Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Valitettavasti makeisia valmistavasta Haribo-yrityksestä ei löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. En onnistunut löytämään myöskään Hariboa käsitteleviä lehtiartikkeleita, joita olisi saatavissa Suomessa. Koska kyseessä on saksalainen yritys, tuntuisi kirjallisuutta löytyvän jonkin verran saksaksi. Näitä kirjoja ei kuitenkaan tällä hetkellä löydy Suomen kirjastoista. Esimerkkejä saksankielisestä kirjallisuudesta ovat Bettina de Cosnacin Die Riegels: Die Geschichte der Kultmarke Haribo und ihrer Gründerfamilie (2006) sekä Kordula Wernerin Das große Haribo-Buch (2001).
Haribo-yrityksestä löytyy suomeksi jonkin verran perustietoa esimerkiksi heidän omilta verkkosivuiltaan. Yhdysvaltalaisen Smithsonian-instituutin julkaisemasta Smithsonian...
Tenniksen pistejärjestelmän keksijä ei ole tiedossa. Se tiedetään, että järjestelmä on peräisin lajin alkuajoilta, 1100-1200-luvulta.
Lähde:
Encyclopædia Britannica: https://www.britannica.com/sports/tennis
MTV-teatteri, sittemmin MTV Draama Oy, oli toiminnassa 1965-2000. Vuonna 2000 se myytiin tuotantoyhtiö Jarowskijlle, mikä on voinut vaikuttaa sarjojen esitysoikeuksiin. Asiasta voisi kysyä myös yhtiöiltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta: https://jarowskij.fi/yhteys/, https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot.
Lähteet:
MTV:n uutiset: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-oy-myy-draamatuotantonsa/179228…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/MTV-teatteri
Kyseessä voisi olla Sanna Ravin vuonna 2006 ilmestynyt Ansari, joka on palkittu sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla (2006) että Runeberg-palkinnolla (2007).
Ansari | Kirjasampo
En löytänyt englanninkielisiä käännöksiä kysymistäsi runoista. Runebergin teoksista on käännöstietokannan mukaan käännetty kokonaisuudessaan ainoastaan Vänrikki Stålin tarinat, Kuningas Fjalar, Lotta Svärd ja Nadeschda. Hänen runojaan on myös yhdessä useiden eri kirjoittajien runoja sisältävässä Anna Krookin käännöskokoelmassa, mutta sen tarkempaa sisältöä tietokannoista ei valitettavasti löydy. On kuitenkin mahdollista, että joku noista runoista löytyisi tuosta kokoelmasta.
Lähteet
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Songs of the North : a collection of poems : English version by Anna Krook, 1926 (ilmestynyt myös nimellä...
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
Kuvaus sopisi ainakin kirjaan Scott Bergström: The Cruelty - nyt olet yksin.
Kirjassa nuori Gwen etsii kadonnutta diplomaatti-isäänsä pitkin Eurooppaa ja joutuu tekemisiin pelätyimpien rikollisliigojen kanssa.
Kirja löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2275360
Lisäksi kirjalle on myös toinen osa The Cruelty 2 - Mihin voit luottaa? https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2329978
Lastenkirjoista tulee mieleen Aurinkosarjassa (1., v. 1987) julkaistu helppolukuinen lastenkirja Vili, lystikäs lääkäri (Willi, Tierarzt für Kinder) / Elfie Donnelly, suom. Kaija Pakkanen.
Vai voisiko kyseessä olla elokuva Unser Willi ist der Beste (Saksan Liittotasavalta 1970, ohj. Werner Jacobs) pääosassa Heinz Erhardt (Willi)?
Kirjaa en löytänyt tällä nimellä, ja kyseinen elokuva on aikuisten komedia, vaikka ei se lapsilta kiellettykään ole (Saksassa ikäraja 6 vuotta).
Nils-Aslak Valkeapään tuotannosta on suomennettu Aurinko, isäni sekä Kevään yöt niin valoisat. Lisäksi joitakin aiemmin suomentamattomia runoja löytyy En laske, en koskaan -runoantologiasta ja tarkistamattomia raakakäännöksiä teoksesta Aatsajoki, hopeasoitin. Täysin kuvaustasi vastaavaa runoa ei näistä teoksista löytynyt.
Voisit tutustua vielä mainittuihin teoksiin ja kokeilla, soittaako mikään niiden runoista kelloa. En sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, että kyseessä on sittenkin jonkun muun runoilijan runo.
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon...
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietokannan mukaan Isänmaallinen mies -elokuvassa soivat seuraavat kappaleet:
Rivers of Babylon (esittäjä: Boney M.)
Diggi-Loo Diggi-Ley (esittäjä: Herrey's)
Try To Seduce Me (esittäjä Sabrina Hebiri)
Olisiko kyseessä joku näistä?
Lähde:
Elonet, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1529494
Mikkonen Pirjo - Paikkala Sirkka, Sukunimikirja kertoo, että nimi on eteläkarjalainen, Suur-Jääsken alueelta. Sitä esiintyy nykyään eniten Imatran alueella. Mälkiä-alkuisia paikannimiä on Etelä-Hämeestä Etelä-Karjalaan. Kirjassa kerrotaan, että nimi on liitetty germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello.
Kotimaisten kielten keskuksessa on nimineuvonta, jos lisätietoa tarvitaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura.
Löysin kirjan, jonka kirjoittaja Raija Nieminen lähti miehensä kanssa St. Lucian saarelle Karibialle. Voisiko olla kyse hänestä? Tuon kirjan nimi on Äänetön saari 1985. Sitä ei löydy kuin muutamasta kirjastosta suomeksi. En kuitenkaan löydä toista muistelmateosta, ainoastaan runoteoksen Aika ei pysähdy iloon eikä suruun.
Papua-Uusi-Guinealle sijoittuvat Sinikka Saaren muistelmat Suuren päällikön tytär 1986. Saari on ollut lähetystyöntekijä. En kuitenkaan löydä hänenkään kirjoittamanaan toista muistelmateosta.
Yksinäisen matkailijan muistelmia on kirjoittanut Kyllikki Villa useammassa teoksessa, mutta teokset ovat tuoreempia.
Tunnistaisiko joku lukijamme kirjat?
Voisiko kyseessä olla Tim Burtonin ohjaama Big Fish (2003)?Elokuvassa päähenkilö Edward Bloom kertoo pojalleen pitkiä, lennokkaita tarinoita omasta menneisyydestään, ja poika on sitä mieltä, ettei voi luottaa isäänsä, sillä tämä ei koskaan puhu totta. Isä on toiminut kiertävänä myyntimiehenä, ja hänen kertomiinsa tarinoihin kuuluu muun muassa sirkukseen pestautuminen ja erilaisten, omilla tavoillaan erikoisten ihmisten tapaaminen. Myöhemmin, kun Edward kuolee, hänen hautajaisiinsa saapuu näitä hänen tarinoistaan tuttuja ihmisiä. Edwardin poika ymmärtää heidät nähdessään isän puhuneen sittenkin totta (vaikka isä tarinankertojana olikin liioitellut heitä kuvaillessaan).
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Hagmar, Pia: Klara ja poniystävä + muut Klara-sarjan kirjatLukkarila, Päivi: Ponimme PossukkaLukkarila, Päivi: Venlan alkeiskurssi + muut Venla-sarjan kirjatNiemelä, Reetta: Ystäväni Uljas + muut Uljas-sarjan kirjat
