Kirjastoista voi lainata liikuntavälineitä. Kuopion kaupunginkirjaston lainattavien liikuntävälineiden laina-aika on 28 vuorokautta, niitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia. Liikuntavälineet tulee palauttaa takaisin siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu esim. pääkirjastosta lainatut liikuntavälineet tulee palauttaa pääkirjastoon.
Verkkokirjasto Finnasta löytyy luettelo Kuopion kaupunginkirjaston lainattavista liikuntavälineistä ja niiden tämänhetkinen saatavuus kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/List/435672
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Espoossa otetaan melko runsaasti tet-harjoittelijoita eri kirjastoihin. Jokainen kirjasto valitsee itsenäisesti tet-harjoittelijat. Ottakaa suoraan yhteyttä eri Espoon kirjastohin.Näin saatte tiedon, olisiko jossain vapaa tet-paikka juuri tuolle ajalle.
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta. Kustantajan mukaan kirjasarja ei herättänyt riittävästi kiinnostusta ostajissa, joten sitä ei ollut kannattavaa jatkaa.
Valtioneuvoston sivuilta löytyy tietoa Valtioneuvostosta osa, jossa on kerrottu myös hallituksen muodostamisen eteneminen. Samalta sivulta löytyy myös linkki videoon, jossa on kahdessa minuutissa selkeä esitys hallituksen muodostamisesta. Eduskunnan kirjastossa on luotu tietopaketti hallituksen muodostamisesta, siitä voi tutkia myös mielenkiintoisia materiaaleja. Löysin kaikki nämä sivut Makupalat.fi:n koottuna hakusanalla hallituksen muodostaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A126240
En löytänyt tällaista arviota. Väestönkasvu on hyvin monisyinen ilmiö, mutta voisi olettaa. että jos sairauksia ei enää olisi, tällä olisi merkittävä vaikutus lapsikuolleisuuteen. Pieni lapsikuolleisuus taas vähentää lapsilukua.
Ville Lähteen kirjoitus väestönkasvusta on lukemisen arvoinen: https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/.
Hei!
Voit varata ajan digitointia varten soittamalla musiikkiosaston puhelinnumeroon (040 632 3207). Tällä hetkellä digitointiin ei ole suurta jonoa joten ajan saa aika nopeasti. Kannattaa ottaa kirjastokortti esille varausta tehdessä sillä kirjastokortin numero kirjataan varauksen yhteyteen. Puhelimessa saat tarkemmat ohjeet mitä sinun pitää ottaa mukaasi tullessasi digitoimaan (riippuu siitä mitä digitoit, paikan päällä saa alkuopastuksen tarvittaessa).
Hei!
Olisikohan ensimmäisen kappaleen esittäjä pälkäneläinen Aimo Kokkola? Hänen tuotannostaan löytyy levy Nyt huudan eläköön ja sieltä kappale Jatsia ja Emmaa. Levy on omakustanne, eikä sitä löydy Ylöjärven kirjaston kokoelmista. Tämän vuoksi en pysty varmistamaan, olisiko se mahdollisesti tiedustelemasi kappale. Toisen kappaleen nimestä ja esittäjästä ei meillä ole tietoa. Jos haluat, voimme laittaa kysymyksen laajempaan jakoon, jolloin muutkin kirjastot kuin Ylöjärven kirjasto voivat vastata siihen.
Kyllä niitä on. Seuraavassa muutama esimerkki:
Etelä- ja Keski-Amerikassa elää harpyija-lintu, jolla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian siivekkäillä hengettärillä.
Karvaton Sfinkx-kissa on saman niminen kuin egyptiläisen ja kreikkalaisen mytologian sfinksit.
Lampipolyyppi Hydralla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian Hydra-hirviökäärmeellä.
Lisää esimerkkejä löydät seuraavalta sivustolta: https://www.atlasobscura.com/articles/9-creatures-so-unfathomable-they-re-named-after-monsters
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Pentti Haanpään novelli Kaiken vanhan kohtalo (1948) on ensimmäisen kerran julkaistu kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (1950). Novelli sisältyy myös mm. teoksiin Kairanmaa (toim. Seppo Polameri, 1985), Pentti Haanpään jälkeenjääneet teokset : 2 ja 3 (1956), Kootut teokset : 7, Heta Rahko korkeassa iässä ja muita teoksia (1989) ja Pentti Haanpään parhaat (2018).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmista voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://finna.fi/
Kolttasaamelaiset asuttivat pitkään Petsamon aluetta ja he jäivät tietysti myös 1920 sinne asumaan. He menttivät samalla puolet alueistaan Neuvostoliitolle https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/kolttasaamelaisten-his…
Vuonna 1921 Petsamossa asui yhteensä 1423 ihmistä: saamelaisia, norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja suomalaisia ja rekisteröimättömiä kolttasaamalaisia 475 henkilöä, yhrteensä 1898 henkilöä. Vuonna 1926 asukkaita oli yhteensä 2039. Lisätietoa Petsamosta helposti Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamo#Vuoden_1926_v%C3%A4est%C3%B6tieto…
Ensimmäisinä uusina asukkaina Petsmoon muuttivat uudet suomalaiset virkamiehet. Katja-Leena Heikkilä on tehnyt Oulun yliopistoon Pro gradu -...
