Pakastimen keskimääräinen kulutus on 0,5–1,5 kWh/vrk. Kulutus vaihtelee laitteen iän, tilavuuden ja energialuokan mukaan.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea, kun tietää laitteen teho (watti, W) ja laitteen käyttöaika (h).
Käytän esimerkkinä kasvikuivuria, jonka teho on 700 W. Jos sitä käyttää neljä tuntia, niin energiankulutus on 2,8 kWh/vrk. Kun verrataan vuorokauden aikana kulunutta energiaa pakastimeen, niin tämä kasvikuivuri kuluttaa enemmän. Toisena esimerkkinä on kasvikuivuri jonka teho on 250 W. Neljän tunnin käytön jälkeen sen energiankulutus on 1 kWh/vrk.
Pakastin kuluttaa vuodessa 273–474 kWh. Kasvikuivuri kuluttaa 365–1000 kWh vuodessa, jos sitä käyttää päivittäin. Tästä näkökulmasta pakastin kuluttaa...
Kirjaston niksikirjoja selaamalla löytyi muutamia ohjeita:
"Sekoita saman verran vehnäjauhoja, suolaa ja väkiviinaetikkaa tasaiseksi tahnaksi. Levitä tahnaa metalliesineille, jätä kuivumaan ja pyyhi pois puhtaalla kuivalla liinalla."
"Hankaa ammoniakki- ja suolaliuoksella. Suojaa kädet aina ammoniakilta."
"Sekoita vettä, suolaa ja 10-prosenttista ammoniakkivettä huolellisesti, kostutta liina seoksessa ja hankaa patina pois. Kiillota esine liitujauheella"
Ja vielä netin keskustelupalstalta:
"Kuparille ja muille metalleille kiilloitukseen ja hpettumien poistoon sopii tahna, jonka saa tehtyä vedestä ja tuhkasta. Tuhkasta ja vedestä tehdään tahnamainen massa, tuota massaa sitten riepuun ja ei kun hankaamaan. Kannattaa käyttää tuhkaaa, jossa...
Varsinais-Suomen murteilla kirjoitettuja runoja löytyy yksittäisinä eri kokoelmista. Esim. kokelmassa
Aboensis (vuodelta 1979) on jokunen Turkka Suomisen runo Turun murteella. Suomen Turku-lehdessä (julkaisija Turkuseura) on varmasti myös runoja. Lehtien sisältöä ei kuitenkaan ole luetteloitu kokoelmiimme, vaan runot löytyvät vain lehtiä selaamalla. Pekka Niemen: Kroposnikkarin kootut sisältää myös runoja (Turku). Suorasanaista löytyy enemmän, esim. Markku Heikkilän: Uutisi Turust osat 1-5, kokoelma Klaari o sano föriäijä (vuodelta 1968).
Laitilan murteella löytyi rekistereistämme vain keittokirja Laitla muarin köökist.
Rauman murteella suorasanaista, mm. Hjalmar Nortamon: Raumalaissi jaarituksi.
Kirjastot käyttävät tietokannoissaan...
Manga sarjakuvat löytyvät Helmet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X mangat sarjakuvat. Voit rajata haun haluamaasi kieleen vaikka japaniin. Haluamallasi nimillä kaikilla löytyy, tee tällöin nimikehaku. Ranma ja Akira -sarjakuvia on myös suomennettu.
Suomi-Japani sanakirjat löytyvät Helmet sanahaulla suomen kieli japanin kieli sanakirjat. Tällä haulla löytyvät mm. seuraavat teokset
Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa / Jun Igarashi, Jari Kauppila, toim. Jyväskylä : Atena, 2005 (Jyväskylä ; Gummerus). (Taskupainos)
Salomaa, Tero
Japani-suomi-sanakirja. [Helsinki] : Suomen yrityslehdet, 2000 Painos 2. korj. p.
Tuomi, Tapio J., Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. Helsinki : Japanilaisen kulttuurin ystävät,...
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja...
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa sinulla voi olla kerralla korkeintaan 40 teosta, joista kaikki voivat olla kirjoja. Muun aineiston määrä on kuitenkin rajattu. Tarkempia tietoja löydät kirjastojen käyttösäännöistä: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5075 .
Kansakoulun lukukirjoja voit käydä selaamassa lähimmässä kaupunginkirjastossasi. Kirjastot säilyttävät kuitenkin vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti. Suomen kansallisbibliografia FENNICAsta (http://finna.fi), joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, voit myös hakea kansakoulun lukukirjoja.
