Hyytelömassan jättävät sammakontoukat syövät hieman pieniä selkärangattomia, mutta eniten ne järsivät suun ympärillä olevilla luunystyillään leviä ja pehmeitä kasvinosia. Toukan takajalkojen kasvaessa kasviravinto vaihtuu lähes kokonaan pieneläimiin, kuten punkkeihin ja hyppyhäntäisiin.
Lähde:
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta...
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Satunäytelmä "Hiiden miekka", johon laulu "Trubaduurin laulu" sisältyy, on julkaistu vuonna 1905 kirjassa "Naamioita". Kirjassa on muitakin Leinon näytelmiä.
Leinon elämäkertatiedoista käy ilmi, että hän meni naimisiin vuonna 1905 Freya Schoultzin kanssa ja heille syntyi tytär. Samoihin aikoihin Eino Leino oli myös ystävystynyt L. Onervan kanssa. Ks. esim.
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_l…
ja
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/
Eino Leinon elämästä ja runoudesta on kirjoitettu paljon. Kirjan Leino, Eino: Kirjeet L. Onervalle, esipuheessa mainitaan, että Leino ja L. Onerva seurustelivat, mutta hän avioitui kuitenkin Freyan kanssa.
Jos haluat perehtyä syvemmin Eino Leinon elämään,...
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
Polyesteristä käytetään sekä merkintää PES että PL
https://www.fabric-house.eu/fbh/en/cms/textileabbreviations
Suomen tekstiili- ja muotisivustolla on lyhenne PES
https://www.stjm.fi/kuituopas/#/tekokuidut/synteettiset%20kuidut/polyes…
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/stjm/Tekstiilikuitusanasto-2… . Tekstiilikuitusanaston mukaan PL on vanhempi, ei suositeltava lyhenne
Espanjan kielessä rakastamista ilmaistaan yleisimmin verbeillä querer ja amar, 1. persoonan yksikkömuodossa te quiero ja te amo. Amar on yleensä ilmaissut rakkautta kumppania, perheenjäsentä tai jotain elotonta kohtaan, kun taas querer-sanalla rakkautta on ilmaistu esimerkiksi ystävälle tai ihastukselle. Querer ei silti ole amaria heikompi sana, vaan molemmilla voidaan tarkoittaa yhtä voimakasta romanttista kiintymystä. Ihmisten välisen rakkauden verbinä muodolliseksi tai teatraaliseksi joskus koettu amar ei olekaan nykyespanjassa kovin yleinen, vaan siihen törmää arkikielen sijaan ennemmin elokuvissa tai laulujen teksteissä. Sanojen käyttö ja merkitys vaihtelee kuitenkin esimerkiksi alueittain ja ikäryhmittäin.
Lähteet:
Amar y...
Englanninkielisen etunimisivuston mukaan Cilla on latinalaista alkuperää ja voi olla lempinimi nimistä Priscilla tai Cecilia. http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Cilla .
Useilla sivuilla kerrotaan myös, että nimi tarkoittaa ancient ts. muinainen, ikivanha, ammoinen.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c1af504a-83ae-45c…
Väestörekisterikeskuksen tilasto nimen esiintymisestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Kunnallissa yleisessä virkaehtosopimuksessa 2003-2004 kirjastoalan hinnoittelussa ei ole kirjastoautonkuljettaja-virkailijan nimikettä, ainoastaan kirjastovirkailija. Tätä käytetään alarajana myös kirjastoautonkuljettaja-virkailijoiden kohdalla, kunnathan voivat vapaasti määritellä henkilöstönsä nimikkeet ja niiden kirjo onkin laaja. Mainitsemasi koulutus antaa luultavasti perusteita vähimmäispalkkaa korkeampaan lähtötasoon.
Käytännössä palkkaus on nykyisin työnantajan ja työntekijän neuvottelukysymys eikä alarajaa tarkempaa arviota siitä, mitä "tulisi maksaa" voida antaa. Työnhakijan/työntekijän kannattaa käyttää apunaan ammattiliittonsa (jos sellaiseen kuuluu) edunvalvonta-osaston neuvontapalveluita, tällä alalla esim. http://www.jhl....
Julkaistusta aineistosta ei löytynyt tietoa kyseisestä suvusta; tarkastettu kirjastossamme olevista sukukirjoista, -hakemistoista tai aateliskalentereista (Suomen tai Ruotsin). Saksalaisten sukunimien Internet-sivulta ei myöskään löytynyt nimeä (ks. esim. http://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Familienname , http://home.foni.net/~adelsforschung/faq1.htm )
Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on luettelo tutkituista suvuista:
http://genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=2&kieli=fi
Sen mukaan sukua ei ole tutkittu Suomessa.
