Singer-ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät taulukosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…
Siinä ei kuitenkaan ole lainkaan sarjanumeroita, joissa kirjaimena olisi pelkkä A. Mahdollisesti tiedossasi oleva numero on puutteellinen. AA-sarjasta löytyy kyllä numero 2456300. Tuon sarjan koneet on valmistettu 27.1.1925.
Voit lähettää kysymyksesi myös museolle: https://www.kysymuseolta.fi/kansallismuseo/?lang=fin
Hei!
Se Kauniiden ja Rohkeiden episodi, jonka lopussa Bill löytää valvontakameran kirjan sisältä on numeroltaan 16633. Episodi näytettiin USA:ssa ensimmäisen kerran 8.8.2013
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään kenen runosta tuo kohta on. Asiaa selviteltiin mm. Suomen kirjastojen yhteisellä tieto-listalla, mutta kukaan ei muistanut kyseistä runoa.
Brittihallituksen liikenneasioista vastaava ministeriö (Department for Transport) julkaisi 13. lokakuuta päätöksen ajoneuvoja koskevista päästörajoituksista EU-eron jälkeen. Sen mukaan nykyinen päästönormeja säätelevä Euroopan unionin lainsäädäntö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631) tulee osaksi sikäläistä lainsäädäntöä.
Lähde: https://www.gov.uk/government/consultations/regulating-co2-emission-standards-for-new-cars-and-vans-after-transition/outcome/government-response-to-the-consultation-on-proposals-to-regulate-co2-emission-performance-standards-for-new-passenger-cars-and-light-commercial-vehic
Liikenneministeriön verkkosivut: https://www.gov.uk/government/organisations/department-for...
Soijakastike kuuluu perinteisesti japanilaiseen, kiinalaiseen ja kaakkoisaasialaiseen keittiöön. Valmistajat löytyvät usein sieltä, missä markkinat ovat suurimmat. Sama pätee kalakastikeeseen, joka on on tärkeä keittiön perusmauste monessa Kaakkois-Aasian maassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soijakastike
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalakastike
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/.
Aikaisempaa, nyttemmin kumottua nimilakia (694/1985) täydennettiin lakimuutoksella (253/1991), jolla sukunimisuojaa laajennettiin koskemaan tiettyjen määrättyjen sukujen sijaan kaikkia suomalaiseen väestörekisteriin merkittyjä sukunimiä. Muutos tuli voimaan 1.11.1991. Tämä kaikkia sukunimiä koskeva suojaussäännös on myös nykyisin voimassa olevassa etu- ja sukunimilaissa (946/2017).
Aikaisempi nimilaki (694/1985), jossa on mukana 1991 tulleet muutokset:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1985/19850694#L1
1.1.2019 voimaan tullut nykyinen etu- ja sukunimilaki (946/2017):
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Hallituksen esitys eduskunnalle etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun...
Emme valitettavasti löytäneet ajatelman alkuperää. Ambrosiukselta on julkaistu kolumnien kokoelma "Aika ei johda unohdukseen -uskosta, kristityn tiestä ja kirkosta" (Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, 2015), jossa tämän kaltaisia ajatelmia saattaisi olla. Emme saaneet kirjaa käsiimme, mutta kirjaa löytyy myös Satakirjastojen kokoelmista:
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.382199
Jos joku kysymysen lukija tunnistaa ajatelman alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on aihetta käsitteleviä artikkeleita, joista löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen aineistoon sekä muihin käytettyihin lähteisiin: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Kirjojen varaajat ovat etulyöntiasemassa kun kirja vapautuu lainattavaksi. Muutama varaus kirjaan estää sen lainaamisen asiakaspäätteeltä. Varaukset saattavat kuitenkin toisinaan olla ns. jäädytettyjä varauksia, jolloin kirjan varaaja on toivonut, että hän voisi lainata teoksen hänelle itselleen paremmin sopivana ajankohtana, mutta ei välittömästi. Kirja on silloin mahdollista lainata varausjonosta huolimatta, mutta varausjonon voi ohittaa vain kirjaston henkilökunta.
Lastenkirjoista ei peritä myöhästymismaksuja. Ennen kadonneen kirjan korvaamista tarkistetaan vielä, että kirja ei ole palautunut kirjastoon. Kirjaston henkilökunta voi uusia kirjan lainan siksi aikaa, että tarkistamisen voi tehdä.
Helsingin Sanomien vanhojen näköislehtien perusteella Rauta-Rieska oli rautatieasemalla sijainnut leipomotuotekioski. Se oli toiminnassa ainakin vuosina 1974-1976, jolloin palvelukseen halutaan -ilmoituksissa etsittiin myyjiä kioskiin. Rauta-Rieska kuului Rautuki Oy -yhtymään.
Rautuki Oy on elintarvike- kemikalio- ja kukkamyyntiin erikoistunut kioskiketju Suur-Helsingin ja Tampereen alueella. Lisäksi sillä on Jyväskylässä hampurilaisketju ja lomakeskukset Vuokatissa ja Pyhätunturilla (HS 2.2.1986)
Rautuki Oy kuului ilmeisesti VR:n työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna 1953 perustetulle Rautuki-Säätiölle. Tarkempia tietoja Rauta-Rieska -kioskin toiminnasta voisi tiedustella säätiöstä. https://www....
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi....
Julkaisu löytyy Kansalliskirjastosta sekä Viikistä että Fennica-kokoelmasta Kansalliskirjastosta. Viikin kappaleen saa kotilainaan ja tuon Fennican lukusalilainaan, Salamajärven kansallispuiston runkosuunnitelma | Helka-kirjastot | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Teosta löytyy myös muista yliopistokirjastoista Frank-monihaulla saat muutkin sijainnit esiin, Kirjastot.fi: Frank-monihaku.
Sen sijaan tuota jälkimmäistä en löydä mistään. En löydä edes mainintaa siitä, ainoastaan Salamaperän luonnonpuiston runkosuunnitelman ja järjestyssäännöt, mutta sitäkään dokumenttia en mistään kirjastoluettelosta.
Ehkä Viikin kirjastossa osattaisiin auttaa. Julkaisua kyllä pitäisi löytyä jostain ja Kansalliskirjaston kokoelmat...
Ei ole. Asiakkaiden käytössä olevat tietokoneet ja tulostusmahdollisuus ovat syrjäyttäneet kirjoituskoneet. Kirjoituskonetarvikkeiden saatavuus on erittäin huonoa, joten en usko että tällainen palvelu enää tulee tarjolle.
Jyväskylän pääkirjaston digitointitila on käytettävissä. Tilan varauskalenterin ja varausohjeet löydät verkkosivuiltamme tämän linkin takaa: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digi…
Emme valitettavasti tunnistaneet kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäinen hakupaikka voisi olla Gerec.fi eli gerontologian tutkimuskeskus suomessa.
Sivulta löytyy paljon tietoa mm. arkistoituja tutkimuksia
Finna-haku löytää myös runsaasti opinnäytetöitä ja väitöskirjoja aiheesta. Kymmenen viime vuoden ajalta löytyy 398 työtä. Jos tarkennettuun hakuun lisää sanat määrällinen tai kvantitatiivinen löytää vain näillä menetelmillä tehtyjä tutkielmia.
Myös google scholar haulla löytää helposti erilaisia julkaistuja tutkimuksia.
Kuvaamasi helisevä ääni - tai sorsastusta harrastavan ystäväni mielestä viheltävä ääni - syntyy sorsien siivistä. Varsinkin isomman sorsaparven lentäessä ohi tämän äänen voi kuulla hyvin selkeästi.
