Elina Salminen on julkaissut vuonna 2017 runokirjan Kuin lempeä laulu (Kesken). Tämä löytyy myös kysyjän omasta kunnankirjastosta, mutta on tällä hetkellä lainassa. https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1742372
Heikki Poroila
Kaikki petoeläimet näyttävät ajoittain syövän ruohoa, kuten kotoisat kissat ja koirat. Syytä ei tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti eläin saa sillä lailla jotain tarvitsemaan ainesta. Karhu on luonnostaan sekasyöjä, jolle kelpaavat sekä eläimet että marjat ja hunaja.
Heikki Poroila
Kirjaston on saatava käyttöoikeudet e-äänikirjoihin voidakseen hankkia ne kokoelmiinsa, joten valitettavasti kaikkia e-äänikirjoina ilmestyneitä kirjoja ei saada kirjastojen asiakkaiden luettaviksi. Kirjojen eri formaatit eivät tule kirjastoon yhtä aikaa. Lisäksi kirjastojen e-kirja- ja e-äänikirjakokoelmat ovat paikallisia, eli ne ovat vain tietyn, oikedet hankkineen, kirjastokimpan lainaajien käytössä.
Tilanne voi tältä osin parantua, kun suunniteltu valtakunnallinen e-kirjakokoelma toteutuu. Aiheesta voi lukea Ylen uutisista (5.1.2019):
https://yle.fi/uutiset/3-10583370
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eli yhä useampi maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa. Aiheesta voi lukea vaikkapa Ylen uutisesta (8.5.2014) tai peda.net-kouluverkon maantieteen oppimateriaalisivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-7226925
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/maantieto/ge-rinne/maantieto2/suomi2/1tskrp/kogil
Tällainen loppukohtaus on ainakin Joe Rothin ohjaamassa elokuvassa Christmas with the Kranks. Vuonna 2004 valmistuneen komedian lopussa kuplavolkkari liitelee porojen vetämänä kohti taivaita. Löydät sen YouTubelta hakulauseella "Christmas with the Kranks ending scene".
Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
Apurahoja tutkimuksen tekoa varten myöntävät monet tahot. Suomi.fi-sivustolle on koottu tietoa apurahoista ja stipendeistä, mm. niiden myöntämisperusteista:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Keino-osaamiskeskus, joka on työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama ja rahoittama osaamiskeskus, järjesti 20.3.2020 Mitkä innovaatiokilpailut? -webinaarin, jonka materiaalit ovat katsottavissa alla olevasta linkistä:
https://www.hankintakeino.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/mitka-innovaatiokilpailut-webinaari
Haku Suomen kansallisdiskografiasta ja muualta Finnasta tuottaa tulokseksi vain äänitteitä ja videoita, joten näyttää siltä että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu nuottina
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22viisaalle+syd%C3%A4melle%22+malmsten&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29&limit=20
Korona-rajoitusten tähden emme pääse tarkastamaan kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Tämä kuitenkin tiedetään:
eduskunnassa on ollut äänestyskone käytössä syksystä 1927 lähtien. Kone maksoi 171. 000 silloista markkaa ja sen valmisti osakeyhtiö L.M. Ericsson.
Tämä äänestyskone ei näyttänyt, miten yksittäinen kansanedustaja äänesti, vaan ilmoitti ainoastaan äänestyksen kokonaistuloksen. Käytännössä koneen avulla voitiin korvata silloin käytössä usein olleet huutoäänestykset. Kansliatoimikunta esitti arvion, että vastaavaa äänestyskonetta ei ole missään muualla käytössä.
Valitettavasti en pääse tarkastamaan, milloin käyttöön otettiin äänestyskone, joka näytti myös yksittäisten kansanedustajien äänen. Muistitiedon...
Teos Pala kurkussa (Atena, 2019) sisältää syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä kertomuksia sekä asiantuntijahaastatteluja.
Tehy-lehdessä 10/2013 on julkaistu Merja Perttulan artikkeli Kun terveellinen ruoka hallitsee elämää.
Ortoreksiasta on tehty myös opinnäytetöitä, mm.
Elina Laakso: When eating healthy becomes unhealthy : The bloggers experience of living with orthorexia nervosa (2019)
Sami Halttunen: Ortoreksian tunnistaminen opiskeluterveydenhuollossa (2015)
Jenna Kinnunen: Sairaalloisen terveellistä : Oppimateriaalia ortoreksiasta (2015)
Pauliina Suorsa & Noora Tolonen: Ortoreksian riskitekijät ja tunnistaminen (2016)
Opinnäytteiden lähdeluetteloista löytyy niin ikään aihetta käsittelevää kirjallisuutta....