Kannattaa vielä kysellä sukututkijoiden keskustelupalstoilta; esimerkiksi Makupalojen Sukututkimussivuilla on linkkejä keskustelupalstoille:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ccdabfd7-0056-4ea4-...
Elokuva on Bound by honor (suom. Samaa verta). Elokuva tunnetaan myös nimellä Blood in... blood out. Ohjaaja on Taylord Hackford. Löydät elokuvasta enemmän tietoa (mm. juoniselostuksen) Internet Movie Databasesta, jonka osoite on http://us.imdb.com/.
Suomalaisia harvinaisempia kuuta tarkoittavia nimiä ovat Kuutamo, Kuutar ja Kuunsäde.
Jos laajennetaan muihin kieliin, alkaa nimistöä jo löytyä enemmän. Ja jos vielä otetaan muidenkin planeettojen kuut mukaan, alkaa valinnanvaraa olla jo aika paljon (Janus, Helene, Larissa, jne.).
Netissä on lukuisia erilaisia englanninkielisiä nimisivustoja, joihin kannattaa tutustua. Tässä muutama esimerkki:
http://www.meaning-of-names.com/search/index.asp?nm=moon&stype=1
https://nameberry.com/list/685/names-that-mean-moon?all=1
https://www.momjunction.com/articles/baby-names-that-mean-moon_00395982/
https://www.babycentre.co.uk/a25005337/baby-names-inspired-by-the-solar…
Muut lähteet:
https://lapsennimi.com/luontonimet/
https...
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimien Saska ja Sasu todetaan olevan nimen Sakari (tai Sakarias)kansanomaisia kutsumamuotoja. Näin ollen Saska voisi hyvin viettää nimipäivää Sakarin päivänä 14.1. Ortodoksisessa kalenterissa Sakarin ja Sakariaksen päivä on 8.2 ja 5.9.
Konttineuleen historiasta en valitettavasti löytänyt tietoa Kouvolan kirjaston kokoelmasta. Netistäkään en löytänyt lisätietoa. Wikipediasta löytyy entrelac -hakusanalla myös jotain mutta ei juurikaan neuletavan historiasta. Ainakin yksi kirjallisuusluettelo sieltä kuitenkin löytyi, englanninkielistä siis.
Suomalainen sukkakirja (Mitronen - Nieminen) antaa ohjeen Jämsän sukkiin, joissa on "konttikirjanen" eli kaksivärinen vinoruutumalli, joka on sovellettu Suomen Kansallismuseon sukkien mukaan. Ehkä kannattaisi jatkaa etsintää sieltä. Käänny Museoviraston tietopalvelun puoleen:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Antologia Vuodet kuin kuiskauksia, toim. Aino Räty-Hämäläinen, sisältää esipuheen mukaan runoja mm. mummo- ja tätienergiasta. Runoja on ryhmitelty aiheen mukaisesti, yksi aihepiireistä on Mummojen ja vaarien valtakunta.
Eeva Kilven teos Animalia sisältää osan "Mummografiaa". Siinä on hyvin kauniita runoja lastenlasten ja mummojen välisestä suhteesta.
Muita mahdollisia kirjoja, joita voisi katsoa
- Pää tallella : runoja ikääntyville, 2008. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Mummojen+runot+on+herkullinen+koko…
- Elämänviisauden kirja, 1992 (aiheina mm. lapsuus, isovanhemmat)
Nettihaulla tuli viittaus Pia Perkiön kirjaan Mummon kulta.
http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513143114
Suomalaisessa fraasisanakirjassa sanan kissa kohdassa on fraasi "ei jaksa kissaakaan sanoa", toisin sanoen on todella väsynyt tai janoissaan. "Suomalainen fraasisanakirja Kivestä Kekkoseen, koonnut Sakari Virkkunen."
Seuraavista fraasisanakirjoista sanontaa ei löytynyt:
Outi Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Päivä pulkassa, puu pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Asiaa voi tiedustella myös Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut
Kyseessä lienee yksi yleisesti hautajaisten yhteydessä käytetyistä muistolauseista. Kiitos, vanha ystäväni leikeistämme lapsuuden iloista, suruista nuoruuden, tuesta, turvasta vanhuuden. Sen alkuperää ei ole tiedossa.
Mistään ei löydy tietoa, että armeijaan voisi hakeutua vapaaehtoisesti, kun on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä. Tässä tietoa Aseistakieltäytyjien liiton artikkelista sekä lakipykälistä.
Vapautus armeijasta terveydellisiin syihin vedoten on lopullinen aseistakiltäytyjien liiton artikkelin mukaan. Tosin vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista...
