Muusikoiden.netissä kannatusta saa eniten Tapio Salo: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=132942&o=0 Jos jollakin kysymyksen lukijalla on varmaa tietoa asiasta, niin tiedon voi laittaa meille kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseinen tarina oli arkistrippiä pidempi ns. sunnuntaisarja. Sitä voisi etsiä vuonna 2002 julkaistusta Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985-1995 -albumista, johon sarjan tekijä Bill Watterson on valinnut kokoelman sunnuntaisarjoja. Mikäli kyseistä tarinaa ei löydy tästä albumista, saatavilla on myös neliosainen The complete Calvin and Hobbes -teossarja, jossa on julkaistu kaikki Lassi ja Leevi -sarjat alkukielellä.
Puolustusvoimien Youtube-tililtä löytyy videoita myös Suomen ilmavoimien kalustosta, henkilöstöstä ja historiasta.Myös Ylen Elävästä arkistosta ja Areenasta voi löytää haulla "ilmavoimat" videoita, kuten dokumentit Hornet uudisti ilmavoimat, Poikamme ilmassa ja Lentäjät Kirgiisiaroilla tai uutisfilmin vuoden 1963 lentonäytöksestä.
Jörn Donnerin dokumentista Perkele! Kuvia Suomesta (1971) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa myös Helmet-kirjastojen kokoelmista.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1897359?sid=5026984423Dokumentti ja sen jatko-osa Perkele 2 - Kuvia Suomesta (2017) ovat katsottavissa myös Yle Areenassa:https://areena.yle.fi/1-3995065https://areena.yle.fi/1-3995065
Kertomuksia, joissa lukija valitsee tarinan suunnan kutsutaan usein valitse oma seikkailusi -kirjoiksi. Niitä käännettiin suomeksi etenkin 80-luvun loppupuolella, mutta tällaisia kirjoja on ilmestynyt myös tällä vuosituhannella. Useimmin kirjastojen tietokannoissa käytetty asiasana näille kirjoille on interaktiiviset teokset, mutta termi kattaa myös muunlaisia kirjoja, eikä asiasanaa välttämättä ole käytetty kaikissa teoksissa. Keräsin mahdollisimman kattavan listauksen kirjoista, mutta se ei todennäköisesti ole täydellinen ja kirjojen saatavuus kirjastoissa vaihtelee etenkin vanhojen teosten kohdalla.Kuvakirjat (sopivat myös alle kouluikäisille)Guillain, Adam- Kerro oma tarina, Mäkelä 2025 Misslin, Sylvie-...
Oheisessa Jukka Leskisen toimittamassa julkaisussa Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena (2018) syyllisyysteemaaa käsitellään lyhyesti otsikolla Sotilaan syyllisyyden tunne ja tappamisen psyykkiset esteet (s. 28-29) PVTUTKL+julkaisuja+9.pdfViittaat kysymyksessäsi ehkä tässä artikkelissa mainittuun toisen maailmansodan jälkeen julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin nimeltä American soldier (Stouffer & työryhmä 1949), joka pohjautui perusteelliseen sotaveteraanien kyselytutkimukseen. Artikkelin mukaan tätä tutkimusraporttia voidaan edelleen pitää yhtenä sotilaspsykologian ja -sosiologian peruslähteenä. Yhtenä tämän tutkimuksen havaintona oli, miten vaikeaa tavalliselle ihmiselle on toisen ihmisen vahingoittaminen, puhumattakaan...
Jatkosota alkoi Neuvostoliiton hyökättyä Suomea vastaan 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 aamulla, jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta suomalaisiin kohteisiin saaristossa ja mantereella sekä lentoiskut suomalaisia laivoja vastaan merellä [1].Varsinaiset sotatoimet päättyivät 4.–5. syyskuuta 1944 [2]. Kuitenkin lopullisesti Jatkosota loppui Suomen ja Neuvostoliiton Moskovassa allekirjoittamaan välirauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944 [3].Mauno Jokipii: Jatkosodan synty; 1987; s. 585 & 559Hietanen, Silvo ym.: Kansakunta sodassa, 3. osa Kuilun yli; 1992; s. 106https://ruotuvaki.fi/-/jatkosodan-alkamisesta-tasan-80-vuotta
