Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se olikin varsin haastava ja laaja. Vastauksia olemme etsineet esimerkiksi teoksista Viime sotien kirjat (Juhani Niemi),
Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918 (Maria-Liisa Kunnas), Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (Markku Envall) ja
Kirjallisuutemme lyhyt historia (Leena Kirstinä). Lisäksi kysyimme vinkkejä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tietoasiantuntija Tytti Rajahongalta.
Näiden tietolähteiden jälkeen voimme esittää seuraavia vaihtoehtoja.
J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat on vaikuttanut sotakäsityksiin kirjallisuudessa, vaikka se ei olekaan romaani, vaan ruotsinkielinen runoteos. Se ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860 ja kertoo Suomen...
Emme tunnistaneet lukemaasi kirjaa. Rutto-aiheisia kaunokirjoja on Kirjasammossa, ehkä tunnistat teoksen sieltä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap8594. Helmet.fi:n hakutuloksessa on lisäksi muutama tuosta Kirjasammon tuloksesta puuttuva kirja, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srutto__Ff%3Afacetcollectio…
Aseita ja revolvereita käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-kirjastoista, https://piki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&loo…
Finna-haun tulos, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Suomessa on Metsästysmuseo, jossa on myös kirjasto. Sieltä saattaa löytyä lisää asekirjallisuutta, https://www.metsastysmuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/.
Penquin Readers -sarjassa on kielitaidon mukaisia tasoluokkia. Kannattaa etsiä ensin kustantaja sivulta (https://www.penguinreaders.co.uk/books/?level=all&category=all) haluamansa kirjan ja etsiä sitten kirjan tiedoilla Finna-palvelusta (https://www.finna.fi/) sen saatavuustiedot kirjastoista. Finnasta löytyvät useimpien kotimaisten yleisten ja tieteellisten kirjastojen aineistot.
Jos kirjaa tai jotakin muuta aineistoa ei ole missään OUTI-kirjastossa, sen voi tilata lainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Tällaista lainaa kutsutaan kaukolainaksi.
Oikealla kuvassa on mitä ilmeisimmin vanha akku, joka on saattanut kuulua esimerkiksi Airamin sähköpaimenelle: http://www.radiohistoria.fi/yabbfiles/Attachments/S451_2.jpg
Vasemmalla oleva esine saattaa puolestaan olla yksi vastaavan lyijy-happoakun lyijylevyistä.
Tuttavapiirin postinkantaja kertoo, että tiedot tilauksista saadaan Postin tietojärjestelmistä. Jakajalla on mukanaan jakovihko, jonka perusteella sanomalehdet löytävät perille oikeisiin osoitteisiin.
Tapio Rautavaaran esittämän Korttipakan sanat on kirjoittanut Seppo Virtanen. Kappaleen nuotit löytyvät muun muassa julkaisusta Reissumiehen taival. Lauluja. Fazer 1992.
Kollegat löysivät tällaisen: Tulikukka Kiviharju, Olen 13-vuotias.
Kysyin lottoarvontojen musiikista Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, sain sieltä vastauksen: KAVIn arkistosta löysin äkkiseltään vain lottomainoksia sekä lottoarvonnat vuosilta 1979 ja 1984. Näissä arvonnan taustamusiikki oli erilaista, sellaista keveämpää musiikkia.
Ylipäätään taustamusiikit ovat saattaneet olla varta vasten lottoarvontaa vasten sävellettyjä, eivät siis välttämättä itsenäisiä kappaleitaan. Niillä ei siis ole välttämättä myöskään erityisempiä nimiäkään.
Veikkauksen...
Keski-kirjastojen Rakennusmaailma-lehteä löytyy tuoltakin vuodelta 2020 ja numero 12, https://keski.finna.fi/Record/keski.447358. Sitä pitäisi olla myös Jämsän pääkirjastossa, lehtiosastolla, 66.051 TM. Sain tuon tuloksen näkyviin kohdassa Tarkka haku hakusanalla Rakennusmaailma ja rajauksella Aineistotyyppi Lehti.
Finna-haussa on tosiaankin aika vaikea etsiä lehtien numeroita, koska ne on aikoinaan kuvailtu monella tavoin kirjastoissa. Vuoden 2020 numero 12 Rakennusmaailmaa löytyy monesta kirjastosta (Pietarsaaresta, Kyyti-kirjastoista, Helle-kirjastoista). Haussa kannattaa käyttää rajausta Lehti, silloin ei tule ihan kaikkea mahdollista näkyviin.
Haun tuloksen vastaanottajan kohtaan kirjoitetaan oma sähköpostiosoite.
Ilmeisesti muistat kirjan nimen aivan oikein. William Goldmanin romaani Taikuri vaikuttaisi nimittäin sopivan näihin tuntomerkkeihin. Teos julkaistiin Otavan kustantamana vuonna 1977. Helmet-kirjastoista löytyy vielä pari lainattavaa kappaletta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1333898e-f914-4320-8e4b-a…
Omalle paperille ei voi tulostaa, koska tulostin menee helposti tukkoon. Tulostamiseen voi käyttää vain valmiiksi tulostimessa olevia kirjaston papereita.
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Valitettavasti tietoja runosta ja sen kirjoittajasta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollegoista tunnistaa runon, saat vastauksen pikimmiten.
Tunnistaisikohan joku palvelumme lukijoista kyseisen runon?
Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole.
Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Lapponica kokoelmasta ei valitettavasti löytynyt tietoa Iiton palsasuon pinta-alasta. Asiasta voi kysyä Metsähallituksen ”Lapin Luontopalvelut” alueyksiköstä. Se vastaa suojelualueiden ja historiakohteiden hallinnasta ja suojelusta sekä luonnon virkistys- ja matkailukäyttöasioista : https://www.metsa.fi/yhteystiedot/luontopalvelujen-yhteystietoja/lapin-…
Jöröjukka-rockia ei löydy Rauli Badding Somerjoen vuonna 1997 julkaistulta kokoelma-albumilta Kaikki laulut, joka – nimensä mukaisesti – sisältää hänen koko levytetyn tuotantonsa (sekä muutamia ennenjulkaisemattomia esityksiä), joten ainakaan levylle Badding ei sitä ole laulanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hän olisi sitä voinut esittää vaikkapa jossakin radio- tai televisio-ohjelmassa, josta ei ole tallennetta tehty, säilynyt tai kärkkäiden youtubeilijoiden ulottuville uudelleen esitetty. Muistikuvaa on siis suoralta kädeltä vaikea vahvistaa sen paremmin oikeaksi kuin vääräksikään.
Löytyykö muita, jotka muistavat kuulleensa Jöröjukka-rockin Baddingin laulamana?
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
