kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
Kyseessä on Toivo : kristillinen kalenteri vuodelle 1901. Toivo : kristillinen kalenteri vuodelle .. | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Suomalainen kirjallisuus - Google Books
Tässä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä vastaavantyyppisiä teoksia. Kaikki teokset löytyvät Helmet-kokoelmista https://helmet.finna.fi/. Helsingin Sanomien jutussa 28.9.2024 mainitaan pari ensimmäistä listalla olevaa kirjailijaa https://www.hs.fi/taide/art-2000010707521.html.Argonautit / Maggie Nelson - S&S 2018.The art of cruelty : a reckoning / Maggie Nelson. – New York : W.W. Norton & Co., 2012Wanderlust : a history of walking / Rebecca Solnit. - Granta Books 2014A field guide to getting lost / Rebecca Solnit. - Canongate Books 2017Orwell's roses / Rebecca Solnit. - Granta 2021.Inventarium / Catarina Ryöppy. - Musta Taide [2020]Sivullinen ihminen / Colin Wilson. - Sanasato 2012 2. painosUlkopuolisuudesta / Emilia...
Muistikuva on aivan oikea: Valistus julkaisi vuonna 1956 Maija Kuusen laatiman vihkosen Maantietoa laulaen : maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltynä. Sen 50 laulun avulla oli mahdollista painaa mieleensä esimerkiksi Suomen tuntureita ja muita kohoutumia Rati riti rallan, Suomen ulkosaaria Hämä-hämähäkin ja Suomen rautateitä Minä olen pikkupoika posteljoonin sävelin.
"Vakka-Suomen saaristolle tunnusomainen luotonimitys karra eli karta tarkoittaa matalaa pikkuluotoa, jonka maankamara on kivistä moreenia. Karra on siten hiekkaisen säikän (yleiskielen särkän) ja kivikkoisen riutan välimuoto."Lähde: Sakari Hinneri, Vohdensaaren paikannimet
Etsin mainintoja kyseisestä Turtles-tapahtumasta mm. Helsingin Sanomien arkistosta. Jos tapahtumasta olisi siellä julkaistu mainos tai tapahtumailmoitus, niin sen olisi pitänyt löytyä. Paikallislehtien ilmoituksiin en päässyt käsiksi.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen konsertin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
Oletan, että tarkoitat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta, se lienee tunnetuin. Wikipedian artikkelin mukaan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneita miehiä oli yhteensä 56, mutta alun perin sisällön ja tekstin luonnosteli tehtävään nimetty viisihenkinen komitea, johon kuuluivat Thomas Jefferson, joka kirjoitti pääosan tekstistä, sekä John Adams, Benjamin Franklin, Robert R. Livingston ja Roger Sherman. Vaikka julistukseen tehtiin myöhemmin muutoksia, poistoja ja täydennyksiä, näitä viittä henkilöä pidetään yleisesti julistuksen "loihtijoina".Kyseisistä miehistä ei löytynyt ainakaan Finna.fi-palvelusta suomeksi mitään yhteisteosta tai yhteiselämäkertaa. Helmet-kirjastoista saatavilla ovat englanninkielisenä muun muassa teokset The head...
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi...
Vastauksia kysymykseesi löytyy aiheesta löytyvästä uutisoinnista, joita tässä linkkeinä liitteinä. Viimeisin on linkki aihetta koskevaan kirjaan.Ensinnäkin Irlannin linjaan olla kuulumatta mm. Natoon kuuluu sotilaallinen liittoutumattomuus. Poliittinen suhtautuminen on kuitenkin Natolle myönteistä ja Irlanti kuuluu kyllä Naton rauhankumppanuusohjelmaan.Toinen Irlannin ilmaisema merkittävä syy on se, ettei Irlanti voisi liittyä Natoon maan kahtiajaon vuoksi, Pohjois-Irlanti on osa Britanniaa.Lisäksi Irlanti ei pystyisi täyttämään kuin pienen osan Naton jäsenyysvaatimuksista, esim. vaadittavia sotilasmenoja.Irlanti on muiden Nato-maiden ympäröimä, joten sillä ei myöskään ole rasitteenaan mm....
Voisiko kyseessä olla Sanna Iston kolmiosainen Tinka ja Taika -kirjasarja? Juonen perusteella kirja voisi olla Tinka ja Taika: noidanruohon salaisuus (2013) eli sarjan toinen osa. Kirjojen kansikuvat ja kuvaukset löytyvät täältä: Tinka ja Taika | Hakutulokset | Keski-Finna
Pekka Parikan Talvisodassa huomio puna-armeijan jalkaväen ohjesäännöstä kuullaan luutnantti Haaviston (Vesa Mäkelä) ja everstiluutnantti Laurilan (Esko Salminen) sananvaihdon yhteydessä (1:22:17–1:22:30):Haavisto: Kuinkahan kauan se yrittää suoraan tulla – ja aivan pystys. Laurila: Niillä on sellane jalkaväen ohjesääntö, ne ei saa sitä heti muutetuks.
Suurin osa Suomen vankiloista on tarkoitettu vain miehille. Rikosseuraamuslaitoksen sivujen mukaan seuraavissa vankiloissa on sekä naisia että miehiä:KuopioOuluVaasaLisäksi Hämeenlinnan naisvankilassa on erillinen vankisairaala, joka on tarkoitettu sekä naisille että miehille.Lähde:https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/vankilat.html
”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,...
Hei! Kaarina Laurentin teos Topelius saturunoilijana ei tunne Suolankantaja -nimistä näytelmää. Sellainen löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren Neljäs lukukirjani -teoksesta (WSOY 1954) ja näytelmä perustuu Grimmin satuun.
Terveisin
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
Kyseinen kirja kuuluu Tampereen ja Mikkelin kaupunginkirjastojen kokoelmiin, joista se on kaukolainattavissa myös ulkomaille. Voit tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta. Tässä vielä tarkat teostiedot ja linkit yllämainittujen kirjastojen verkkosivuille:
Tekijä(t): Nojonen, Uolevi
Teoksen nimi: Kylän synty : Virrat, Vaskivesi, Keihäslahti-Nojonen / Uolevi Nojonen
Julkaistu: [Tampere] : [U. Nojonen], 1984 (Tamprint)
Ulkoasu: 118 s. : kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-99561-6-6 (nid.)
http://mikkeli.kirjas.to/
http://www.tampere.fi/kirjasto/
Hei,
Mainitsemiasi kahta kirjaa ei löydy ainakaan yliopistokirjastoista taikka yleisistä kirjastoista Suomen puolelta. OLAP-kuutioista myöskään ei tahdo löytyä tietoa kirjastojen puolelta, yhdellä poikkeuksella:
Helsingin teknillisen korkeakoulun kirjastossa TEEMUssa olisi yksi teos joka saattaisi sivuta jonkin verran aiheenaan OLAP-teknologiaa.
Teoksen tiedot:
Tekijät: Whitehorn, Mark
Nimeke: Fast track to MDX / Mark Whitehorn, Robert Zare, and Mosha Pasumansky
Julkaistu: London : Springer New York, cop. 2002
ISBN: 1852336811
Koska kuitenkaan emme ole asiantuntijoita kyseisen aiheen kanssa, emme osaa sanoa vastaako kyseinen teos tiedontarpeitanne.
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
