Aineiston asiasanoituksessa käytetään seuraavia sanastoja:
YSO - yleinen suomalainen ontologia
KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia
SLM - Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto
Asiasanoitusta aineistoon voivat lisätä ainoastaan kirjastojen luetteloijat. Ehdotuksia voi lähettää Helmet-sivuston palautelomakkeella, mutta ehdotettujen sanojen tulee löytyä näistä sanastoista.
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta...
Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta...
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Harrastajille tarkoitetusta kirjallisuudesta ei löydy tietoja kalojen painoista, ainoastaan pituuksista. Tutkijat ovat kyllä punninneetkin kaloja. Löydät tutkimusartikkeleita hakemalla Googlesta esimerkiksi hakulauseella "length-weight relationship of ornamental fish species". En pystynyt äkkiä löytämään kalaa, jonka paino olisi juuri 140 grammaa, mutta esimerkiksi vannekirjoahven (Heros efasciatus) vaikuttaisi kykenevän kasvamaan sen painoiseksi.
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että "kehitystyötä selainversion eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin". Eli selainversio on tulossa, muttei vielä tiedetä koska.E-kirjaston usein kysytyt kysymykset:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto tulee korvata joko rahallisesti (kirjastossa) tai toimittamalla vastaava teos tilalle. Kyseisen kirjan korvaushinta on 18,24 e. Asia kannattaa hoitaa ennen kuin aineisto siirtyy perintätoimistolle noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.Helmet-kirjaston käyttösäännöt.Helmet-kirjasto. Laina-ajat ja maksut.
Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Ainakin Vaski-kirjastoissa näyttäisi olevan paljonkin!Tässä muutama:Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja / Reetta Vuokko-Syrjänenhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4223616?sid=4903843821Muuntohiili / Richard Morganhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.3658986?sid=4903842621Mustaa lihaa : kyberpunk-antologiahttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.2919924?sid=4903844133
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
Duodecim-katsauksessa (1996), jonka otsikko on "Satavuotias sädehoito", kerrotaan: "Suomessa kirurgian professori Ali Krogius antoi ensimmäisen röntgenhoidon vuonna 1903 kallonluun sarkoomaa sairastavalle potilaalle Freundin menetelmällä Helsingin Kirurgisessa sairaalassa." Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo60352
Etsitty laulu/runo on suomenkielinen mukaelma meille saksalaisten ja tanskalaisten julkaisujen kautta tulleesta kisällilaulusta. Painetun version siitä voi löytää esimerkiksi Kuljetustyöläinen-lehden numerosta 4/1928 (Rikkurin viimeinen matka) tai Timo Tuovisen kirjasta Suomalainen työväenlaulu : kisällilaulajien aikakausi (Sysimusta eli rikkurin viimeinen matka).01.09.1928 Kuljetustyöläinen : Suomen kuljetustyöläisten liiton äänenkannattaja no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70)
E-kirjaston selainversio on parhaillaan kehitteillä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet. Tarkemmasta aikataulusta saadaan tietoa myöhemmin.
Alkuperäisen teoksen, Lohenkalastajia Langinkoskella, on maalannut suomalainen taidemaalari Gunnar Berndtson vuonna 1892.Lähteet:https://www.artrenewal.org/artworks/lohenkalastajia-langinkoskella/gunnar-berndtson/75516https://itoldya420.getarchive.net/amp/media/gunnar-berndtson-salmon-fishing-a-ii-785-finnish-national-gallery-c8be5ehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Berndtson
Hei,Nancy istuu hieman huonosti suomalaiseen suuhun/tekstiin, erityisesti kun kohderyhmänä ovat lapset. Perinteisesti lastenkirjoissa mutta aiemmin myös aikuistenkirjoissa on nimiä ja muitakin yksityiskohtia mukautettu istumaan paremmin suomen kieleen. Esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjoissa lapsista Julian on suomenkielisissä versioissa Leo ja George/Georgina Pauli/Paula. Aiemmin kääntäminen oli muutenkin verrattain vapaampaa ja kirjoja myös lyhenneltiin eri syistä.Aikuisten kirjoissa esim. unkarilaisen Mor Jokain kirjat ilmestyivät nimellä Mauri Jokai (Tässä ei kyse edes ollut ääntämisen vaikeudesta, vaan tutumman/suomalaisen nimivastineen käytöstä. Vastaava käytäntö oli myös kuninkaallisten nimissä George>Yrjö, Louis>Ludvig...
