Novelleista tulee mieleen suositut Lucia Berlinin novellit. Ensimmäisen kokoelman esittelytekstissä niitä kuvaillaan näin:"Berlinin säkenöivän yksinkertaiset mutta monitasasoiset ja melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa, katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla."
Jhumpa Lahirin novelleista taas kirjoitetaan takakansitekstissä: "Lahiri tulkitsee mestarillisen hienovireisesti kaikille yhteisiä kokemuksia aikuiseksi kasvusta, kotoa lähdöstä, rakastumisesta ja rakkauden lopusta sekä ennen kaikkea siitä miltä tuntuu olla muukalainen jopa omassa perheessä."
Yksi kotimaisen novellin mestareista on...
Tietokirjan kirjoittaminen elossa olevasta henkilöstä kannattaa aloittaa keskustelemalla asiasta kyseisen henkilön kanssa. Kirjoittajalla on vastuu siitä, millaisen kuvan hän henkilöstä luo. Suosittelen tutustumaan aluksi kirjoittamisen opaskirjoihin ja Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivuihin. Toivottavasti kirjaprojektisi etenee.
Ohjeita tietokirjan kirjoittamiseen löydät esimerkiksi alla olevista teoksista:
Tiina Raevaara & Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (2019)
Virve Mertanen: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivut: https://www.suomentietokirjailijat.fi/
Lista Suomen kustantamoista: https://kirjoittaminen.fi/kirjan-kirjoittaminen/kustantamot-suomessa/...
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy suomennettuna 2000-luvun alussa julkaistun Montaignen koko esseetuotannon sisältävän kolmiosaisen Esseitä-teoksen ensimmäiseen kirjaan sisältyvästä kirjoituksesta Filosofia opettaa meitä kuolemaan. Renja Suomisen käännöksenä se kuuluu seuraavasti: "haluan, että kuolema tapaa minut istuttamasta kaalinpäitä".
Samaisesta tekstistä on olemassa myös Marketta Enegrenin varhaisempi suomennos vuonna 1955 ilmestyneessä Esseitä-valikoimassa, mutta sitä en valitettavasti saanut nyt käsiini. Varhaisin suomenkielinen Montaigne-valikoima, Edwin Hagforsin kääntämä Tutkielmia ei sisällä tätä esseetä lainkaan.
Varteenotettava vaihtoehto voisi olla Fiona Moodien Yksisarvinen ja meri, joka ilmestyi vuonna 1986. 90-luvun puolella julkaistuja tarjokkaita on esimerkiksi Geraldine McCaughreanin Yksisarviset, tulkaa! (1997), kertomus siitä, kuinka yksisarviset jäivät Nooan arkista.
Selasin läpi ison määrän Turku-aiheisia kuvateoksia, mutta löysin vain yhden kuvan, jossa esiintyy lähikirjasto. Kuva löytyy teoksesta Saarinen, Pentti A.: Turku - Aboa vetus et nova (1979), s. 81. Kuvateksi: "Yksi seitsemästätoista sivukirjastosta".
Kattavaa listausta aikavälillä ilmestyneistä Turku-kuvateoksista ei pysty tekemään, koska aiheeseen liittyviä kirjoja on ilmestynyt paljon ja ne on osittain kuvailtu puutteellisesti. Pääkirjaston kotiseutukokoelman hylly 42.1 on todennäköinen paikka löytää ko. kirja, mutta selailemalla sitä ei ainakaan nyt osunut silmään.
Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta...
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei!Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta, edes valtakunnallisesta kirjastoammattilaisten vastaajaringistämme kukaan ei keksinyt, mistä novellista voisi olla kyse.Tuntisikohan kukaan palvelumme seuraajista tätä novellia?
Vanhat rautatieaikataulut löytää Suomen kulkuneuvot -lehden numeroista. PIKI-kirjastoista Tampereella on varastoituna vuosikerrat 1957–2011 (joitain yksittäisiä numeroita puuttuu).
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani...