Runon jäljille saattaisit päästä myös hankkimalla käsiisi teoksen:
Kuulin kurjen kullertavan : (katoavaa kansanperinnettä Tervolasta) / työryhmä: Elsa Alatolonen ... [et al.] ; kuvitus: Anu Kolmonen. - Julkaisija: [Tervola] : Suomen naisten maanpuolustusjärjestö, Tervolan osasto, [2003]
Teos sisältää loruja ja leikkejä.
Helsingin Yliopiston kirjaston pätevä henkilökunta kehottaa käyttämään kirjoittamisesta ja kirjoituksen historiasta hakutermiä "kirjoitusjärjestelmät", englanniksi "writing sytems" tai sitten yhdistämällä kieli ja kirjoittaminen, esim. kiinan kieli - kirjoittaminen.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, esim "The world´s writing systems", "Handbook of scripts and alphabets" ja "The Blackwell encyclopedia of writing systems". Kaikki edellämainitut löytyy Helkasta.
Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004) mukaan raukka-sana, liittyy yhteen surkeaa ääntelyä merkitsevän , alkujaan onomatopoeettisen raukua-vebin kanssa. Sanalla on vastineita lähisukukielissämme. Parka on alkujaan tarkoittanut vaateriepua tai kapaloa. Raasu on samoin tarkoittanut kulunutta vaatetta, riepua tai räsyä. Se on laina ruotsin kielestä. Polo taas on polkea-verbin johdos. Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirjan (osa 3: R-Ö) reppana liittyy repale-sanaan.
Osalla sanoista on siis yhteys kuluneisiin vaatteisiin, mutta ei kaikilla Sanat eivät muuten näytä liittyvän toisiinsa.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa sanan kissa kohdassa on fraasi "ei jaksa kissaakaan sanoa", toisin sanoen on todella väsynyt tai janoissaan. "Suomalainen fraasisanakirja Kivestä Kekkoseen, koonnut Sakari Virkkunen."
Seuraavista fraasisanakirjoista sanontaa ei löytynyt:
Outi Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Päivä pulkassa, puu pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Asiaa voi tiedustella myös Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut
Mistään ei löydy tietoa, että armeijaan voisi hakeutua vapaaehtoisesti, kun on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä. Tässä tietoa Aseistakieltäytyjien liiton artikkelista sekä lakipykälistä.
Vapautus armeijasta terveydellisiin syihin vedoten on lopullinen aseistakiltäytyjien liiton artikkelin mukaan. Tosin vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista...
Reino on suomalainen lyhentymä saksalaisesta alkuperää olevasta Reinholdista. Reinhold on suomeksi "jumalan neuvolla hallitseva".
Leo on latinaa ja tarkoittaa leijonaa.
Teddy on angloamerikkalaisessa maailmassa sekä Teodorin että Edwardin kutsumanimi. Teodor on kreikassa Jumalan lahja ja Edward muinaisenglannissa rikkauden vartija.
Viljami (engl. William, saks. Vilhelm) on lujatahtoinen kypäränkantaja (eli sotilas).
Ilana on uudehko juutalainen nimi. Heprean kielessä se tarkoittaa puuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ilana-nimeä on Suomessa annettu 113 naiselle. Ks. tarkemmin: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimien merkitysten lähteenä Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Kirjasto ei tosiaankaan voi ottaa vastaan dvd-levyjä asiakkailta(tai yleensä muitakaan kuvatallenteita). Tämä johtuu siitä, että kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut. Myyjä myös huolehtii tekijänoikeusmaksuista. Kirjasto maksaa tämän vuoksi hankkimistaan dvd-levyistä huomattavasti korkeamman hinnan kuin yksityishenkilö, joka ostaa dvd-levyn yksityiseen käyttöön.
Kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila on Kirjastot.fi-palelun keskusteluissa vastannut samantyyppiseen kysymykseen näin:
" Kysymys: "Jos asiakas haluaa lahjottaa kirjastolle videokasetin tai dvd:n, mikä on menettelytapa?"
HP: Jos tallenteella on suojattu elokuvateos, se voidaan sinänsä ottaa vastaan...
Esimerkiksi Töölön kirjastossa lääkärimatrikkeli on. Muita Helsingin kirjastoja, joista se löytyy ovat Pasila, Kallio, Malmi, Oulunkylä, Rikhardinkatu ja Viikki. Kaikki kirjat ovat käsikirjastokappaleita.
Ilmatieteen laitókselta kerrottiin, että syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi.
+0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5 pyöristyy +1:een ja -0,5 -1:een. Jos lämpötila 0,0 astetta, se on nolla. Esitysmuodot vaihtelevat esittäjän ja esitysyhteyden mukaan, eikä kaikissa esityksissä tätä periaatetta välttämättä käytetä.
Sillä, onko lämpötila nousemassa vai laskemassa, ei ole merkitystä merkinnän kannalta.
