Yritin selvitellä, mutta valitettavasti en löytänyt tietoa mistään.
Arvauksena voisin heittää kirjat Rantasen Kusti tai Hurja kunnari. Kirjasampo
Kenties joku muistaa kirjan tarkemmin. Lähetän kysymyksen koko suomen listalle.
Suomen kansalaisuus ei häviä ellet itse halua siitä luopua. Kaikki Pohjoismaat hyväksyvät kaksoiskansalaisuuden.
Sisäasiainministeriö : Kysymyksiä kaksoiskansalaisuudesta ihttps://intermin.fi/maahanmuutto/kansalaisuus/ukk-kaksoiskansalaisuudesta
Jostain virhetilanteesta johtuen toisen asiakkaan varaus oli lainassa olevassa kappaleessa. Tämä varaus on nyt korjattu niin, ettei se odota enää tuon kappaleen palautumista. Kiitos siis huomaamisesta! Tuo kyseinen kappale on tosiaan kuukauden verran myöhässä ja menee pian perintätoimistolle.
Hunajan käyttöä yskänlääkkeenä on jonkin verran tutkittu. BMJ Evidence-Based Medicine -lehdessä julkaistun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan hunaja helpottaa hengitystieinfektioiden oireita. Katsauksen mukaan hunaja saattaa olla yskän hillitsijänä tehokkaampi kuin esimerkiksi dekstrometorfaania ja difenhydramiinia sisältävät yskänlääkkeet. Antibiootteihin verrattuna hunaja taas voi olla turvallisempi, halvempi ja usein tehokkaampi tapa hoitaa yskää. Katsauksen tekijät kuitenkin huomauttavat, että tarvitaan lisää kaksoissokkokokeita, jotta aiheesta saataisiin lisätietoa.
Lähde:
Hibatullah Abuelgasim, Charlotte Albury ja Joseph Lee, "Effectiveness of honey for symptomatic relief in upper respiratory...
Tätä asiaa on pohdittu Kielikellossa v. 2018 Äitienpäivä ja isänpäivä - Kielikello
sekä Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Yksi isä ja monta äitiä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei näistäkään jutuista löydy.
Kirja on todennäköisesti Sidney Sheldonin Tuomiopäivän salaliitto, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1991. Kirja Kirjasampo-palvelussa (viitattu 11.1.2023)
Kirjoja löytyy englanniksi pari jotka kertovat tarot-korteista myös taidehistoriallisesta näkökulmasta. Taschen julkaisi 2021 kirjan nimeltä Tarot, jossa on painettu tarot-kortteja läpi vuosien ja löytyy esseitä kirjoitettuna sekä taidehistorioitsijen että tarot-korttien käyttäjien näkökulmasta. Kirja löytyy Finnasta: Tarot | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Esther Joy Archerin ja Holly Adams Easleyn kirjoittama The History of Tarot Art: Demystifying the Art and Arcana, Deck by Deck sanoo itse suuntautuvan enemmän tarot-korttien käyttäjille mutta kertoo silti korttien taiteen historiasta.
Ariela Gittlen artikkeli "The radical, 600-year Evolution of Tarot Card Art" kertoo lyhyesti tarot-korttien vaihtuvasta taiteesta eri vuosisatojen läpi:...
Rousu lienee lähtöisin paikannimestä. Esimerkiksi Rovaniemellä on Rousuvaara. Se tunnetaan myös talonnimenä Alatorniolla, Karungissa, Kuivaniemellä, Kemissä ja Ylitorniolla.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyi tieto, että Sääksmäen Saarioispuolen seuratalo-osakeyhtiö vietti Tarttilan kylässä valmistuneen talonsa vihkiäisjuhlaa 27.8.1911 (Hämeen Sanomat, 19.08.1911, nro 91, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/815792?page=1).
Lisätietoa Tarttilan kulttuurimaisemasta löytyy kirjasta Saarioispuolen omat jutut (Saarioispuolen kyläyhdistys ry, 2005). Kirjassa on seuratalosta pieni kuva s. 29 ja 285, jossa myös tietoa seurantalosta. Samoin kirjasta löytyy tieto, että talo purettiin vuonna 1992 (s. 299).
Sääksmäki-seura julkaisee Sääksmäki-lehteä, josta voi myös löytyä lisätietoa.
Vantaan seurakuntien hautausmaiden hoidosta vastaava henkilö kertoo holvihaudoista seuraavasti:
Holvihaudat ovat 120 cm syviä. Vainajan tuhka jää pysyvästi holvihautaan, tuhkaa ei siirretä haudasta minnekään. Käytäntö on sama kuin uurnahaudassa, tuhka jää pysyvästi hautaan. Hautausmaalla hauta on pysyvä. Kun holvihaudat täyttyvät, ne jäävät ennalleen hautausmaalle.
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Lihansyöjäkasvit varmistavat pölytyksen onnistumisen huolehtimalla siitä, että pölyttävät hyönteiset ohjautuvat niiden kukkiin ja pysyvät poissa loukuista. Niillä on kolme erilaista mekanismia, joiden avulla ne kykenevät erottelemaan pölyttäjät saaliseläimistä. Ensimmäinen liittyy kasvin kukkien ja loukkujen väliseen etäisyyteen: kukat voivat olla selvästi loukkuja ylempänä, ensisijaisesti lentävien pölyttäjien ulottuvilla, kun taas loukut ovat kasvissa matalammalla, houkuttelemassa maanpinnalla eläviä hyönteisiä. Toinen mekanismi on luonteeltaan ajallinen: pölyttäjiä houkuttelevat kukat voivat kehittyä aikaisemmin kuin loukut saaliin pyydystämiseksi. Kukilla ja loukuilla voi myös olla eri tyyppiset puoleensa vetävät aineet: kukat...
Säkeet ovat Maila Pylkkösen. Ne ovat peräisin vuonna 1960 julkaistun Ilmaa : monologi ; Kaikuu : runoja -kokoelman Kaikuu-osaston runosta. Sisällysluetteloon runon nimeksi on merkitty Olen yksinomaan runoilija sen ensimmäisen säkeen mukaan; varsinaista nimeä sillä ei ole.
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä.
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun?
Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä hakukanavaa tai harjoitteluohjelmaa korkeakouluopiskelijoille. Harjoitteluun voi hakea joko Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastoon tai vaikka kaikkiin erikseen, mutta ei Helmet-alueelle yhteisesti.
Voit milloin tahansa ottaa asian tiimoilta yhteyttä sellaiseen kirjastoon tai kirjastoihin, johon olisit kiinnostunut menemään harjoitteluun. Harjoittelijoita rekrytoidaan tilanteiden mukaan, ei tiettyyn aikaan vuodesta. Kirjaston johdon nimet ja yhteystiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta Helmet.fistä.
Helsingissä harjoittelija työskentelee harjoittelunsa aikana tyypillisesti useammassa kirjastossa jollakin tietyllä alueella. Jos haet harjoitteluun vaikkapa...
Teimme kyselykierroksen kollegoiden keskuudessa, mutta kukaan ei tuntunut tunnistavan näillä tiedoilla etsimääsi kappaletta. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Valitettavasti Johannes R. Becherin runosta Es sind die alten Weisen (Die alten Weisen) ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