Aihetta on käsitelty mm. seuraavissa julkaisuissa:Halme, Liisa, Pankkisääntely ja valvonta : oikeuspoliittinen tutkimus säästöpankkien riskinotosta / Liisa Halme. - Väitöskirja : [Helsinki] : Suomen Pankki, 1999 - (Bank of Finland studies. 15.) - Väitöskirja : Helsingin yliopisto, 1999. ISBN 951-686-607-7Saatavilla verkossa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071707Heino, Timo-Erkki. Säästöpankkikäräjistä tuli kallis erehdys. // Kanava. - ISSN 0355-0303. - 38(2010) : 3, s.30-35Artikkelin metatiedot verkossa: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/E5L94EE3CUJY25T3D8U13L98QN2IX1I2…Oikeudenkäynteihin liittyvät julkiset asiakirjat ovat saatavilla tuomioistuinten arkistoista: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/yhteystiedot....
Hei,Ei niitä kovin monta ole. Hakiessa löytyy joitain vieraskielisiä:Old Bones / Aaron ElkinsHeartland (Codex of souls #2)/ Mark TeppoThe Cairo Diary / Maxime ChattamLa promesse de l'ange / Frédéric Lenoir & Violette CabezosLa Légende du Mont-Saint-Michel (novelli) / Guy Maupassant
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Charles Dickensin Saiturin joulu (A Christmas Carol in Prose, Being a Ghost Story of Christmas) on julkaistu vuonna 1843. Agatha Christien teoksia julkaistiin vuodesta 1920 vuoteen 1976. Sir Arthur Conan Doyle kirjoitti Sherlock Holmes -tarinoita vuosina 1887–1927. Eurooppalaisen ja etenkin englantilaisen kirjallisuushistorian kontekstissa Dickensin voi katsoa edustavan viktoriaanista aikakautta, joka näkyi myös kirjallisuusihanteissa. Viktoriaanisen aikakauden teokset kuvasivat usein teollistumisen ajan yhteiskuntaa sekä tavallisen ihmisen elämän vaikeuksia. Dickensin kerronta ja tyyli oli niin omalaatuista ja tunnistettavaa, että hänen mukaansa nimettiin oma tyylisuuntansa: dickensiläisyys. Dickensiläisellä...
Sinun kannattaa varata esimerkiksi Helsingin Sanomat ja/tai Turun Sanomat mikrofilmeinä toukokuulta 1956. Jos tuo filmin suluissa annettu päivämäärä tarkoittaa ottelupäivää, voisi kuvitella, että päivämäärää 1.5.1956 lähellä olevassa sanomalehdessä voisi olla ottelusta juttu.Voit varata mikrofilmit ja lukulaitteen soittamalla numeroon 02 2620630 tai käymällä Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. krs.). Mikrofilmit täytyy varata etukäteen, ne noudetaan seuraavana arkipäivänä. Varaamossa voi myös sekä varata mikrofilmilukulaitteen että tilata mikrofilmit kirjautumalla palveluun kirjastokortilla https://varaamo.turku.fi/Yle elävä arkisto Painija ja nyrkkeilijä samassa kehässä https://yle.fi/a/20-82052Yle elävä arkisto Lii-Filmi Oy. (1.5.1956...
Vaikuttaa siltä, että kansakoulussa on nähty Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste: hahmojen nimiä lukuunottamatta se vastaa kysymyksessä kuvailtua näytelmää. Urho Myrsky ja Lempi Päivänpaiste kiistelevät siitä, kumpi on väkevämpi. Asia päätetään ratkaista pienellä kilpailulla: se on väkevämpi, joka saa riistetyksi lämmittävän turkin palelevan mummon yltä. Näytelmän perusidean Topelius on lainannut La Fontainen faabelista Aurinko ja pohjatuuli, jossa aurinko ja pohjantuuli lyövät vetoa siitä, kumpi nopeammin saa riisuttua viitan tietä kulkevan miehen päältä.Topeliuksen opetus: "Onko todellakin maailmassa jotakin joka on voimaa vahvempi?" "On... hyvyys!" – La Fontaine: "Enemmän lempeys siis voi kuin väkivalta."