Saat lainattua kirjat omalle kortillesi ilmaisen Taskukirjastosovelluksen avulla. Teillä molemmilla täytyy olla se ladattuna puhelimeen ja sinne täytyy kirjautua kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Ohjeet lainaukseen:
Kirjautukaa Taskukirjastoon ja menkää osioon Kaverilaina.
Avautuvaan kenttään lainaaja skannaa tai kirjoittaa kaverilla lainassa olevan kirjan kirjastoviivakoodin (ei kustantajan koodia) ja painaa enter.
Sovellus ottaa yhteyttä lainan antajaan (voi kestää hetken) ja pyytää hyväksyntää lainalle. Jos aikaraja ylittyy, kirjoita viivakoodi uudelleen.
Hyväksynnän jälkeen sovellus päivittää lainan kaverin kortille ja lainaan tulee uusi eräpäivä. Luetun kirjan voi palauttaa normaalisti kirjaston palautusautomaattiin...
Kalle Könkkölä toimi pitkään vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana. Järjestön sivuilta löytyy sen nykyinen henkilöstö:
https://kynnys.fi/
Vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Vammaisfoorumi ry:n sivujen kautta löytyy myös eri järjestöjen toimijoita:
https://vammaisfoorumi.fi/
Yksi kyseisistä videoista lienee tämä:
https://youtu.be/6c3NS45ZIZU
Muutamia lisävideoita on löydettävissä YouTubesta esimerkiksi hakusanalla "halpuuttaminen", joka liittyi S-ryhmän muutaman vuoden takaiseen kampanjaan.
Helmet-hausta löytyy muun muassa seuraavat aihetta käsittelevät teokset:
Kiinteistön kauppa ja omistaminen / Matti Kasso 2014
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135684
Maakaaren järjestelmä. I, Kiinteistönkauppa ja muut luovutukset / Matti Ilmari Niemi 2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205900
Näin onnistut asuntokaupoissa : Kaisa Liski kertoo kaiken mitä pitää tietää, tarkistaa ja varoa / Merja Asikainen 2017
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2280827
Kiinteistönvälittäjän käsikirja / Tapio Nevala 2019
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2385105
Maakaari säätelee kiinteistön kauppaa. Maakaari löytyy Finlexistä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540 ...
Tuohon aikaan suomeksi olevia tieteiskirjoja, joissa kuvataan uuden maailman löytymistä ja vesi on mukana merkittävänä elementtinä ovat mm. Nivenin Rengasmaailma, Farmerin Elämän ja kuoleman virta ja Lemin Kuolemanplaneetta. Vernen Matkassa maan keskipisteeseen löytyy geysir kappaleen XXXIV lopussa. (Englanninkielinen käännös löytyy luettavaksi Projekti Gutenbergistä.) Olisiko jostain näistä otettu katkelma tuohon äidinkielen kirjaan?
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Edes tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla kukaan ei tunnistanut kuvauksen perusteella teosta.
Asiakasrekisteristämme poistetaan tiedot, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen eikä sillä ole maksuja tai palauttamattomia lainoja.
Uuden kortin saa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9 ja käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on myös henkilötunnus. Vanhaa korttia ei oteta enää käyttöön.
Jari Aarniosta löytyy kirjoja ja artikkeleita, mutta niistä emme löytäneet tätä tietoa, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=jari+aarnio&type=AllFields…;
Verkosta etsimällä löytyy vuodelta 2017 Seiskan artikkeli, jossa kerrotaan, että Aarnion paino on laskenut lähes 10 kiloa, https://www.seiska.fi/Uutiset/Jari-Aarnio-laihtui-9-kiloa-Farkut-eivat-…. Tässäkään tekstissä ei kerrota, mikä paino on ollut ennen tuota laihtumista eikä jälkeenkään. Sen lisäksi artikkeli on neljä vuotta vanha, joten asiassa on voinut tapahtua muutoksia.
Kirjastossa ei ole pääsyä sellaisiin tietoihin, joita ei ole julkisissa tiedonlähteissä näkyvissä. Tähän kysymykseen voisi oikeastaan vastata vain Aarnio itse. Vielä viime vuonna ainakin hän on...
