YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) internetsivuilta voit tarkastella väkivaltaisten kuolemien määriä eri alueilla.
https://dataunodc.un.org/crime/intentional-homicide-victims
Tietoa voi hakea myös maanosittain. Jos haluat tarkastella Afrikan tilannetta, valitse "Region"-valikosta "Africa".
Myyrmäen kirjastossa on edelleen Bestseller-hylly. Muuta lainattavaa aineistoa on vähennetty Aluehallintoviraston 24.2.2021 antaman määräyksen mukaisesti.
Skistosomiaasi eli bilhartsiaasi tai halkiomatotauti esiintyy pääosin troopisilla seuduilla. Se on malarian jälkeen maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin parasiittitauti. Kyseessä on imumatojen luokkaan kuuluvien halkiomatojen aiheuttama sairaus. Tartunta saadaan, kun ollaan kontaktissa makeaan veteen, josta madon toukat tunkeutuvat ihmisen ihon läpi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skistosomiaasi
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
Hei,
kokeilepa aineistotietokantaamme http://www.libplussa.fi ja kirjoita asiasanaksi musiikki ja lapset ja vaihda kohtaan Näytä -kaikenlaista aineistoa- - vain kirjoja -
voit myös koittaa asiasanalla musiikkikasvatus tai lapset ja luovuus
Lisää teoksia saat Helsingin yliopiston kirjaston Helkatietokannasta samoilla asiasanoilla
osoite on http://helka.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=bbSearch&SEQ=20011011181…
Artikkeleja aiheesta pääset hakemaan kirjastojen nettipäätteillä artikkelitietokannoista Arto osoitteessa http://linneaw.helsinki.fi/lib_hel/ ja Aleksi osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
Kirjassa Töölöntullin molemmin puolin, kirjoittanut Kaija Hackzell (Helsingin Sanomat 1997) kerrotaan, että Messuhallissa pidettiin sodan jälkeen sota-ajan aseveli-iltoja ja Yleisradion iskelmäparaateja. Monen mieleen ovat jääneet Suomen Nyrkkeilyliiton järjestämät jättiläistanssit kuusikymmenluvun lopulta. Uuden vuoden ja vapun aattoina seurasivat iltatansseja yötanssit, jotka kestivät aamukuuteen asti. Orkesterien taukoaikoina oli ohjelmaa: jivetanssikilpailut, kengurujen nyrkkeilyottelu tai juhlakuningattaren valinta.
Messuhallin suurtanssiaisista voisi kysellä Helsingin kaupunginmuseosta http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/f…
Sisällissodan ajalta löytyy mikrofilmeinä tuolloin ilmestyneet sanomalehdet Rauman Lehti ja Länsi-Suomi.
Kirjallisuudesta mainitsen erityisesti Tapio Niemen Raumalaisten sisällisota 1918, josta löytyy lisää lähdeaineistoa ja tutkimuskirjallisuutta aiheeseesi. Teosta ei ole kylläkään sähköisessä muodossa.
Helsingin suurimmat kirjastot avaavat jo kello 8:00, mutta asiakaspalvelu (mukaanlukien kassapalvelut) alkavat vasta kello 10:00.
Tulostustillille voi lisätä arvoa kerralla enemmän, jotta tulostaa voi myös omatoimiaikana. Ensimmäistä kertaa käyttäessä saa viisi tulostetta ilmaiseksi niin kirjastokortilla kuin puhelinnumerolla kirjautuessa.
Kaupallisesti jaeltavat DVD-levyt eivät tietääkseni ole koskaan teknisesti DVD-RW-levyjä. Jos DVD on lainattu kirjastosta, se ei oikein voi olla DVD-RW, ellei joku oli vaihtanut alkuperäisen tilalle itse polttamaansa DVD-RW-levyä. Kannattaa käydä oman kirjaston tiskillä puhumassa asiassa ja mahdollisuuksien mukaan läppäri mukaan, jolloin kirjastossa voidaan testata, onko läppärin DVD-asema kunnossa eli toistaako muita levyjä. Jos kirjaston DVD on jotenkin viallinen, täytyy yrittää saada levy jostain muusta kirjastosta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa elokuvaa on hyllyssä 9 kappaletta.