Voisiko kyseessä olla Aino Kontulan "Herra Rehtori" (Ajatus, 2009):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1888417?lang=fin
tai saman tekijän "Rexi on homo ja opettajat hullui!" (Ajatus, 2005):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1752987?lang=fin
tai edelleen saman tekijän "Ei eläinkokeita - käyttäkää mopoja!" (Ajatus, 2007):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1798380?lang=fin
Varsinkin tuo makaaberius ja inhorealistisuus viittaa johonkin näistä.
Aino Kontulan teoksia Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38982
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41612
Hei,
Norsujen syöksyhampaat kasvavat läpi elämän. Aikuisilla norsuilla kasvuvauhti voi olla 18 senttiä vuodessa.
Sille että norsut kasvaisivat läpi elämän, en ole löytänyt vahvistusta.
Lähde: https://tieku.fi/elaimet/kasvavatko-norsujen-syoksyhampaat-lapi-elaman
Shōgia eli japanilaista shakkia käsittelevässä Wikipedian artikkelissa kerrotaan näin: Shōgissa on monenlaisia puolustusasetelmia eli linnoituksia, joissa muut nappulat ryhmitellään suojaamaan kuningasta.
Turkuun sijoittuvat esimerkiksi seuraavat romaanit:
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Kahden ja yhden yön tarinoita, Emme enää usko pahaan
Jussi Seppänen: Jussi Seppänen
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Emma Puikkonen: Turkulainen näytelmä
Peter Sandström: Laudatur
Mike Pohjola: 1827
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Jussi Marttila: Veden varaan
Monet Max Mannerin ja Pirkko Arhipan dekkarit sekä tietysti Reijo Mäen Varekset
Suositellaan luettavaksi jokirannassa piispanmunkkia nautiskellen. Tervetuloa Turkuun!
Varmasti monissakin kirjoissa ja lehdissä. Löysin Finna.fi haulla neljätoista kirjaa ja lehteä. Finna
Niistä neljä käsittelee nimenomaan neulanreikäkuvausta.
Lundström, Jan-Erik ; Widenius, Anna-Leena: Kamera uudelleen tarkasteltuna - huomioita neulanreiästä (1991)
Pirilä, Maria; Lomas, Herbert; Krohn, Leena:Aukeavat sormenpäiden silmät (1993)
Renner, Eric: Pinhole photography: rediscovering a historic technique (1995) sekä
Worobiec, Tony ; Spence, Ray: Photo art : in-camera, darkroom, digital, mixed media (2003)
Lisäksi löysin pari netissä luettavissa olevaa opinnäytetyätä aiheesta.
Jenina Törmäsen Neulanreikäkameralla otetusta kuvasta digitaaliseksi vedokseksi (2012) ja Jussi Pekka...
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Lainausjärjestelmä tulostaa kaikkien kirjastojen varausilmoitukset automaattisesti saman mallin mukaan. Kirjastoautoissa on kuitenkin eri käytäntö viimeisen noutopäivän suhteen, koska kirjastoauto käy pysäkillä usein vain kerran viikossa.
Pidämme noudettavia varauksia autossa mukana kolme (3) kirjastoauton käyntikertaa (huolimatta siitä, mikä siis on viimeinen noutopäivä varausilmoituksessa).
Mikäli kirjastoauto ei kierrä esimerkiksi pyhän takia, pidentyy varauksen noutoaika luonnollisesti viikolla eteenpäin.
Hakukertoja on aina siis vähintään kolme (3)!
Kyse on ilmeisesti Tuntemattoman sotilaan henkilöistä.
Hietanen kaatui kesällä 1944.
Koskela kaatui kesällä 1944.
Lahtinen kaatui keväällä 1942.
Lehto ampui itsensä syksyllä 1941.
Riitaoja kaatui syksyllä 1941.
Korsumäki kaatui syksyllä 1941.
Alokas Hauhia kaatui asemasotavaiheessa.
Täydennysmies Asumaniemi kaatui kesällä 1944.
Viirilä ammuttiin kesällä 1944.
Mäkilä kaatui kesällä 1944.
Täydennysmies Korpela kaatui kesällä 1944
