Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Sähköavusteisten pyörien avustosnopeuden rajoitus perustuu EU-direktiiviin 2002/24/EC ja koskee siis kaikkia EU-maita. Kansallisella lainsäädännöllä voidaan rajoitus säätää tiukemmaksikin, mutta tuo 25 km/h on yläraja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rajoitus on 20 mailia tunnissa eli noin 32,2 km/h.
EU-direktiivin teksti Kaksi- ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot: tyyppihyväksyntämenettely:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/LSU/?uri=CELEX:32002L0024
Kootusti tietoa sähköpyöriä koskevasta säätelystä eri Euroopan maissa:
https://www.welovecycling.com/wide/2022/01/20/what-you-need-to-know-before-riding-an-e-bike-in-europe/
Silmäilin kyseisen painoksen. Alkuperäistä venäjänkielistä ei ollut mahdollista saada vertailtavaksi.
Huomasin sen, että kirjassa mainitaan tuo vuosilukumerkintä 188' aina vain sellaisissa kohdissa, joissa syytettynä oleville luetaan syytteitä ja viitataan heidän rikoksensa tekoajankohtaan. Tällöinkin tarkka päivämäärä ja kuukausi kerrotaan, vuosi ilmoitetaan tuolla tavalla heittomerkillä ja tapahtumapaikka lyhennetään alkukirjaimeen, N:n kaupungissa. Kaikki muut luvut - päivämäärät, mitat, rahayksiköt - mainitaan tarkasti luvuin. Henkilöistä myös käytetään täysipitkiä nimiä. Tolstoin tekstissä on ranskankielisiä ilmaisuja ja ne on suomennettu alaviitteissä. Välillä jotakin asiaa on tarkennettu alaviitteessä suomentajan huomautuksin....
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
Kyseinen teos on suunnattu ehkä noin 13-19 -vuotiaille nuorille. Mitään tosi tarkkoja rajoja ei voi kuitenkaan määrittää. Minkä tahansa ikäinen lukija voi saada hyötyä ja hyviä vinkkejä kyseisestä oppaasta.
Kirjaa varten on mm. haastateltu kirjoittamista harrastavia nuoria, joten ehkä tuossa ikähaarukassa olevat saavat eniten vertaistukea ja samaistumispintaa.
Teos ei ole myöskään liian teoreettinen, joten nuoremman lukijan on ehkä helpompi tarttua tähän.
Kuu määritellään yleensä planeetan tai pikkuplaneetan luonnolliseksi kiertolaiseksi. Määritelmään ei sisälly mitään tarkkaa rajanvetoa kiertolaisen koosta suhteessa planeettaan. Periaatteessa esimerkiksi monet pienistä kappaleista, jotka muodostavat Saturnuksen renkaat, voitaisiin lukea kuiksi. Näitä ei kuitenkaan lasketa kuiksi, koska ne kiertävät planeettaa osana rengasjärjestelmää.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei ole päättänyt tarkkaa määritelmää kuulle. Joskus on määritelty, että kuun täytyy olla kooltaan riittävän suuri, että painovoima on muovannut sen jotakuinkin pyöreäksi. Tähän määritelmään eivät kuitenkaan mahtuisi esimerkiksi Marsin pienet kuut Phobos ja Deimos.
Samoin jos kuu on lähes samankokoinen...
Helmet kirjaston lainaushistorian saa näkyviin, kun kirjautuu Helmet sivuille nettiselaimessa ja napsauttaa omissa tiedoissa Lainaushistorian tallentumaan. Taskukirjastossa lainaushistoria tulee näkymään uusimman päivityksen myötä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
En ole koskaan kuullut termiä kysytylle yhdistelmälle, enkä sitä etsimälläkään löytänyt. Elämäkerta saattaa sisältää sekä päiväkirjamerkintöjä että muistelmia, mutta se ei tarkoita ainoastaan niiden yhdistelmää.
Hei,
voisiko se olla John Praterin kuvakirja jonka nimi on Lahja. Se on julkaistu vuonna 1985 ja kertoo mielikuvitusmatkasta pahvilaatikolla ja on tosiaan tuollainen tekstitön kirja.
Löytyy Vaara-kirjastojen kokoelmasta: Lahja | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi).
Valitettavasti Arne Norlinin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu mitään, ei siis myöskään Halvan-kirjoja.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au031aa104-a17f-4efc-b4b7-3…
https://forfattarformedling.se/forfattare/arne-norlin/
Hei,
tässä joitakin äidin kuolemaa käsitteleviä teoksia. Lisää saatat löytää esimerkiksi Kirjasammon -sivuilta sekä tältä Kirjavinkit -sivustolta.
Pekka Jaatinen: Äiti : sotakirjailijan ja hänen äitinsä tarina
Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti
Alex Schulman: Eloonjääneet
Eero Huovinen: Äitiä ikävä
Hannu Mäkelä: Äiti : muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika
Pianon virittämisestä on olemassa kirjoja. Pääset tarkastelemaan niiden tietoja alla olevasta finna.fi -hakutuloksesta. OUTI-kirjastojen kokoelmissa on 6 pianon viritystä käsittelevää kirjaa.
Finna.fi, hakusanat piano, viritys: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=piano+viritys&type=AllFields&fi…
OUTI-verkkokirjasto, hakusanat piano, viritys: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=piano+viritys&type=AllFiel…
Tekijänoikeussyistä emme voi julkaista vastauksissamme kokonaisia runoja tai laulun sanoja. Voit lukea tarkemmin vastaamisen suuntaviivoista täältä.
Kyseinen teos on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden tästä linkistä. Jos teosta ei ole omassa lähikirjastossasi lainattavissa, voit tehdä siitä varauksen.
En ole asiantuntija, mutta voisin ajatella, että kyllä on. Vaikka tekoäly vaikuttaa olevan uusi asia, tekoälysovelluksia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Euroopan parlamentin uutissivulla (2021) on kiteytettynä erilaiset AI (artificial intelligence) tyypit, jotka on jaettu ohjelmistoihin ja "kehollisiin" sovelluksiin. Ohjemistoihin kuuluvat virtuaaliassistentit, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet sekä puhe- ja kasvojentunnistusjärjestelmät. "Kehollisiin" sovelluksiin puolestaan luetaan robotit, autonomiset autot, droonit ja esineiden internet. Tekoälyllä toimivia sovelluksia käytetään lisäksi muun muassa verkkokaupassa ja -mainonnassa, käännöskoneissa, älykodeissa ja kaupunkien infrastruurissa sekä...
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
