En tiedä onko kukaan tehnyt tutkimusta juuri tuosta näkökulmasta. Kysymystä voisi kyllä yrittää tutkia, sillä elämäkerrat kyllä luetteloidaan ja asiasanoitetaan. Finna.fi haulla elämäkerrat ja kirjallisuudentutkimus & rajaus opinnäytteisiin, löytyy kyllä runsaasti elämäkertatutkimuksia. Linkki hakutulokseen.Tai hieman rajatummin lisäämällä vielä edellisiin aiheisiin hakusana teemat. Linkki hakutulokseen.Helsingin yliopiston Helda-tietokannasta löytää 7 opinnäytettä asiasanalla elämäkerta. Linkki Helda-hakuun.Aihetta voisi alkaa tutkailla rajaamalla esim. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (2023) avulla.Elämäkertojen muutoksesta kertovat myös Murros verkkolehti Linkki ja Pietari Kylmälän Ylen artikkeli Linkki.
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavia CD-soittimia.Itäkeskuksen digitointilaitteen voi varata myös CD:n kuuntelua varten.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84927
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the...
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
Kirjasto myy dvd- tai cd-r-levyjä 1,50 euron hintaan, jos omaa levyä ei ole mukana. Laitteiden käyttö sinänsä ei maksa mitään, mutta kirjastokorttia tai henkilötodistusta voidaan edellyttää. Näet Varaamo-tilavarauspalvelusta Helsingin kirjastojen digitointipalvelut hakusanalla "digitointi". Tällä hetkellä digitointi on mahdollista Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoissa. Palvelun kuvauksista näet kirjastokohtaiset tarkemmat tiedot käyttöoikeudesta, laitteistosta ja siitä, mitä tallennemuotoa on mahdollisuus käyttää.
Helsingin Peikot -jääkiekkojoukkue toimi tällä nimellä kaudella 1970-71, jolloin se pelasi Suomen sarjan eteläisessä lohkossa. Joukkueen tuloksiin voi tutustua julkaisussa Jääkiekkokirja 1971-1972 (toim. Aarne Honkavaara), joka löytyy avoimesti verkosta osoitteesta: Jääkiekkokirja 1971 - 1972. Tämän kauden jälkeen joukkue putosi maakuntasarjaan ja toiminta päättyi. Ennen kautta 1970-71 joukkueen nimi oli Jokerit II.Jokerit Wiki -verkkosivulta löytyy joukkueen kokoonpano ja pistepörssi, muttei pelinumeroita: Helsingin Peikot | Jokerit Wiki | Fandom. Alla kyseinen taulukko: OMSPRKeijo Koivunen121692510Pekka Vuorio1410142429Matti Jalanko1397164Olli Hietanen1471810Hannu Jalanko112680Reijo Simola93360Tero Räty143252Matti...
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Chris Ryanin Stand by, stand by vuodelta 1996. Kirjaa ei ole suomennettu. Esittelyteksti kertoo näin: "Geordie Sharp, a sergeant in the SAS, is struggling to pick up the threads of his army career. Wounded in the Gulf War, he returns to Hereford to find his home life in tatters. As he trains with Northern Ireland Troop, a murder in his family fires him with personal hatred of the IRA. Posted to Belfast, he discovers that his adversary is Declan Farrell, a leading player in the Provisional IRA. Sharp sets out to stalk and kill his man." Romaani on Geordie Sharp -sarjan ensimmäinen osa.
Stand by, stand by Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1144470.Stand_By_Stand_by
Muita...
Patrick McDonnellin sarjakuva Kamut 2 (suom. Asko ja Anssi Alanen) on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1996.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3761726
Kamut 3 (suom. on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 (suom. Asko Alanen), samoin Kamut 4 (suom. Asko Alanen).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3792792
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3834856
Suomessa julkaistujen kirjojen julkaisutiedot löytyvät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Medici.tv löytyy Helmet-verkkokirjaston Musiikki-välilehdeltä.
Tässä suora linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_verkossa/Medicitvvideopal…
Kysymykseen ei ole objektiivista vastausta. Oma subjektiivinen näkemykseni on, että Kallion kirjasto edelleen melko hämyisä ja hyvin kotoisa kirjasto. Rauhallista on edelleen ainakin toisessa kerroksessa, muualla meno on luultavasti äänekkäämpää kuin taannoin.
Kliivioita kirjastossa on edelleen. Niitä on varsinkin pääportaikon ikkunoilla, jossa ne saavat runsaasti valoa ja tuovat oman osansa kotoisaan tunnelmaan.
Lähetin kysymyksesi Suomen Biohiiliyhdistykselle ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Suomen Biohiiliyhdistykseltä ei valitettavasti ole tullut tarkentavaa vastausta kysymykseesi.
Suomen biohiiliyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että ”Suomessa biohiiltä valmistetaan puupohjaisista biomassoista kuten teollisuuden sivuvirroista, pajusta ja sertifioidusta kuitupuusta. Raaka-ainevalinnalla, tuotanto-olosuhteilla ja biohiilen jälkikäsittelyllä voidaan vaikuttaa merkittävästi biohiilen ominaisuuksiin. Biohiiliä on siis lukuisia versioita eri ominaisuuksilla eikä yhdessä biohiilessä voi olla kaikkia parhaita ominaisuuksia samaan aikaan.” Myös Carbons Finlandin –sivuilla kerrotaan, että ”biohiili ei ole yksi tuote, vaan ryhmä tuotteita....
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Vuosina 2019-21 suomeksi ilmestyneitä latinalaisamerikkalaisten kirjailijoiden teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Bazterrica, Agustina, Rotukarja [r] | Argentiina
Enriquez, Mariana, Mitä liekit meiltä veivät [n] | Argentiina
Lins, Paulo, Ja sitten soi samba [r] | Brasilia
Lispector, Clarice, Tähden hetki [r] | Brasilia
Melchor, Fernanda, Hurrikaanien aika [r] | Meksiko
Ramírez, Sergio, Miten kaunis on meri, Margarita [r] | Nicaragua
Sainz Borgo, Karina, Caracasissa on vielä yö [r] | Venezuela (asuu Espanjassa)
Sánchez, Sergio Augusto, Sade piiskaa asfalttia [n] | Kolumbia
Zepeda Patterson, Jorge, Kuolema kelloa vastaan [r] | Meksiko
[n] = novelleja
[r] = romaani
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Toimituksen nopeus riippuu kaukolainaksi halutusta teoksesta. Onko niteitä vain yksi kappale, onko se tilaushetkellä lainassa vaiko hyllyssä, mistä asti varaus on tulossa.
Viiveet voivat ikävä kyllä johtua myös virheistä yhteystiedoissa. Voisit ottaa yhteyttä kaukopalveluun ja tiedustella varauksesi tilaa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Lahjoituksina otamme vastaan hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää. Lähinnä uutuuksia, joista on pitkät varausjonot tai klassikoita, jos niitä ei ole omassa kokoelmassamme enää riittävästi. Huonokuntoista aineistoa poistetaan jatkuvasti, joten joskus tarvetta saattaa olla vähän vanhemmallekin aineistolle.
Muutamissa kirjastoissa on lisäksi kirjakierrätyshylly tai -kärry, johon asiakkaat voivat tuoda pieniä määriä kirjoja muille asiakkaille. Kirjastot, joissa on kierrätyshylly löytää Helmet sivuilta tätä polkua pitkin: Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot joissa on (pudotusvalikko)...kirjakierrätyspiste