Heikki Poroila
Kyseessä saattaisi olla Juha Raision, Matti Kiviniemen ja Janne Penttisen Puut : laki ja käytännöt (Metsäkustannus, 2018).
"Teos kokoaa käytännönläheisesti taajamapuuston käsittelyä koskevan lakitiedon ja hyvät käytännöt. Kirja selvittää, miten velvollisuudet ja vastuut jakautuvat katujen varsilla, pihoissa ja naapurustossa. Se käsittelee tilanteet, joissa puita suojellaan tai toisaalta vaarallisina tai häiritsevinä poistetaan pihoilta, ulkoilualueilta tai liikenneväyliltä."
Varsinaisia seikkailu- tai tehtäväratakirjoja emme onnistuneet löytämään, mutta näissä kahdessa kirjassa edetään kuitenkin sankareiden kanssa seikkailusta toiseen. Piilopaikka puussa (suomennos: Anne Luukkanen) -kuvakirjassa Petteri Kaniini ystävineen ratkaisee kolme salaista oravatehtävää. Jukka Lemmetyn Leo Z ja pillerinpyörittäjä -kuvakirjassa seikkaillaan Löytöretkimuseossa.
Hei!
Laulu on Hannu Tammisen Santtu-siili, joka on julkaistu vuonna 1992 ilmestyneessä Laulutuuli-nuottikirjassa. Myöhemmin ilmestyneistä saman nimisistä nuottikirjoista kyseistä laulua ei löydy. Mainitsemanne sanat ovat laulun alusta. Kaikkiaan laulussa on neljä säkeistöä.
Suomennettuja irlantilaisia, melko uusia dekkareita, ovat Brian McGillowayn: "Hirsipuukuja" ja Ken Bruen "Jack Taylor". John Banvillen teoksista vain "Todistajan kirja" löytynee helposti. Klassikkoja, jotka eivät ehkä ole dekkareita, mutta hyviä irlantilaisia, ovat Anne Enrightin "Valvojaiset", Flann O'Brienin "Kolmas konstaapeli", Emma Donoghuen " Huone" ja Seamus Deanen "Lukuhetkiä pimeässä".
Dramaattista jännitettä on näissä vähän vanhemmissa teoksissa: Elizabeth Bowen: "Sydämen kuolema", Iris Murdoch: "Nunnia ja sotilaita", James Joyce: "Dublinilaisia". Aitoa Irlannin 1920 -luvun kuvausta löytyy Eugene O'Neillin näytelmistä.
Lehti tulee Helsingin kirjastoista Itäkeskuksen, Kontulan ja Pasilan kirjastoihin sekä Vantaan kirjastoista Koivukylän, Martinlaakson ja Tikkurilan kirjastoihin. Lehden numeroita voi varata Helmet-palvelun kautta. Uusinta numeroa ei lainata vaan se on aina luettavissa kirjastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2185843__Set-terveys__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Osakkuus yrityksessä ei ole sidoksissa koulutukseen, vaan rahaan, jonka on valmis yrityksen pääomaan sijoittamaan. Varakas, mutta täysin koulutusta vailla oleva ihminen saa osakkuuden nykyaikana ostamalla osakkeita tai perustamalla jonkun toisen kanssa yrityksen ja osallistumalla sen rahoitukseen. Periaatteessa voi tietysti päästä osakkaaksi myös ilman omaa rahaa, jos vaikka rikas eno päättää pyytää sisarenpoikaa mukaan ja lahjoittaa tälle nipun osakkeita. Yksityisessä yritystoiminnassa muodollisella koulutuksella ei välttämättä ole samaa roolia kuin julkisissa viroissa ja toimissa, joihin voidaan valita vain muodollisesti pätevä ihminen.
Heikki Poroila
Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa...
Anni Swanilta ei tällaista teosta tai kertomusta löydy. Mieleen tulee kuitenkin sellainen mahdollisuus, että kysymyksessä jäljitetty kirja voisi olla Auni Nuolivaaran Paimen, piika ja emäntä.
